Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trutklippan ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1813
Try psiini—Tsad-järvi
1844
näyttää yleensä esiintyvän sukupolven vuorottelu
ja siilien liittyneenä
isännän vaihdos. —
Afrikassa tavattava
T. gambiense loisii
ihmisen (ja useiden
eläinten) veressä sekä
myöhemmällä asteella
aivo- ja
selkäydinnesteessä y. m. ja
aiheuttaa erittäin vaarallisen unitaudin
(ks. t.). Ihmisessä loinen lisääntyy vain
suvuttomasti, jakautumalla pitkittäin kahtia.
Suvullinen polvi sen sijaan esiintyy Glossina
palpalis-kärpäsessä (ehkä muissakin lajeissa), ks.
Tse-t s e-k ä r p ä n e n. Toinen laji, 1’. lirucei, elää
Etelä-Afrikassa nautaeläinten y. m. veressä
aiheuttaen tuhoisan n a g a n a-t audi n.
Tartunnan välittää varsinainen tse-tse-kärpänen
(Glossina morsitans). Muista T.-lajeista
mainittakoon Kaakkois-Aasiassa hevosia y. m.
ahdistavan s u r r a-taudin aiheuttaja ’/’. Eiransi sekä
T. equiperdum, joka todennäköisesti aiheuttaa
Euroopassakin, etenkin Unkarissa ja Venäjällä,
tunnetun b e s ä 1-ruton (hevosissa). — T.-lajien
aikaansaamista taudeista ks. lisäksi Unitauti.
7. V-s.
Trypsiini, haima nesteessä oleva aine, jolla on
kyky hajoittaa munanvalkuaisaiueita. vrt.
Haima.
Triistedt [trystet], Otto (s. 1866),
kaivos-insinööri, vietti lapsuutensa Pitkässärannassa.
missä isä oli johtajana, suoritti tutkintonsa
Görlitzissä Sleesiassa ja opiskeli vuoriteollisuutta
Tukholmassa ja Falunissa. Oli kaivosinsinöörinä
Pitkässärannassa 1888 1904 ja senjälkeen
Geologisen toimiston avustajana malmigeologina.
T:n aloitt:esta ja johdolla toimitettu
malminetsintä Kuusjärvellä vei Outokummun (ks. t.|
suuren vaskimalmiesiintymän löytöön. T. on
myös julkaissut arvokkaan tieteellisen
tutkimuksen ..Die Erzlagerstiitten von Pitkäranta am
Ladoga See" (1907). P. E.
Trångsund ks. U u r a a n s a 1 m i.
Trälleborg ks. Trelleborg.
Träskvik [treskvik] (S nol oppi), maatila
Uskelan pitäjän Muurlan kappelissa, 14 km Salon
kauppalasta. Sijaitsee kauniilla paikalla
Ylis-järveen pistävällä niemellä. On entinen rustholli;
käsittää manttaalia. 250 ha, joista n. 50 ha
viljeltyä maata. — Tila on satasen vuotta
(v:sta 1820) kuulunut v. Willebrand-suvulle,
ensinnä kapteeni Fredrik v. Willebrandille.
Nykyinen omistaja (v:sta 1876) kenraali
Reinhold v. Willebrand. — Tilan päärakennus on
uusi, v :lta 1890. E. C-g.
Träskända, asema, ks. Järvenpä ä.
Träskända [treskenda]. 1. Maatila Espoon
pitäjässä, 4 km Grankullan ja 5 km Espoon
asemalta. Suuruudeltaan 4 manttaalia. 613 ha;
höyrysaha. — Tila kuului aikanaan
sotahistoriassamme tunnetulle kenraali C. N. af Klerckerille,
senjälkeen m. m. prokuraattori C. J. Walleenille
sekä tunnetulle lahjoittajattarelle Aurora Karani
zinille. Viimeksi se on ollut Törngren-suvun
hallussa; nykyinen omistaja tohtori Adolf
Törn-gren. — Kauniin syksyisen päivän (16/8 1863)
vietti keisari Aleksanteri II T:ssa, jossa oli
toimeenpantu ajometsästys, päivälliset ja tanssiaiset
lähestyvien valtiopäiviiavajaisten johdosta. —
Kartanon nykyinen päärakennus v.lta 1900,
rakennettu arkkitehtien Saarisen ja Lindgrenin
piirustusten mukaan. — Tilalla harjoitetaan
suurta puutarhaviljelystä; puisto 35 ha.
