Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trokantteri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1827
Troil hättan—Tromssa
1828
ja tiedemies, kirjailija, edellisen poika. Yleni
ensin nopeasti virkamiesuralla, tuli 1805 Skånen
laamanniksi sekä 1809 revisionisihteeriksi,
avusti 1809 v:n vallankumousta, jonka
tapahduttua hän tuli oikeuskansleriksi sekä
korotettiin 1817, jolloin hän luopui tästä virasta,
valtakunnan herraksi. Ollen suurten maatilojen
omistajana taloudellisesti itsenäisessä asemassa
T.-W. antautui tämän jälkeen yksinomaan
tieteellisiin, varsinkin kemiallisiin opintoihin sekä
osoittautui eteväksi Berzeliuksen oppilaaksi.
Hän on myös jättänyt jälkeensä muistelmia
(julkaistut 1889), joissa hän osoittautuu
vapaamieliseksi sekä teräväksi henkilöiden ja olojen
tarkkaajaksi. G. Ii.
Trollhättan, yhteisnimi niille
putouksentapai-sille koskille Gööta-joessa Ruotsissa, jotka
muodostuvat vähän alapuolella joen lähtöä
Vener-nistä. Koskien yhteinen putous 1 kin:n
matkalla on 32 m (vesimäärä 320-900 m3 sek:ssa).
Kysymys koskivoiman omistusoikeudesta oli
aivan epäselvä, kunnes tuomio istuimen päätös
1901 julisti Ruotsin valtion koskien
pääomistajaksi. Sittemmin valtio hankki itselleen
omistusoikeuden kaikkiin Gööta-joen vesivoimiin,
joiden lasketaan tekevän n. 200,000 hevosv. T:n
monien muiden, aikaisemmin perustettujen
teollisuuslaitosten lisäksi valtiopäivät 1907
päättivät T:lle rakennettavaksi sähkövoimalaitoksen,
joka käyttäisi 250 m3 sek:ssa kehittäen 80,000
hevosv. — T: n teollisuuslaitosten synnyttämä
asutus tehtiin 1916 kaupungiksi (n. 14,000
as.). — T:n sivu kulkee T:n kanava (11
sulkua), joka äskettäin laajennettiin niin että sitä
voivat käyttää 1,500-tonniset alukset. E. E. K.
Trollius, k u 11 e r o,
leinik-köisheimon ruoho, jolla on
sormi-jakoiset. pyöreämäiset lehdet,
suuret, palleroiset, keltaiset
kukat ja suuret tuppilot. Meillä
1 laji, T. europæus, joka 011
paikotellen, varsinkin
Itä-Suomessa, yleinen ja runsas
kosteahkoilla ja hikevillä
nurmi-niityillä, jotka se alkukesästä
kukkiessaan värittää
keltaisiksi. Sitä viljellään toisinaan
puutarhoissa koristekasvina,
samoin T. qsiaticusta., jolla on
oranssinkeltaiset, avoimet kukat
Trollope /trolap], I.Frances T. (1779-1863),
engl. kirjailijatar. Oleskeltuaan 3 v. Ameriikassa
T. julkaisi satiirin ,,Domestie männers of the
Americans" (1832), joka herätti suurta harmia
ameriikkalaisten kesken. T:n romaaneista, jotka
saavuttivat menestystä koruttomilla ja
hyväntuulisilla kuvauksillaan, mainittakoon: ..The
refugee in America" (1832); ,,The vicar of
Wrex-hill" (1837); »Widow Barnaby" (1838); ..Michael
Armstrong, or the factory boy" (1839) ; ..The
blue belles of England" (1841)’; ,.The Barnabys
in America" (1843). T. julkaisi myöskin
matkakertomuksia kuten: „Belgium and Western
Germany" (1833); ..Paris and the Parisians" (1835);
..Vienna and the Austrians" (1838). [,,Memoir
of Fr. T." (2 nid. 1895).J
2. Anthony T. (1815-82), engl. kirjailija,
edellisen poika. T. on sepittänyt
matkakertomuksia sekä suuren joukon romaaneja, joissa liän
Trollius europæus.
