Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšeremissin kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1858
Tseremissin kieli ja kirjallisuus
1856
johtopäätteitä on verraten runsaasti.
Lauseopillisia seikkoja: substantiivin edessä käyvä
adjektiiviattribuutti on taipumaton; objektinsijoina
käytetään sekä päätteetöntä (nominatiivin kai
laista) että päiitteellistä (pääte: -m)
akkusatiivin; lukuisain nominaalimuotojen käyttö on
monipuolinen.
T. k :ssä tavattavista vierasperäisistä sanoista
ovat indoeurooppalaisperäiset, jos emme ota
lukuun verraten nuoria venäläisiä lainoja,
suureksi osaksi peräisin esitseremissiläiseltä ajalta.
Tseremissiläisellä ajalla saaduista lainoista ovat
sekii lukumääränsä että laatunsa puolesta
tsu-vsssilaiset kaikkein tärkeimmät: ne osoittavat,
että tseremissit ovat olleet mitä läheisimmässä
yhteydessä muinaisten Volgan bulgaarien (ks.
Bolgaarit) kanssa, mihin myös toiselta
puolen tsuvassin kielen lukuisat tseremissiläisperäi
set sanat viittaavat.
Tseremissiläis-tsuvassilai-set kosketukset jatkuvat osaksi vielä nytkin,
varsinkin ..vuoritseremissien" alueella, jossa
molemmat kansallisuudet elävät toistensa
välittömässä naapuruudessa. Hyvin lukuisat ovat
myös t. k:n tataarilaiset ja venäläisetkin lainai.
joita kumpiakin jatkuvasti kieleen kulkeutuu.
Turkkilais-tataarilaisperäisten lainain lukumäärä
on t. k:ssii suurempi kuin missään muussa
suo-inalais-ugri laisessa kielessä.
T. k:ii ensimäinen pieni kielioppi
ilmestyi jo 1775 Pietarissa: „Sotsinenija
prinadle-zastsija k grammatike tseremiskago jazyka";
tekijää vi tunueta. Se perustuu johonkin
länsimurteen rajalta olevaan itäryhmän murteeseen.
Läntisen ryhmän eteliimurretta esittää pappi
Aljbinskijn Kasaanissa 1837 julkaisema
kielioppi : ..Tseremiskaja gramatika" samoin kuin
myös >1. A. Castréniu ..Elementa grammatiees
tselieremissæ" (1845). F. J. Wiedemannin
„Ver-sucli einer Grammatik der tseheremissisehen
Sprache" (1847) ei perustu omakohtaiseen
puhutun kielen tuntemiseen, vaan viimemainitulla
murteella (1821 ja 1827) ilmestyneeseen Uuden
testamentin käännökseen. Ansiokkaan esityksen
t. k:n johto- ja muoto-opista sisältää J. Budenzin
tutkimus ..Cseremisz tanulmänyok" (Nyelvtud.
Közlem. III ja IV), joka suureksi osaksi
perustuu Kegulyn eräästä itäisen ryhmän murteesta
keräämiin aineksiin. Pappi F. Vasiljevin 1887
jillkaisema „Posobie k izutseniju tseremisskago
jazyka na lugovom naretsii" esittää
Tsarevokok-sajskin piirissä puhuttua itäisen ryhmän
murretta. Uusin ja täydellisin t. k:n kielioppi on
ödön Beken 1911 julkaisema ,,Cseremiz
nyelv-tan", joka perustuu, paitsi Castrenin,
Wiedemannin ju Budenzin kielioppeihin, etupäässä
suomalaisten tutkijain (Genetzin, Porkan,
Ramstedtin, Uiehmannin) julkaisemiin
aineskokoel-miia. — Sanastoista ja sanakirjoista
on ensin mainittava M. A. CastrC-nin
sanaluettelo (n. 800 sanaa), joka liittyy hänen
yllämainittuun kielioppiinsa (1845). Kirjallisiin
lähteisiin sekä Regulyn keräämiin aineksiin perustuu
J. Budenzin julkaisema, sekä „metsä-" että
..vuorimurretta" esittävä ansiokas sanakirja
(..F.rdei és hegyi-cseremisz szötär", Nyelvtud.
Közlem. IV, 1865, eripainoksena 1866; n. 3,400
sanaa). Vasiljevin yllämainittuun kielioppiin
(1887) liittyy myös sanaluettelo (n. 1,300 sanaa).
