Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšeremissit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1861
Tseremissit
1860
maa on karua, osaksi viljelystavat
kehittymättömät. Tärkeimmät siemenviljat ovat ruis, ohra.
kaura, vehnä, hirssi ja tattari. Pellavaa,
hamppua. humalaa sekä moneulaisia vihanneksia (vars.
kaalia, perunaa, lanttua, sipulia, hernettä) vii -
„Vuoritseremissilliinen" kylä. (M. Jelasy.)
jellään myös yleisesti (kasvistarhanhoito on
hyvästi kehittynyt etenkin ..vuoritseremissien
keskuudessa). „ Niitty puolella" on
karjanhoito huonosti kehittynyt (esim. useimmissa
taloissa vain 1 hevonen), „vuoripuolella" paljoa
paremmin. Kotikarjaan kuuluu hevosia, lehmiä,
lampaita, sikoja, kanoja ja myös paikoin hanhia.
— Metsästyksellä oli vielä lGrnnella
vuosis. hyvin suuri merkitys t:n taloudessa, mikä
näkyy siitäkin, että verot silloin vielä
suoritettiin etupäässä turkiksissa. Vielä nytkin
..niittypuolella", varsinkin Volgaa lähempänä
olevissa metsäseuduissa, harjoitetaan metsästystä
pyssyin, loukuin, ansoin y. m. — Kalastusta
harjoitetaan jokien, vars. Volgan ja sen
syrjä-jokien varsilla, etupäässä keväällä ja
kevätkesästä, jolloin erikoisesti monni 1. säkiä (Silurus
glanis) on t:n pyyntihalun esineenä. -—
Mehiläishoito on myös vanha elinkeino t:n
keskuudessa. Aikaisemmin t. käyttivät hyväkseen
metsämehiläisiä, valmistaen niille metsään
puu-ontelopesiä; tällaisia käytetään harvakseen vielä
nytkin. Vasta viime aikoina, viime vuosisadalta
alkaen, t. ovat ruvenneet viljelemään
kotimehi-läisiä erikoisissa, kotitarhaan asetetuissa
mehi-läispöntöissä. Vahasta valmistetaan kynttilöitä,
joita tarvitaan uhri- ja vainajain muistojuh-
„Yunn tse remissi Iäinen" asuinrakennus. (Jelasyn kvlästil.)
lissa; hunajaa käytetään ravinnoksi (m. m.
koti-oluen valmistuksessa) tai myödään. — Mitä
muihin. vähemmässä määrässä harjoitettuihin
elinkeinoihin tulee, niin tavataan t:ejä myös
ajureina. metsätyöläisinä, villanpieksäjinä,
tervanpolttajina, kauppiaina, räätäleinä,
tynnyrinteki-jöinä, suutareina, seppinä, muurareina y. m.
..Vuoritseremissien" keskuudessa tavataan hieno
taeseppiä, jotka valmistavat naispuvun
metalli-koristeita, sekä koruompelijattaria, jotka jnyytä
väksi valmistavat naispukuun kuuluvia kirjail
tuja pukuosia.
„Vuoruseiemissi.;!i]u-u" kulu. (Jeiub^n kyiäaia.j
Leipävilja, liha, kala ja vihannekset muodosta
vat t:n huomattavimmat ravintoaineet.
Jauhoja ja suurimoita käytetään vaihtelevasti
moniin eri ruokavalmisteihin, m. m. puuroihin
sekä sangen monenlaisiin piirakoihin ja
leivoksiin. Jokapäiväistä ruokaa ovat kaali-, peruna
ja lihasopat. Hevosenlihaa pidetään herkkuna.
Pidoissa, joissa lujasti syödään, on hunajalla,
oluella ja viinalla tärkeä sija.
T. asuvat nykyään samantapaisissa kylissä
kuin venäläiset. Tämä säännöllinen kyläkaava
suorine katuineen on kuitenkin uuden ajan
hallinnollisen järjestelyn tulos. Vanhempaan aikaan
kylät olivat aivan epäsäännöllisesti rakennettuja.
— Tseremissiläiseen taloon kuuluu
asuinrakennus, kota, karjasuojat (talli ja
navetat karsinoineen), ajokaluliiteri sekä jyvä- ja
tavara-aitta, jotka rakennukset muodostavat
kaikilta tahoilta suljetun, neliskulmaisen kartanon;
tämän takana on riihipiha jyväaittoineen ja
syrjempänä sauna. Savupirttiä käytetään
asuinrakennuksena (pört) vielä muutamin paikoin
Volgan pohjoispuolisissa metsäseuduissa. Muualla
se on saanut väistyä uloslämpiävällä uunilla ja
lasi-ikkunoilla varustetun venäläismallisen tuvan
tieltä, jossa usein osa on lautaseinällä erotettu
kamariksi. Muutamin seuduin peräseinällä on
leveät nukkumälavat tatarilaiseen malliin.
Varakkaissa taloissa asuinrakennuksessa voi tavata
Iiiihipiha riihineen ja jyvaaittu.Uten. (Jelusjn kylustlt.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
