Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trento ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1887
Tres faciunt collegi
um—Triassysteemi
1888
Tres faciunt collegium /-fë’-/ (!at.), kolme
muodostaa kollegin, roomal. oikeuden
pandek-teista lainattu sanontatapa, joka tarkoittaa, että
roomal. lain mukaan vaadittiin vähintään
kolmen hengen lilsnäolo kollegin päätösvoipaisuutta
varten.
Tresiina ks. Resiina.
Tresori (ransk. trésor), aarre, aarrekammio,
tulenkestävä holvi rakenne arvopaperien ja
-esineiden säilyttämistä varten.
Tretiak, J 6 z e f (s. 1841), puol. tiedemies,
Kalevalan selostaja, synt. Volyniassa Venäjällä,
siirtyi 1863 v: 11 tapausten johdosta ulkomaille,
opiskeli Ziiriehissii ja Pariisissa, asettui 1867
Galitsiaan, jossa tuli ensinnä kymnaasin
opettajaksi ja sitten Krakovan yliopiston professoriksi.
T:n tieteelliset teokset käsittelevät etupäässä
Puolan kirjallisuuden historiaa (Mickiewicziä,
Slowackia y. m.), osaksi venäläistä ja
vähävenä-läistä kirjallisuutta (Puskinia, Sevcenkoa).
Tutustuttuaan Kalevalaan Léouzon Le Duein
ranskannoksen välityksellä hän siitä julkaisi tutkielman
„KaIewala. Epopeja fiflska" (julkaisussa
..Prze-wodnik naukovvy i literaeki" 1882, sittemmin
painettu T:n essay-kokoelmaan „Szkice literaekie"
II), jossa tekijä mytologisten, kansatieteellisten
y. m. selitysten sekä arvostelevain mietelmäin
ohella antaa selonteon Kalevalan sisällyksestä,
osaksi suorasanaisesti kääntämällä
(ranskannoksen mukaan). [Valvoja 1909, siv. 352; sama 1910,
siv. 218-219.] ’ E. N. S.
Tretjakovin galleria, kuuluisa taidekokoelma
Moskovassa; sen perustivat rikkaat
verkatehtai-lijat, veljekset Pavel ja Sergej Tretjakov ja
lahjoittivat Moskovan kaupungille 1893. Se käsittää
yli 2,000 taideteosta, lukuunottamatta runsasta
kokoelmaa 15:nneltä vuosis. alkavia pyhäinkuvia.
Varsinkin uudempi ven. maalaus on siinä
runsaammin ja paremmin edustettuna kuin
missään muussa taidekokoelmassa. F. L.
Treub Jtrub], Marie Willem Frederik
(s. 1858), alankoni, taloustieteilijä ja politikko;
oli 1896-1905 professorina Amsterdamin
yliopistossa; toimi m. m. työtilastollisen viraston ja
yhteiskunnallisen neuvontatoimiston ,,Centraal
Bureau voor sociale Adviezen" perustamiseksi
1900 ja tuli sen johtajaksi; työskennellyt
myöskin innokkaasti vapaamielis-kansanvaltaisen
puolueen ohjelman ja osuustoimintaliikkeen hyväksi;
julkaisuja: „IIet wijsgeerig-ekonomisch Stelsel
van Karl Marx". J. F.
Treub [truhj, Melehior (s. 1851), alankom.
kasvitieteilijä, v:sta 1880 johtajana Jaavalla
sijaitsevassa Buitenzorgin kasvit, puutarhassa, joka
hänen aikanaan on muodostunut mallikelpoiseksi,
ympäri maailman tunnetuksi laitokseksi, missä
useat euroopp. tutkijat ovat viipyneet vuosikausia
ja jonka julkaisusarjassa ,,AnnaIes du Jardin
botanique de Buitenzorg" on julkaistu monta
varsin tärkeää tutkimusta troopillisten lajien
perustalla. T. on jo nuorena julkaissut useita
anatomisia ja morfologisia tutkimuksia, m. m.
muura-liaissuosijakasveista. K. L.
Treuga Dei ks. Jumalanrau h a.
Treverit 1. t r e v i r i t, kelttiläistä kieltä
puhuvj, heimo, joka vanhalla ajalla asui
Koillis-Galliassa. Rooman vallan aikana sen tärkein
kaupunki oli Augusta Trevirorum (nyk. Trier).
