Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trona ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1829 Trona—Trondhjem 1830
Trondhjem.
maassa rajoittuen osaksi Suomeen; 26,240 km2
(josta 536 km» sisävesiä». 82.103 as. (1010), joista
6.276 lappalaista ja 1,605 suomalaista. ’3 as.
km5:llii (Finmarkenin jälkeen Norjan
harvimmin asuttu amti). — Jyrkkävuorinen rannikko
on tavattoman rikkoutunutta, suuria saaria on 28
(Hinnnen. K vai», Ringvassø, Vanno, Arne y. m.),
niiden pinta-ala yhteensä 6,581 km2, asukasmäärä
40,308 henkeä. Jyykeänniemellä on T:n korkein
tunturi Jæggevarre (1.915 m vi. merenp.).
Vuonoihin (Naa-, Jyykeän-, Ulvus-, Paatsi-,
Ma-lanki-, Vaags- y. m.) laske- vesirikkaita jokia,
joiden osittain metsäisiä laaksoja sisämaahan
vievät kulkuväylät noudattavat. V. 1907
maa-alasta oli l,o% peltoa ja niittyä, 7,5% metsää.
Pääelinkeinot kalastus ja karjatalous. V. 1914
T:ssa oli kaikkiaan 14.027 kalastajaa, joilla oli
4.325 kalastusvenettä ja -alusta. V. 1915 T:ssa
oli 5,419 hevosta, 39.704 nautaa. 60.767
lammasta. 11,506 vuohta ja 795 sikaa.
Jonkuuver-ran viljellään perunoita ja ohraa. Harjoitetaan
myös metsästystä, untuvainkeruuta ja
marjain-poimintaa. Vaski ja rautamalmia on vuorissa,
mutta nyk. niitä ei louhita. Teollisuus mitätön.
Rautateitä ei ole. liikenneyhteyttä ylläpitävät
Etelä-Norjan kanssa mukavat
rannikkohöyry-alukset. -— 2. Edellämainitun amtin pääkaupunki
pienen T:nsaaren itärannalla kapean
T:n-salmen äärellä suurenmoisen luonnonkauniissa
ympäristössä; 7,633 as. (19101. — Kirkko,
amtman-nin talo; seminaari, kulkutautisairaala, latina
koulu, museo, merimies-, koneenkäyttäjä- y. m. s.
kouluja. T:n hiippakunnan piispanistuin.
Harjoitetaan suurta jäämerenkalastusta ja
valaanpyyntiä (yksistään Islannin vesille lähtee vuosittain
30 alusta) sekä kalan-, kalatuotteiden ja
traa-ninvientiä (koko vienti arvoltaan 3,8 milj. mk..
tuonti 2,i milj. mk. 1914). Pari laivaveistämöä.
traani-, hermetiikki-, margariini- y. m. s.
tehtaita. Säännöllinen höyrylaivayhteys
Etelä-Norjan kanssa. — T:n paikalle rakennettiin jo
1200-luvun keskimaissa kirkko, jonka luo pian
kehittyi melkoisen tärkeä kauppapaikka.
Kaupungiksi se tehtiin vasta 1794. E. E. K.
Trona, luonnollinen sooda, kokoomukseltaan
N’ajC()j.NaIIC03.2H20. Tätä saadaan Egyptin
soodajärvistä. P. E.
Trondhjem /-dj-J, kaupunki Keski-Norjassa.
Norden f jeldskessä, Sundre Trondhjems amtin ja
Tn hiippakunnan pääkaupunki, T:n-vuonon
etelärannalla. Nidelvenin suussa; 47,881 as.
(1912), Norjan kolmas ja Nordenfjeldsken ensi-
mäinen kaupunki. — T:n vanhin ja pääosa on
lännessä kapean kannaksen mantereeseen
yhdistämällä, kolmionmuotoisella, tasaisella niemellä
(Nidarues), jota pohjoisessa huuhtelee T:n-vuono.
kaakossa ja lounassa jyrkkämutkainen Nidelven.
Kadut ovat hyvin leveät (paljo istutuksia),
varsinkin pääkadut Munkegaden (pohjoisesta
etelään) ja Kongens gade (lännestä itään). Nii-
Trondhjemin tuomiokirkko.
den risteyksessä on Torvet-tori, jonka tienoilla
useita T:n huomattavia rakennuksia: Vor Frue
kirke-kirkko (edustalla Tordenskjoldin
muistopatsas), vapaamuurariloosin, Norjan pankin,
raatihuoneen, T:n säästöpankin, sähkölennätinaseman.
Harmonien-seuran rakennukset, Stiftsgaarden
(iso, kunink. asunnoksi sisustettu puutalo) v. m.
Pohjoiseen Torvetista 011 useita hotelleja.
Niemimaan eteläkulm». Kalvskindet, on
epäsäännölli-semmin ja hajanaisemmin rakennettu; siellä on
suurenmoinen tuomiokirkko. Pohjoismaiden
juh-lallisimpia (rak. 1100-luvun lopulta v:een 1320,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
