Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tribadia ... - (Printed column numbers are offset by +100)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1S89
Tri båd ia
.—Tribus
1890
suolakerroksia. Niiissii kerrostumissa tavataan
niukalti maaeläinten ja -kasvien jäännöksiä.
Seutu on siis niiden muodostuessa ollut
aayikko-niaista mannerta. Niiden päällä on
simpukka-kalkki. Tämä sisältää merieläinten
fossiileja. mutta enimmäkseen verraten surkastuneita
muotoja, mikä viittaa siilien, että alue on ollut
valtamerestä eristettynä sisämerenä. T:n
ylimpänä osana on K e u p e r-m u o d o s t u m a,
johon kuuluu taas merkelikiveä, savikiveä ja
hiekkakiveä sekä suolukerrostumia. Tämä
kolmi-jaoitus soveltuu kumminkin ainoastaan Saksaan
jn Itä-Ranskaan. Muualla Ranskassa, Espanjassa,
Englannissa ja Pohjois Venäjällä kuuluu
systeemiin vain mannersedimenttejä. (Englannissa ne
ovat saane t nimen new red sandstone.)
Samanlaisia trias-muodostumia tavataan vielä
Pohjois-Ameriikan itävaltioissa, Afrikan
pohjoisimmissa ja eteläisimmissä osissa ja siellä täällä
Aasiassa ja Austraaliassa. Merellisiä
trias-muodostumia sensijaan tavataan Euroopassa
alppimaissa ja sekä Aasiassa että Ameriikassa
yleensä niissä vyöhykkeissä, joihin sittemmin
muodostuivat tertiääriset vuorijonot; on ilmeistä,
että syvät meret triaskaudella peittivät
sittemmin vuoristoiksi muuttuneita seutuja. Näissä
alppi laisissa triaskerrostumissa
on kalkkikivi vallalla, ja niissä on erinomaisen
runsaan merieläimistön jäännöksiä. —
Triaskau-den lopulla meri alkoi monin seuduin tulvia
(transgredoida) myös entisille manneralueille.
Varsinkin Euroopassa tavataan
trias-manner-muodostumien tai myös kuluneiden
vanhempien muodostumien päällä matalan-meren
fossiileja sisältäviä kerrostumia, jotka ovat
saaneet nimen r ä t. — Triaskaudella ei
tapahtunut vuorenpoimuttumista, eikä systeemiin
myöskään kuulu sanottavasti tulivuorien toiminnan
tuotteita.
Triasmanterilla esiintynyt kasvillisuus oli
pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisen
permikauden. Puumaiset itiökasvit olivat vielä
metsien tärkeänä osana, varsinkin sanikkaiset ja
kortepuut. Tavattiin useita vanhanaikaisia
paljas-siemenisiä, kuten saagopalmuja. b:>nnet.tiittejä,
gingko- 1. neidonhiuspuita sekä havupuista
sypressejä. Eläinmaailmassa kehittyivät
selkärangattomat merieläimet hyvin monimuotoisiksi.
Korallieläimien rangoista muodostui mahtavia
riuttoja (esim. Tirolin n. s. Dolomiitit ovat
niistä syntyneitä). Ne kuuluivat jo
enimmäkseen heksakoralleihin, kuten nykyajan korallit.
Piikkinahkaisista merililjoista esiintyy
edellisiin systeemeihin verraten uusia muotoja.
Simpukat ovat t:ssä jo monimuotoisemmat kuin
lon-kerojalkaiset. Pääjalkaisista ammoniiteista
niinikään kehittyi paljon tälle systeemille erikoisia
muotoja, ja aivan uusi pääjalkaislahko oli
belem-niitit. Selkärankaisissa sekä meri- että
maa-eläimissä huomataan samoin edellisiin
systeemeihin verraten ripeää kehitystä, niin että
trias-kaudesta luetaan uuden maailmankauden alku.
Kaloista ovat kyllä rustokalat vielä suurimpana
osana, mutta myös luukaloja, esim. sillikalojen
heimoon kuuluvia, tavataan jo.