J. F.
Treviso /-i’-/ (keskiajan alkupuolilla Torvi-
nium), samannimisen provinssin (2,477 kin®,
518,815 as. 1914) pääkaupunki Koillis-ltaliassa,
Venetsian maakunnassa, Venetsiasta pohjoiseen
viljavalla tasangolla Silén varrella Bottenigan
suussa, ratojen risteyksessä; 42,741 as. (1914;
kuntana). — Muurin (1400-luvulta) ympäröimä,
kapeakatuinen, keskiaikainen. San Pietron
tuomiokirkko (1141-1400-luku; 1’ordenonen fr< skoja,
Ti-zianin, Bordonen y. m. maalauksia y. 111.111), San
Niceolön dominikaanikirkko (1300-luvulta), useita
muita huomattavia kirkkoja, Loggia dei Cavalieri
(1200-luvulta), Salone del (Iran Consiglio (1184)
Palazzo del Commune (1268) y. m. Lukio, lyseo,
piispallinen lyseolukio, tekn. koulu,
pappisseminaari, museo, kirjasto (50,000 nid. ja 1,300
kiisi-kirj.) ; piispanistuin. Rauta- ja metallitavara-,
kone-, saviastia-, mylly-, kemiallista ja
puuvillateollisuutta, vilkasta kauppaa. — T. oli
langobardien aikana herttuakunnan, sittemmin
kreivikunnan pääkaupunkina, joutui 1404 Venetsialle.
V. 1797 sen valloitti ransk. Mortier, saaden si.tli
T:n herttuan nimen. V. 1848 T :u kapinalliset
kar-koittivat itäv. varusväen, mutta pari kuukautta
myöhemmin kapina kukistettiin. — Liitettiin
1866 Italiaan. E. E.’ K.
Triadi (lat. trias = kolmonen), kolmiluku.
Triadinen on lukujärjestelmä, jonka
kantalukuna on 3.
Triakisoktaedri, regulaarinen kidemuoto, ks.
Kide.
Trial-stakes [traisl steiks] (engl.), kaksi ja
kolmivuotisten hevosten välinen koekilpailu, jonka
nojalla ensinmainittujen kuntoa arvostellaan.
Kl. V. S.
Triandria ks. L i n n (5 n s i i t i n j ä r j e
s-t e 1 m ä.
Triangeli (lat. tria’ngulum), kolmikulma;
miis., ,,helistin", lyömäsoitin, jonka muodostua
kolmikulmaiseksi väännetty
teräs-puikko. Tätä lyödään toisella
puikolla, jolloin syntyy kulkusten
tavoin helkkyvä tahi kilisevä
ääni. T:ia käytetään etenkin
teatteriorkestereissa sekä
ohjelma-musiikissa. I. K.
Triangulatsioni (ks.
Triangeli) ks. Kolmiomittaus.
Trianon
nö’J, kaksi [-huvilin-naa, Le Grand T. ja Le Petit T., Pariisin
ulkopuolella Versailles’n puistossa; edellisen
rakennutti Ludvik XIV 1687-88 rouva
Mainte-non’ille (sisältää paljo taideteoksia), jälkimäisen
Ludvik XV 1766 kreivitär Dubarry’lle (oli
sittemmin kuningatar Marie Antoinetten
mielioles-kelupaikka).
Triarii [-&’-] (lat., < tres = kolme), roomal.
legioonan vanhemmista valiosotureista
muodostettu kolmas rivistö Mariuksen aikaan saakki.
Triaskausi, mesozooisen inaailmankauden
vanhin kausi. ks. Triassysteemi.
Triassysteemi (ks. Triadi ja Systeemi)
mesozooisen muodostumasarjan alin systeemi,
saanut nimensä siitä, että se Saksassa, missä
sitä on ensinnä tutkittu, jakaantuu kolmeen
alaosastoon. Alinna on kirjava
hiekka-k i v i-m u o d o s t u m a (Buntsandstein), johon
kuuluu monenvärisiä manterellisia hiekkakiviä ja
myös- konglomeraattia, savikiveä sekä kipsi- ja
Triangeli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