2. (suom. Järvenpää), maatila Tuusulan
pitäjässä, Tuusulan järven rannalla. 1 ’/j km
Järvenpään asemalta. Käsittää koko T:n
kantakylän ja osan T :n-Malmin kylästä. Pinta-alaltaan
3 manttaalia, lähes 2,000 ha. Suuri
maanviljelys- ja kar janhoitotila; peltoviljely.s käsittää
n. 1,000 ha, jaettuna kuuteen eri ryhmäkkeeseen.
Karjatalouteen kuuluu 700, enimmältä osalta
ayrshire-rotuista nautaeläintä; maitotuotanto on
yli 1,000.000 1 vuosittain. Suurin osa siitä
myö-dään tinkimaitona Helsinkiin. — Tilan omisti
1828-54 merikapteeni C. A. Gråå, 1863-97
kunnallisneuvos A. Ehrström ja senjälkeen
metsänhoitaja A. W. Westermarck, jonka hallussa se
nykyisin on. — Kaksikerroksinen, puinen
päärakennus on v:lta 1870. E. C-g.
Tsaari (johtuu samaten kuin saks. Kaiser,
ruots. kejsare, suom. keisari Cæsar nimestä),
keisari, kuningas, nimitys, jonka slaavilaiset
kansat alkuansa antoivat Itä Kooman keisarille;
10:nneltä vuosis. Bulgaarian ruhtinaat
käyttivät tätä nimitystä, v. 1346 sen otti
myöskin Serbian kuningas Tapani Dusan.
Venäläisissä kronikoissa annetaan tämä nimi. paitsi
Itii-Rooman keisareille, myöskin mongolien kaaneille.
Sittenkuin mongolien herruus oli lakannut 1480,
käytti Moskovan suuriruhtinas Iivana III
ulkomaisissa suhteissaan itsestään tätä arvonimeä,
mutta vasta Iivana IV kruunautti itsensä 1547
tsaariksi, joka nimi siitä lähtien oli Moskovan
hallitsijain pääarvonimenä. V. 1721 Pietari
Suuri otti arvonimen imperator (= keisari,
impe-ratritsa = keisarinna). Venäjän hallitsijan
arvonimien joukossa t.-nimeä käytettiin kuninkaan
vastineena, esim. Puolan tsaari. Pietari Suuren
aikoihin oli t:n puoliso tsaritsa, poika tsarevits,
tytär tsarcvna. Myöhemmin perintöruhtinaan
arvonimiä oli myöskin tsesarevits, luinen
puolisonsa tsesarerna. Venäjän kansa nimitti
keisaria aina t:ksi, seurustelukielessä hänelle
tavallisesti annettiin nimi gosudar, s. o. herra.
Myöskin länsimaissa t. esiintyi Venäjän keisarin
tavallisena nimityksenä. Nimitys v a 1 k o
i-n e n t. on peräisin mongoolien ajoilta ja
merkitsee riippumatonta t:iu.
Tsad ks. Tsad-järvi.
Tsad-järvi (engl. (’had, arab. Rahr-es-Salam),
jokseenkin keskellä Afrikkaa, Sudanin ja
Saharan rajamailla, 12°50’ ja 14°10’ pohj. lev. sekä
13° ja 15° it. pit. välillä. Ranskan
Ylii-Senega-lin ja Nigerian. Ranskan Kongon. Saksan
Kamerunin sekä Englannin Nigerian yhtymäkohdassa,
260 m yi. merenp., n. 15,000 km2, laskujoeton,
makeavetinen. pituussuunta luoteesta kaakkoon.
Se on hyvin matala, keskeltä vain 3-4 m
^syvyinen. rannat (etenkin pohjoisessa, lännessä ja
etelässä) laajojen heinä- ja ruovikkoriimeiden
vallassa (n. 5,000 km2). Rikkoutunutta
itärantaa reunustaa taaja vyö lukemattomia
pikkusaaria (yhteensä n. 1.000 km2), joilla asustaa
moneen eri heimoon kuuluvia neekereitä (n.
30,000-40,000 henkeä). T:een laskevat
vähävetiset Waube ja Mbulu sekä vesirikkaampi Sari;
koillisesta tulee nvk. aivan vedetön Bahr-el-Gha-
Trypanosoma gambiense.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