Sammakkoeläimistä tavataan edelleen suomusalamantereita
(Stegocephala) ja myös nisäkkäitä muistuttavia
TAeromorp/ia-lahkon eläimiä. Mutta t :ssä esiintyy
myös varsinaisten matelijain jäännöksiä. Niihin
kuuluvat ensimäiset hirmuliskot ( Dinosaurin),
sekä meriliskot (SauropterygiaJ, jotka edustavat
sittemmin mesozooiseji maailmankauden kuluessa
niin suureen kukoistukseen kehittyneitä
lisko-eläimiä. Myöskin kilpikonnat ja krokodiilit
esiintyvät ensikerran t:ssä. Lopuksi t:n
ylimmistä kerrostumista on Pohjois-Ameriikassa,
Englannissa ja Saksassa sekä Etelä-Afrikassa
löydetty ensimäisteu varsinaisten nisäkkäiden
jäännöksiä. Ainakin useimmat niistä kuuluvat
pussieläimiin. Ne olivat pieniä hyönteissyöjäin
kaltaisia eläimiä. P. E.
Tribadia (kreik. tribas = t:n harjoittaja, <
tribein - hangata), kahden naisen välinen
suku-vietin tyydyttäminen.
Triboluminissenssi (kreik. tribein = hangata,
ja 1 u m i n i s s e n s s i, ks. t.), hankaamalla
aikaansaatu valoilmiö, etenkin muutamia
kiteytyneitä kappaleita murskaamalla tai taittamalla
synnytetty fosforessenssi.
Tribonianus [-ä’-] (k. 546), roomal. lakimies
ja korkea virkailija keisari Justinianuksen
hovissa, kotoisin Paflagoniasta, toimitti keisarin
käskystä useiden lautakuntien jäsenenä ja
johto-miehenä roomal. oikeuden kokoamisen ja
kodi-fioimisen. vrt. Roomalainen oikeus.
K. J. H.
Tribrakliys (kreik.; < tri- = kolmi-, brakhys
= lyhyt), kolmen lyhyen tavun muodostama
runojalka, joka tavallisesti esiintyy joko trokeen tai
jambin toisintomuotona (siis joko tai
w J.
Tribuna /-«•’-/ (kesk. lat.), uiuinaiskristillisen
basilikan apsis 1. kuorikomero; puhujalava;
par-lamenttihuoneistoissa kuulijoille varattu galleria;
katsojalava. XJ-o N.
Tribunaali (lat. tribü’nal, oik. tribuunin
virkatuoli), roomalaisilla koroke, josta virkamies,
erittäinkin preettori, johti julkista toimitusta.
Joissakin paikoissa ulkomailla tätä nimitystä
käytetään merkitsemään tuomioistuinta, erittäinkin
ylempää, kuten Berliinin yli-t., Ranskan
vallankumouksen aikainen t., nykyiset poliisi-t :t
Ranskassa y. m. El. K.
Tribunaatti, tribuunin (ks. t.) virka. —
V. 1799 julkaistun valtiosäännön mukaan tuli
Ranskassa olemaan tämänniminen 100-miehinen
kokous, jonka tehtävänä oli neuvotella
hallituksen esittämistä lakiehdotuksista, mutta joka ei
saanut hyväksyä eikä hyljätä niitä, mikä taas
oli lainsäätäjäkunnan asiana; t. lakkautettiin
1807. J. F.
Tribunus
bü’-J (lat., <; tribus, ks. t.), [-tribuuni (ks. t.). — T. militum (lat.),
sota-tribuuni. — T. plebis (lat.), kansantribuuni.
Tribur ks. Trcbiir.
Tribus (lat.), piiri, heimopiiri,
paikallis-piiri. Perinnäistietojen mukaan Rooman koko
patriisinen väestö oli vanhimpaan aikaan jaettu
3:cen heimopiiriin (Tities, Ramnes, Lucerrs),
jotka muka osoittivat llooman yhteiskunnan
muodostumista 3:sta eri kansanaineksesta. Myöh.
kaupungin varsinainen alue jaettiin 4:ään
piiriin (t. vrbance) ja samaten ympäröivä
maaseutu t7:ään piiriin (t. rusticte). Rooman
välittömän maa-alueen kasva, ssa enennettiin
maalais-piirien lukua, joten niitä lopulta v:sta 241
oli 31. T.-piirien perustalla muodostui t.-kokous
[comilia tributa, ks. t.). |Th. Mommsen, „T."
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
