Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšeremissit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1863
Tseremissit
1860
.useitakin huoneita. Micltäkiinnittävä rakennus
on kota (kuhn), jossa kesällä keitetään,
aterioidaan. oleskellaan, vieläpä paikoin nukutaankin.
.Se on hirsistä kyhätty lautakattoinen
(välikato-ton) neliskulmainen ikkunaton rakennus, jossa
paljas maa 011 permantona; muistuttaa
muodoltaan meillä monin paikoin käytännössä olevaa
alakotaa 1. alakyökkiä. Keskellä permantoa 011
kivien ympäröimä tulisija, jonka yläpuolella
„Vuoritseremissiläisiä" naisia (vainio ja tyttö).
(Jelasyn kylästä.)
pykäläiseen puukoukkuun kiinnitetty pata
riippuu. Savu nousee kattolautojen välisestä aukosta
ilmaan. 1’atakoukku riippuu kepistä, joka
vaakasuorana lepää kahdella oviseinästä peräseinään
juoksevalla orrella. Sivuseinillä 011 leveät
lavitsat, peräseinällä hylly monine astioineen. Ei
puutu pöytääkään, jolla aina on iso puukuppi
leipineen, veitsineen. Huouekalustoon kuuluu
vielä 111. m. puunjuurista tehty jakkaratuoli.
Monin paikoin kodassa on kaksi osastoa, joista
pienempi on äsken mainitun isomman osaston
peräseinän takana; tätä pienempää osastoa
käytetään kaikenlaisten astioiden ja myös
ruokatavarani, varsinkin maidon, säilytyshuoneena.
Vanhoja pakanallisia tapoja ja uskonmenoja
noudattavat tseremissit suorittavat tärkeimmät
koti-uhrinsa kodassa, jonka pienessä osastossa myös
lupausuli riksi ennakolta annettu raha t. jauho
säilj’tetään. Uudenaikaisen venäläistyvän tuvan
rinnalla vanhamallinen kota uskollisesti
säilyttää aitokansallisen asunsa. Riihi {iin, ayun) 011
,,vuoritseremissien" ja osaksi
..niittytseremissien-kin" alueella vielä hyvin alkukantaisella asteella:
sen muodostua hirsiseinillä varustettu maakuoppa,
jonka päältä kohoaa riu’uista kyhätty kartio.
Lyhteet ladotaan tiviisti kartion ympärille ja
kuopassa olevasta tulisijasta nouseva savu
kuivaa lyhteet. Toisin seuduin 011 riihen
suojaamiseksi tuulelta ja sateelta kartion ympärille
rakennettu katos, joka monin paikoin edelleen
011 kehittynyt varsinaiseksi hirsistä tehdyksi
maanpäälliseksi riiheksi, kuitenkin niin, että
maanalainen lämmitysjärjestelmä on säilynyt.
Miesten pukuun kuuluu kesällä valkoisesta
pellavapiikosta valmistetut housut ja pusero,
jossa ainakin kaula- ja rinta-aukon reunat ovat
varustetut ompelukirjauksilla. Jalassa 011
valkoiset jalkarievut ja säärivaatteet sekä
niinivir-sut, päässä ympyriäinen huopahattu. Syksyllä
ja keväällä käytetään tavall. tummanruskeaa
sarkakauhtanaa, talvella pakkasilla
lammasnahka-turkkia ja -lakkia sekä jalassa huopasi».
Naisten imku on eri seuduilla erilainen, niinkuin
oheen liitetyistä kuvistakin näkyy. Heidänkin
sekä alus- että muut vaatteensa ovat
enimmäkseen valkoisesta pellavapiikosta valmistetut,
jollemme ota lukuun eräitä erinäisissä
juhlatiloissa (häissä) sekä syksyisin, keväisin ja
talvisin käytettyjä tummia sarkaisia päällystakkeja.
Paidan ja myös takin kaula- ja rinta-aukko,
olka. hihat ja lieve ovat suuremmassa tai
pienemmässä määrässä kirjailtuja. Myöskin
valkoisia ja ruskeita sarkatakkeja koristellaan
kaulasta, hihoista, etureunoista ja liepeistä
värillisillä kattuunipäällystyksillä ja nauhoilla.
Lam-masnahkaturkit, joita ei päällystetä vaatteella
1 keltaiseksi parkittu nahkapuoli ulospäin), ovat
samaa ruumiinmukaista kuosia kuin
päällystakitkin. Vöitä on hyvin monenlaisia jo senkin
mukaan, vyötetäänkö paitaa, pellavatakkia.
päällystakkia vai turkkia. On villalangasta
punottuja, 011 kuosikkaasti kudottuja, on ostetusta
vaatteesta tehtyjä vöitä. Koristeina käytetään
ripsuja, tupsuja, rahoja, helmiä, nappeja. Jalassa
on valkoiset jalkarievut, tummanruskeat
sarkai-set säärivaatteet sekä niinivirsut. Koska sääri
muka ou sitä kauniimpi kuta paksumpi se 011,
niin kääritään säärivaatteen alle tukuttain
pellavaista säärysvaatetta. Juhlatiloissa
päälimäi-uen säärivaate usein on koristeltu kirjavilla
kattuunipäällystyksillä, nauhoilla, tupsuilla, helmillä
y. 111. Vaimojen päähine ou eri seuduin erilainen.
Yleisin lienee se, joka kartionmuotoisena
myssynä peittäen päälaen takaosan ja takaraivon
laskeutuu liinaksi leveten seljalle melkein
vyö-täreille saakka (sDinaks). Se on runsaasti
kirjailtu sekä tupsuilla, ripsuilla, rahoilla, napeilla
ja helmillä koristeltu. Länsitseremissien
jaranski-laiset naiset käyttävät koko päälaen peittävää,
edestä leveästi neliskulmaista sorokkaa fsoroka),
jonka kirjaillun etupuolen yläreunasta liina
laskeutuu pään yli niskaan ja molemmista
syrjä-reunoista taas takaraivon kohdalla
äskenmaini-tun liinan yli solmittavat liinaset.
»Vuori-tseremissien" ja myös Tsarevokoksajskin piirin
t:n vainiot käyttävät päästä (takaraivosta)
seljalle riippuvaa pitkää, kirjauksilla varustettua
selkäliiuaa (sarjmn). Kaikkien näiden
päähineiden päällä voidaan myös käyttää huivia, joka
niinikään usein 011 kirjailtu. Tyttöjen tavallisin
päähine on huivi, Malmyzin piirissä lisäksi
rahoilla, helmillä y. m. runsaasti koristettu pieni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
