Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trubetskoj ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1839 Tru
nessa anat. nimityksessä, esim. verisuonistossa
t. arteriosus, sisälmyshermostossa t. sympatliicus
j. n. e.
Trusti (engl. trust), oik. luottamus, takuu,
jonkun haltuun uskominen, talletus.
Taloustieteessä t. sanalla tavallisesti tarkoitetaan
useampia liikeyrityksiä käsittävää taloudellista
yhtymää, jossa yksityiset liikeyritykset ovat
täydellisesti sulautuneet yhdeksi ainoaksi yritykseksi
tai jossa ne, vaikka nimellisesti pysyvätkin
itsenäisinä, kuitenkin taloudellisesti muodostavat
yhden kokonaisuuden ja ovat yhteisen johdon
alaiset.
Engl.-amer. oikeudessa t. sana tarkoittaa sitä
suhdetta, että luottamusmies (trustee) toisen
puolesta, esim. jonkun laitoksen tai alaikäisen
henkilön j. n. e. puolesta, tilivelvollisena hallitsee
ja hyötyä tuottavalla tavalla käyttää tämän
omaisuutta. T. merkitsee siis alkuansa
huoltotointa. 19:nnen vuosis. keskivaiheilla alettiin
Yhdysvalloissa perustaa erityisiä osakeyhtiöitä,
trust companies, jotka ottivat hoitaaksensa
vieraita varoja ja vähitellen kehittyivät
talletuspankeiksi harjoittaen kaikenlaista luotto- ja
rahaliikettä. Uudempi t:n käyttömuoto on n. s.
voting trust (äänestys-t.), jolla tarkoitetaan sitä,
että osakkeiden omistajat saattavat siirtää
äänestysoikeutensa luottamusmiehille. 1800-luvulla
ruvettiin t.-laitoksen avulla saattamaan
yhtenäisen järjestyksen alaisiksi kokonaisia
teolli-suushaaroja. Vapaan kilpailun luottamain
haittojen poistamiseksi ryhdyttiin Ameriilcassakin
1870-luvulla perustamaan kartelleja (ks. t.),
mutta kun amer. laki kieltää tällaiset
elinkeinovapauden rajoittamista tarkoittavat sopimukset,
täytyi kilpailun ehkäisemiseksi hakea
toisenlaisia yhtymämuotoja. Silloin asianajaja S. C. T.
Dodd esitti, että t.-muoto otettaisiin käytäntöön
polttoöljyteollisuudessa, jossa jo aikaisemmin
yksi ainoa mies J, D. Rockefeller (ks. t.) oli
saavuttanut vallitsevan aseman. V. 1882
perustettiin Standard oil trust, joka tuotti Roekefellerille
ja hänen kumppaneilleen täydellisen
monopoliaseman polttoöljyteollisuudessa. Kaikkien 46 :n
t:iin liittyneen yrityksen osakkeet ja niiden
tuottama päätösvalta annettiin 9-henkiselle
komitealle (board of trustees), jonka etupäässä oli
Rockefeller ja joka osakkeiden sijaan antoi
niiden entisille omistajille osuustodistuksia (trust
certificates). Yksityiset liikeyritykset pysyivät
ulkonaisesti entisellään, mutta muodostivat nyt
taloudellisen kokonaisuuden ja joutuivat
yhtenäisen johdon alaisiksi. Samalla tapaa perustettiin
1880-luvulla joukko muitakin t:eja. varsinkin
sokeri- ja väkijuomateollisuuden alalla. — Se
hämäryys, johon t:t peittivät itsensä ja se
häikäilemättömyys, jolla ne toimivat tarkoitust.ensa
saavuttamiseksi, nostatti pian yleisen mielipiteen
niitä vastaan. Useissa Yhdysvaltain valtioissa
säädettiin niitä vastaan lakeja, joiden
tarkoituksena oli suurten yhteensulautumisten
mahdottomiksi tekeminen. Tämä antitrustilainsäädäntö
ei kuitenkaan vienyt tarkoitetuille perille.
Alkuperäisestä t.-muodosta oli kyllä luovuttava, mutta
liikeyritysten yhtymiä syntyi edelleen.
Muutamat t:t muodostuivat yhdeksi ainoaksi yhtiöksi,
joten tapahtui yritysten täydellinen
yhteensulautuminen eli f u s i o n i. Useimmat t:t (m. m.
polttoöljy-t. ja teräs-t.) esiintyvät kuitenkin
sti 1810
nyttemmin, varsinkin v:sta 1899 lähtien,
kontrolli y h t i ö n (holding company) muodossa.