Pääasiallisesti itäisen ryhmän Tseboksaryn
pii-59. IX. Painetta ’«/10 17.
rin murteeseen perustuu V. P. Troitskijn
sanakirja „Tseremissko-russkij slovarj" (1895;
n. 4.300 sanaa). Porkan ja Genetzin keräämiin
aineksiin sekä kirja]lisiin lähteisiin nojautuu
runsassisiiltöinen mutta epätarkasti ja hatarasti
toimitettu M. Szilasi’u sanakirja ..Cseremisz
szötiir" (1901; n. 5,500 sanaa). N. s.
..vuorimurretta" esittää G. J. Ramstedtin hyvä sanakirja
..Uergtscheremissische Sprachstudien. 2. Berg
tseheremissisehes Wörterbuch" (Suom. ugr.
seuran toimituksia XVII, 1902; n. 5,000 sanaa).
V. Vasiljevin ..Tseremissko-russki j slovarj’’ (1911)
sisältää n. 2,000 sanaa. — Kielihistoriallisia
tutkimuksia (paitsi jo y Iiii mainittuihin
Budenzin ja Beken kielioppeihin sisältyviä)
M. Weske, ..Tzsledovanija o naretsijah
tseremisskago jazyka" (1889, lzv. obsts. årh., ist. i
etn. VII); j. Szinnyei, „Labiälis illeskedés a
cseremisz nyelvben" (1894, Nyelvtud. Közlem. XXIV);
Yrjö Wichmann, ,,Zur geschichte der
finnisch-ugrisclieu anlautenden s- und c-Iaute im
tseheremissisehen" (1906, Finn.-ugr. Forseh. VI), sama,
,,über eine art ’rhotazismus’ im
tseheremissisehen" (1910, Finn.-ugr. Forscli. IX), sama,
„Beiträge zur tseheremissisehen
nominalbildungs-lehre" (1913, Suom.-ugr. seuran aikakauskirja
XXX, 6).
2. Kirjallisuus. Kansanrunoutta lukuun
ottamatta eivät tseremissit ole toistaiseksi
kyenneet luomaan itselleen mitään omintakeista
kirjallisuutta tämän sanan varsinaisessa
merkityksessä. Venäläisin kirjaimin painettuja
tsere-missiläisiä kirjoja on kyllä olemassa, mutta ne
ovat valtavalta osaltaan venäjästä käännettyä
hengellistä kirjallisuutta: Raamatun osia,
kirkkokäsikirjoja, rukous- ja hartauskirjoja, venäjän
kielen oppimista tarkoittavia aapisia ja tulkkeja
sekii neuvoja ruttotaudin ja isonrokon
vastustamiseksi. Varsin huomattavan osan tästä
käännöstyöstä suoritti tseremissiläissyntyinen pappi
Gavril Jakovlev. Vanhin painettu
tseremissin-kielinen kirja lienee „vuoriniurteelle" käännetty
Uusi testamentti (1821 ja 1827). Vasta viime
aikoina ovat muutamat sivistyneet nuoret
tseremissit (V. Vasiljev v. in.) koettaneet tyydyttää
kansalaistensa maallista tiedonhalua
julkaisemalla m. m. pientä kalenteria ,,Maria kalendarj"
sekä kansanrunousvihkosia.
Tseremissien kansanrunous on varsin
rikas: laulut, sadut, arvoitukset, sananlaskut
elävät vielä tuoreina kansan suussa. Itäisimmillä
tseremissiläisalueilla on tataarilainen vaikutus
tseremissien kansanrunouteen sangen huomattava
(varsinkin lauluissa). Missä määrin esim.
laulurunous muilla tseremissialueilla on omintakeista
taikka tataarilaiseu ja vanhan tsuvassilaisen
vaikutuksen vallitessa syntynyttä, lienee
toistaiseksi vaikeata määritellä. — Tseremissiläisiä
kansanrunousjulkaisuja: N. T. Udjurminskijn
keräämät 70 tseremissiläistä laulua ja 1 uhri
rukous, jotka ilmestyivät liitteenä ylempänä mai
nitussa pappi F. Vasiljevin kieliopissa (1887);
A. Genetz. ..Ost-tscheremissisehe Sprachstudien.
I. Sprachproben mit deutscher Uebersetzung"
(1889, Suom.-ugr. seuran aikakauskirja VII;
sisältää 20 satua, 100 arvoitusta, 11 loitsua,
1 uhri rukouksen, ja 105 laulua); V. Porkka,
„Tschereinissischc Texte init Obersetzung" (julk.
A. Genetz 1895, Suom.-ugr. seuran aikakaus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
