Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tridymiitti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1795
Trier—Triest
1796
Triest; yleiskuva
pyhiinvaeltajaa, mutta teosta loukkaantuneet
perustivat saks.-katolisen lahkon]). Muita
huomattavia rakennuksia: Liebfrauenkirche (1127-43;
vanhin goot. kirkko Saksassa) ; Matthiaskirehe
(1100-luvulta); Dreifaltigkeitskirche; ent.
arkkipiispan palatsi (nyt kasarmina) ; Frankenturm
(900-luvulta; vanhin kivinen asuinrakennus
Saksassa) ; Dreikönig^nhaus (1200-luvulta) ;
Kauf-liaus (vanha raatihuone); Steipe 1. Rotes Haus;
Marktkreuz-risti (958) ja Petersbrunnen-kaivo
Hauptmarkt-torilla, Georgsbrunnen-kaivo
Korn-inarkt-torilla, vaaliruhtinas-arkkipiispa Balduinin
muistopatsas, keisari Vilhelm I:n muistopatsas
y. m. — Pari lukioa, reaalilukio,
pappisseminaari. korkeampi tyttökoulu,
opettajatarsemi-naari, musiikkikonservatori, hedelmiin- ja
viinin-vil jelyskoulu; kaupunginkirjasto (100,000 nid.,
käsikirjoituksia, m. m. Codex aureus 800- ja
Codex Egierti 900-luvulta), maakuntamuseo y. m.
Piispanistuin. — Teollisuus huomattava:
rauta-valimoita, konepajoja, värjäärnöitä, nahka-,
tupakka- y. m. tehtaita. Vilkasta viini-,
karjala puutavarakauppaa. Sähköraitiotie. — T. oli
kelttiläisten treverien pääkaupunki, jotka Julius
Ciesar kukisti 56 e. Kr. Todennäköisesti
Claudiuksen aikana T:stä muodostettiin roomal.
kolonia (50 j. Kr.). Etupäässä strategisen
tärkeytensä takia Dioeletianus teki T:stä Belgia Priman
ja koko Gallian pääkaupungin. Satakunta v.
(286-388) T. oli hallitsijani asuntona
(Konstan-tinus Suuri asusti T:ssä 306-311, suosien ja
kaunistaen sitä monella tavalla) ja lopulta Gallian,
Britannian ja Espanjan hallinnon keskustana
(Ausonius nimittää sitä valtakunnan toiseksi
pääkaupungiksi, ..Alppien takaiseksi Roomaksi").
Hunnit hävittivät T:n 451, frankit, valloittivat
sen 455. V. 870 T. joutui itä-frankkien
valtakunnalle. Normannit ryöstivät sitä 881. Jo 300-luvulla
T. mainitaan piispanistuimena, Hetti (814-847)
oli T:n ensiiniiinen arkkipiispa ja Radbod hankki
arkkipiispalle T:n herttualliset oikeudet 898 sekä
Teodorik I primaatin Gallian ja Germaanian
yli 969. T:n arkkipiispain varsinaisen
maallisen vallan perusti Balduin Luxemburgilainen
(1307-54), kuningas Henrik VII:n veli. T:n arkki
piispallinen vaaliruhtinaskunta käsitti lopulta
1700-luvulla 8,314 km2 ja n. 280,000 as.
Sitäpaitsi arkkipiispan hengellisen vallan alaisia oli-
vat Metzin, Toulin, Verdun’in, St.-Diéu ja Nancyn
piispat, (molemmat viimemainitut virat
perustetut 1777). Saksan ja Ranskan välisenä
raja-alueena T. arkkihiippakuntineen oli usein sodan
jaloissa sekä vihollisen hallussa (30-vuotisessa
sodassa ja myöhemmin). Lunévillen rauhassa
1801 ranskalaiset ottivat haltuunsa T;n ynnä
arkkihiippakunnan alueet. Reinin länsipuolella,
jonka jälkeen vaaliruhtinas-arkkipiispa luopui
vallastaan 1802. Seur. v. Reinin oikealla puolen
olevat alueet sekulariseerattiin ja annettiin
Nassau-Weilburgille. V. 1814 T. joutui Preussille.
— T:ssä oli yliopisto 1473-1797! E. E. K.
Trier, Ernst Johannes (1837 93), tansk.
kansanopistomies, juutalaista sukuperää, mutta
jo kolmivuotiaana kastettu. T. joutui
ylioppilaana grundtvigilaiseen liikkeeseen, ja tämä seikka
ynnä hänessä aikaisin ilmennyt halu ottaa olija
taksensa nuoria ihmisiä vei hänet
kansanopisto-alalle; avasi opistonsa 1865 Vallekildessa,
missä hän elähyttävällä persoonallisuudellaan
vaikutti voimakkaasti oppilaittensa
elämänkäsitykseen. [E. Trier, ..25 aars skolevirksomhed";
Schröder, „E. T."]
Triest [ e’-] (it.. Trieste, slov. Trst). 1.
Samannimisen Itävallan kruununmaan (ks. T. 2.) ja
koko Kiistenlandin (ks. t.) pääkaupunki,
viehättävässä asemassa Adrianmeren koillisperukan
T:n-lahden itärannalla, rakennettu
pengermäi-sesti Karstin juurelle. Itävallan ja koko
Adrianmeren tärkein satama- ja kauppakaupunki;
160,993 as. (1910), joista n. 3/4 italialaisia, loput
sloveenilaisia, saksalaisia, juutalaisia y. m. —
T., joka vaikuttaa enemmän it. kuin saks.
kaupungilta, jakaantuu epäsäännöllisesti
rakennettuun, kapeakatuiseen vanhaan kaupunkiin
Monte-Castello-vuoren (jolla vanha, 1508-1650 rak.
kastelli) länsipuolella, sen ja vanhan sataman (Porto
Vecellio) välissä, sekä Monte Castellosta ja
vanhasta kaupungista pohjoiseen olevaan,
uuden-aikaisesti rakennettuun uuteen kaupunkiin, johon
vanhan ja uuden sataman yhtymäkohdasta
pistää Iso kanava (Canal Grande; ’/3 km pitkä.
28 m leveä, 4 m syvä). Näihin T:n pääosiin
liittyy lukuisia esikaupunkeja (Giuseppina, St.
Andrea, Chiarbola inferiore, Chiarbola stiperiore.
San Giacomo etelässä, Rozzol, Chiadino idässä,
Guardiella, Scorcola ja Rojano pohjoisessa) sekä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