Viimemainitulla tarkoitetåan yhtiötä, jok’a on
hankkinut itselleen useiden liikeyritysten
osakkeet tai ainakin osake-enemmistön voidakseen
tämän perusteella „kontrolleerata" s. o. hallita
niitä. Useimmat Yhdysvaltain kontrolliyhtiöt
käsittävät vain muutamia liikeyrityksiä, mutta
paljon on myöskin sellaisia, jotka samaten kuin
alkuperäiset t:t sulkevat piiriinsä suuremman
osan saman liikeliaaran yrityksiä ja joilla siis
on miltei monopoliasema. Myöskin fusioneja ja
kontrolliyhtiöitä, olivat ne sitten
monopoliasemassa olevia tai ei, nimitetään Ameriikassa
t reiksi, kun Saksassa tätä nimitystä käytetään
vain monopolistisista yhteensulautumista. Jo
1907 oli Yhdysvalloissa n. 250 monopolistista
t:ia, joiden pääoma nousi yhteensä 7 miljardiin
dollariin. Suurin niistä on 1901 perustettu
teräs-t. (United States steel company), jolla
1909 oli pääomaa: osakkeissa 868 miljoonaa
dollaria, velakkeissa enemmän kuin 600 miljoonaa;
sen palveluksessa oli silloin 223,377 henkeä,
niiden palkat 151,9 miljoonaa dollaria.
Yhdysvalloissa on t:ien leviämistä suuresti helpottanut
se seikka, että sikäläiset suuret liikeyritykset
tavallisesti ovat alunpitäen osakeyhtiöitä. —
Paljon vähemmän kuin Yhdysvalloissa on t:eja
syntynyt muissa suurissa teollisuusmaissa, esim.
Englannissa ja Saksassa. Viimemainitussa maassa
on kartelli tavallisin liikeyritysten yhtymämuoto,
mutta kartelli on vain itsenäisinä pysyvien
liikeyritysten kesken syntynyt sopimukseen
perustuva liitto, kun -taas t. itse on liikeyritys.
Sekä yksityis- että kansantaloudelliselta
kannalta katsoen on t:eilla suuret etunsa. Kun ne
ovat suuria liikeyrityksiä, niin niissä jo 6eu
johdosta tuotanto- ja liikekustannukset
useimmiten alenevat, josta taas on sekin seuraus, että
osakkaille voidaan hintoja korottamatta jakaa
suurempia osinkoja. Lisäksi t. tulee toimeen
vähemmillä työvoimilla, ja jos sillä on
monopoliasema, niin se voi tuntuvasti vähentää
mat-kustajiensa ja asiamiestensä lukua ynnä myöskin
reklaamikustannuksia. T., varsinkin
monopolistinen t., voi myöskin ostaa raaka- ja
apuaineensa huokeammalla kuin ’ sen osaliikkeet.
Samaten kuin kartellit t:t voivat, jos niillä on
monopoliasema, pitää aisoissa
konjunktuurivaih-teluja sovittamalla tuotantonsa kysynnän
mukaan. Todellisuudessa lienevät kuitenkin
eurooppalaiset kartellit paljon vilpittömämmin
kuin ameriikkalaiset t:t pyrkineet luomaan
vakavia oloja teollisuuden alalla. T:eihin ja niiden
muodostamiseen liittyy näet monenlaisia
epäsuotuisia lisäilmiöitä, jotka etupäässä johtuvat
siitä, että t:t on synnyttänyt ennen kaikkea
muutamien suurkapitalistien voitonhimo. Niinpä
ne kilpailun tukaliuttamiseksi käyttävät
erinomaisen häikäilemättömiä menettelytapoja;
tärkeimpänä keinona on niillä tässä suhteessa ollut
se erikoinen rahtienalennus, jonka ne
lakisään-nöksistä huolimatta ovat osanneet hankkia
itselleen rautateillä. Mahtavuudellaan t:t ovat
huonontaneet työväen asemaa palkkataistelussa.
T:t ovat tosin olleet hyvin varovaisia
työväen-politiikassaan, mutta toiselta puolen ne ovat
tehneet hyvin vähän työväen olojen
parantamiseksi. T:ien epäsuotuisimmat vaikutukset ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