K. h.
kuvailee etupäässä keskisäädyn elämää. Niistä
mainittakoon: „The Warden" (1855); „Tlie three
clerks" (1857); „The Bertrams" (1859); »Pramley
parsonage" (1861); „Raehel Ray" (1863); „The
last chronicles of Barset" (1867) ; ,.Phineas
Pliinn" (1869); ,,Tlie Eustace diamonds" (1872)
y. m. T:n monien matkakertomusten joukossa
on esim. ,,The West Indies and the Spanish main"
(1859); ,,North America" (1862); »Australia and
New Zealand" (1873); »South Africa" (1878)
y. m. Hfln on myöskin kirjoittanut Thackeray’n
elämäkerran (1879). [T:n »Autobiography" (2 nid.
1883).]
3. Thomas A d o 1 p h u s T. (1810-92), engl.
kirjailija ja sivistyshistorioitsija, edellisen veli.
Matkusti 1842 Italiaan ja eli sittemmin
Firenzessä. T. on julkaissut joukon historiallisia
tutkimuksia, esim. „A decade of Italian women"
(1849); »Girlhood of Catharina de Medici" (1856);
»Filippo Strozzi, last days of Italian liberty"
(1860). T:n historiallinen pääteos on »History
of the commonxvealth of Florence" (4 nid., 1865).
T. on myöskin sepittänyt joukon it. kansanelämää
kuvaavia romaaneja, kuten ..La Beata" (1861) ;
...Vfarietta" (1862); »Giulio Malatesta" (1863);
.,The dream numbers" (1868) ; »Diamond • cut
diamond" (1875). Y’hdessä vaimonsa kanssa T.
kirjoitti teoksen ,,The homes and haunts of
Italian poets" (2 nid., 1881). [Autobiografia »Wliat
I remember" (3 nid., 1887-89).] E. W-s.
Trollshofda hövda], v:sta 1891 Fiskarin
omistama masuuni Tenholan pitäjässä,
Tenholan-laliden rannalla. T:n rakensi 1840 saamansa
lupakirjan perusteella vuorineuvos J. von Julin.
Aluksi masuunissa käytettiin suom. ja ruots.
malmeja, sitten yksinomaan ruots. Masuuni
seisoi 1862-73. V. 1914 masuunissa työskenteli
27 henkeä; valmistuksen arvo oli 361,400 mk.
Tromba ks. Trumpett i.
Trombi (kreik. thrombos), tukko, verisuonessa
jostakin syystä muodostuva verenmaksoittuma
tahi muu tulppa, joka tukkeaa suonen aukon.
I’. aiheutuu enimmäkseen jostakin tulehduksesta
tai muusta verisuonen seinässä tai sen
läheisyydessä esiintyvästä sairaloisesta tapahtumasta:
vrt. E m b o 1 i a.
Trombi (it. tromba), pyörrepatsas (ks. t.).
Trombone [-bö’-] (it.) ks. Pasuuna.
Tromboosi, verisuonen tukkeuma, ks. Trombi.
Tromholt, Soplius (1851-96), norj.
revontulten tutkija, perusti 1882 Kautokeinoon
havaintoaseman revontulitutkimuksia varten, suoritti 1883
tutkimuksia Sodankylässä ja sitten Islannissa
y. m. Julkaisi m. m. „Om nordlysets perioder
after iaktagelser fra Goothab i Grönland" (1882).
Tromp, Marten Harpertzoon
(1597-1653). alankoni, amiraali; meni aikaisin
meri-väkeen, sai suuria voittoja espanjalaisista, esim.
Gravelingenin ja Downsin edustalla (1637 ja
1639), taisteli urhoollisesti myös ensimäisessä.
alankoni.-engl. merisodassa, mutta vaihtelevalla
menestyksellä, kaatui Ter-Heyden meritappelussa.
Hänen poikansa, amiraali Cornelis M a
r-tenz T. (1629-91), oli myöskin kuuluisa
meri-sankari, joka 1676 tiili Tanskan laivaston
ylipäälliköksi ja kesäk. 1 p:nä sam. v. voitti
ruotsalaiset ölannin kohdalla. G. R.
Tromssa (norj. Tromsø). 1. Amti
Pohjois-Nor-jassa, Ruijassa, Pohjois Jäämeren rannalla, sisä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
