- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1811-1812

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trinitaarit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1811

Tripitaka-

i—Tripolis

1812

naista aika arvoa. Nuottien ylä t. alapuolelle
merkitään 3:n numero, esim. kuten edellisen
sivun nuottinäytteessä j. n. e. /. K.

Tripitaka (sanskr., = kolme vasua),
buddhalainen kanonisten kirjain kokoelma, ks. Intian
kielet ja kirjallisuus, palsta 1026.

Tripletti (lat. triplua = kolminkertainen), jokin
niissä on kolme osaa; luppi (ks. t.), jossa on
kolme linssiä.

Tripliitti, ruskeanvärinen, suurina
monoklii-nisina kiteinä tai kiteisinä massoina
esiintyvä kivennäinen, kokoomukseltaan
fluorinpitoi-nen rauta-mangaani-magnesium-kalsium-fosfaatti,
F(Mn, Fe, Mg, CaljPOi. T. on jokseenkin
harvinainen pegmatiittimineraali, jonka löytöpaikoista
mainittakoon Limoges, Bodenmais, Schlaggenwald
sekä Suomessa Mattkärrin kvartsilouhos Kemiössä.

P. E.

Tripodi ks. K o 1 m i j a I k a.

Tripoli ks. Ta r ab oi us 1.

Tripoliksen sota ks. Tripolis 1.

Tripolis (myös Tripoli), i. Italialle kuuluva
alue (myös Tripolitania, it. Libia)
Polijois-Afrikassa, Välimeren rannalla, Egyptin ja
Tuniksen välissä, käsittää varsinaisen T:n,
Bar-kan (Kyrenaika, Benghazi) ja Fessauin, ollen
rajoiltaan sisämaassa epämääräinen, kaikkiaan
n. 1.115.000 km2, n. 900,000 as. — Varsinaisen
T:n rannikko on enimmäkseen alavaa, hiekkaista,
laluletonta ja saaretonta; vain Iso Syrtti tekee
laakean poukaman varsinaisen T:n ja Barkan j
rajalla. Erämaa tunkeutuu monessa kohdassa
merenrantaan asti. Keidasrikkaan
rannikkokais-taleen takana maa kohoaa, paikoitellen
sam-muneiden tulivuorenkeilain peittämiksi
ylä-tasangoiksi (Dzebel Ghurian 600 m yi. merenp.).
joiden syvissä laaksoissa on paljon
viljelyskelpoisia seutuja. Varsinaisen T:n erottaa Fessanista
etelässä Ilammada el Ilomra (ks. t.), jonka
länsipäässä on tärkeä Gliadanies (ks. t.) niminen
keidasryhmä. Fessanista ks. t. Barkan (ks. t.)
eteläpuolella on Audzilan keidas. — Ilmasto
vaihtelee tuntuvasti eri osissa. V:n keskilämpö
on -)-20oC:n paikkeilla, sisämaassa melkoista
korkeampi. Yöt ovat usein hyvin kylmät ja
paikoitellen sataa joskus lunta. Vuotuinen
sademäärä rannikolla 400-500 mm, sisämaassa
vähäisempi. onpa seutuja, joissa ei koko vuoteen sada.
Sadekausi on joulu-helmik. Pysyviä jokia ei ole;
vadeissa on vettä vain sadeaikana. —
Kasvillisuus on suurimmaksi osaksi saharamainen,
leimakasvina keitaiden taatelipalmu; akaasioita,
tamariskeja, mastiksipensaita y. m. s. kasvaa
vadeissa sekä si nimisiä pensaskasveja
liamma-doilla. Barkalla ja yleensä rannikolla vallitsee
välimerenkasvillisuus laakeri-, öljy-,
viikuna-y. m. s. ainaviheriöivine puineen. —
Eläimistö on yleensä samanlainen kuin muualla
Pohjois-Afrikassa. Suuria villejä eläimiä on
harvassa. — Väestö on kokoonpanoltaan kirjavaa.
Perusaineksena ovat maan alkuperäiset asukkaat
berberit, jotka monella seudulla ovat saaneet
väistyä 600-luvulla maahan tulleiden
arabialaisten tieltä (Barkassa, Audzilan keitaassa y. m.)
tai ovat sekaantuneet arabialaisiin (pohjoisessa)
ja neekereihin (etelässä). Lisäksi T:ssa on paljo
juutalaisia, turkkilaisia, italialaisia, maltalaisia,
kreikkalaisia y. m. — Elinkeinoista tär
kein on maanviljelys, joka viime vuosis. lopulla

monesta syystä (m. m. raskas maavero) on enti
sestäänkin tuntuvasti taantunut, niin että mel
kein joka vuosi on ulkomailta tuotava viljaa.
Viljellään ohraa, vehnää, kaikenlaisia vihannek
sia y. m. Tärkeitä ovat myös taatelipalmu,
viikuna, oliivi,, appelsiini, sahrami y. m. Paimen
tolais-arabialaisilla on suuria kameli-, lammas
ja nautakarjalaumoja. Merestä pyydystetään pesu
sientä (pyynti on melkein kokonaan
kreikkalaisten hallussa). — Mineraalikunnan tuotteita
on suola. — Jonkun verran käsiteollisuutta hai
joitetaan. — Liikennettä välittävät
sisämaassa karavaanitiet. T:n halki (Ghadameksen
Ghatin, Murzukin ja Audzilan kautta) kulkee
karavaaniteitä Saharan läpi Sudaniin; niillä oli
ennen tavattoman suuri merkitys Pohjois-Afrikan
kaupassa, mutta liikenne niillä on huvennut
vähiin englantilaisten ja ranskalaisten avattua
suoremmat kauppatiet Atlantille. Italialaiset ovat
rakennuttaneet muutamia lyhyitä rautateitä ran
nikolta sisämaahan päin, kaikkiaan 170 km 1910
Sähkölennätinkaapelit yhdistävät T-.n kaupungin
Maltaan ja Syrakusaan sekä Benghazi’n viimein,
paikkaan. Pääsatamat T. ja Benghazi. Sata
missä 1913 selvitettiin 3,. milj. rek.-ton. Uiko
maalikauppa: tuonti arvoltaan 25,s milj. (teolli
suudentuotteita. ravintoaineita) ja vienti vain
3.1 milj. mk. (vuodat l.s milj., pesusienet 0,7 milj..
henna 0,a milj.. kamelikurjen sulat 0,8 milj. mk.).

— Hallinnollisesti T. on jaettu kahteen.
| siirtomaaministerin alaiseen kuvernementtiin

Tripolitaaniaan ja Kyrenaikaan (it. Cirenaica
pääkaupunkeina T. ja Benghazi. Kuvernementtien
etunenässä ovat kuninkaan nimittämät kuver
nöörit. Oikeudenhoidossa noudatetaan it. lakeja:
alioikeuksissa on muhamettilaisista jäsenistä
kokoonpantu lautakunta milloin on käsiteltävänä
muhamettilaisia koskevia asioita. — Siirtomaan
tulo- ja menoarvio tili-v :lle 1915-16 päättyi
70,8 milj. mk:aan (tuloista omia tuloja vain
15,i milj. mk., loput valtakunnanavustusta,
menoista 39.» milj. mk. sotilaallisiin tarkoituksiin).

— Historia. T:ssa on löydetty suuri määrä
muisto;a huomattavasta neoliittikauden asutuk
sesta, joka kaikesta päättäen oli berberiläinen.
Historiallisena aikana foinikialaiset perustivat
kolme kukoistavaa siirtokuntaa (Oea, Sabruta |;i
Leptis Magna) nyk. varsinaiseen T:een, joka
niistä saikin nimensä (T. = ,,kolme kaupunkia").
Myöhemmin, 700-luvulla e. Kr., kreikkalaiset
muodostivat siirtoloita Kyrenaikaan. Foinikialaisten
asuttaman T:n osa joutui sitten Kartagon yhtey
teen jakaen sen kohtalot ja joutuen vihdoin,
kuten Kyrenaikakin, roomalaisille. Vandaalit
valloittivat koko T:n 400-luvulla j. Kr. Seur.
vuosis. se siirtyi Itä-Roomalle. Vihdoin 600-luvulla
arabialaiset hyökkäsivät T:em. tehden siitä
kokonaan islamilaisen maan. T. kuului sitten monta
vuosisataa Tunikseen, ollen 1321-1401 itsenäisenä
(lyhyttä väliaikaa lukuunottamatta). V. 1510
espanjalaiset miehittivät T:n: Kaarle V antoi
sen läänityksenä johanniitoille, mutta jo 1553
turk. merirosvot karkoittivat heidät sieltä ja
tekivät T:sta vuosisadoiksi merirosvojen pesäpai
kan. V. 1714 Ahmed pasa Karamanli’en suvusta
teki T:n melkein riippumattomaksi Turkista, jolle
vain maksettiin vähäinen vero. V. 1835 Turkki
uudelleen otti T:n kokonaan valtaansa, syöksi
Karamanli’t valtaistuimelta ja muodosti T:sta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0942.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free