- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1869-1870

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšeremissit - Tsereteli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1869

Tsereteli—Tiernaja

1870

Arbanskoj volosti" (Izv. obsts. årh. ist. i etn. XI:
1893); V. Mendiarov, „0 tseremisah Ufimsk.
gub." (Etn. Obozr. XXII, 1894); P. E.
Jerusla-nov, „Kodstvennyj sojuz po ponjatijam
vostots-nyli tseremis" (Etu. Obozr. XXV; 1895);
A. lliimäläineu, »Tseremissien
mehiläisviljelyk-sestii" (Siiom.-ugr. seuran aikakauskirja XXVI;
1909); Julie Wichmann, »Beiträge zur
ethno-graphie der tseheremissen. I. Die weibliehe
traeht. II. Die verwendung der baumrinde und
de< bastes in der hausindustrie. III. Die
korn-darre." (1913); N. V. Nikoljskij, »Statistitseski ja
svedenija o tseremisah na 1911 god, s ukazaniem
liti ratury o nih i izdanij na täeremisskom jazyke"
(1913i ; A. Hämäläinen, »Mordvalaisten,
tseremissien ja votjakkien kosinta- ja häätavoista"
(Suuni.-ugr. seuran aikakauskirja XXIX; 1913);
A. O. Heikel, »Die stickmuster der
tseheremissen" (1915).] y. W.

Tsereteli [-t?li], grusialainen suku. 1.
A kaki T. (1840-1915), ruhtinas, kuuluisa
runoilija. — 2. Georg T. (1842-1900), realististen
romaanien kirjoittaja. — 3. H e r a k 1 i u s 1.
Iraklij Georgjevits (s. 1882),
sanomalehtimies ja ven. politikko, oli toisen duuman
jäsenenä sosiaalidemokraattisen ryhmän
johtajana. tuomittiin valtiollisen toimintansa tähden
5 v:k*i pakkotyöhön ja oli vallankumouksen
jälkeen 1917 posti- ja telegrafiministerinä
heinäkuuhun 1917.

Tserkan eli jousi loukku ks.
Metsästys; kuva Metsästysneuvoja 1, 3.

Tserkassit (ven. tserkasy), muinaisen
Vähä-Venäjän kasakat, jotka 1612-14 Jakov
Puntu-sovin johdolla tekivät laajan sota- ja
ryöstöretken Pohjois-Venäjälle.

Tserkasskij /-o’-/, Vladimir
Aleksand-rovits (1821-78), ruhtinas, ven. hallitusmies;
otti tehokkaasti osaa ensin Venäjän talonpoikain
ja Puolan kapinan jälkeen myöskin tämän maan
talonpoikain vapauttamiseen; oli v:sta 1868
jonkun aikaa Moskovan kaupunginpäänä; toimi
Turkin sodan sytyttyä 1877 Punaisen ristin
valtuutettuna armeiassa ja sitten Bulgaarian
hallinnon järjestäjänä.

Téerkasy /-a’-], piirikunnankaupunki
Vähä-Venäjällä. Kiovan kuvernementin kaakkoisosassa,
Dneprin oik. rannalla rautatien varrella; 39,649
as. (1910), paljo juutalaisia. — Kymmenkunta
kirkkoa, nunnaluostari, muutamia oppilaitoksia;
sairaala. Teollisuus (myllyjä, sokeri-, rauta- y. m.
tehtaita, sahoja) huomattava; vilja-, sokeri-,
karjakauppaa. Jokisatama. — T. mainitaan
ka-sakkain perustamaksi 1200-luvun lopulla. V. 1386
T:sta tuli Ukrainan hetmannien pääkaupunki;
vasta Bogdan Chmielnieki muutti sen Tsigiriniin.
T:ya ahdistivat usein etenkin Krimin tataarit.

Tserkessit (myös xirkassit, oma nimi adighe),
Länsi-Kaukaasian kansoihin kuuluva kansa,
joka viime vuosis. keskivaiheille asti asui
Mustanmeren itärannalla, Kaukasus-vuoren länsipään
ympärillä, mutta josta sitten pääosa (1858-64
400,000 henkeä) muutti Turkin valtakunnan
alueelle, niin että nyk. heitä ent. asuinsijoillaan
on vain n. 70.000 henkeä, pääasiallisesti Kubanin
provinssissa asuvia a b a d z e h e j a. Lisäksi t:n
läheisiä sukulaisia kabardalaisia asuu
Terekin provinssin länsiosassa. Kabardassa (ks. t.;
n. 80,000 henkeä) ja abhaseja Suhuinin (ks. t.)

piirissä Mustanmeren rannikolla (n. 73.000
henkeä 1892). — T. ovat kauneudestaan kuuluisia,
keskikokoisia. solakoita, voimakasrakenteisia,
kasvonpiirteet hienot,’ tukka ruskea, silmät
tummat. Luonteenominaisuuksia ovat: urhoollisuus,
vieraanvaraisuus, rakkaus perhees en ja isiltä
perittyyn, yksimielisyys, toiselta puolen
kevytmielisyys, julmuutta lähentelevä kovuus
varsinkin vihamiehiä kohtaan, petollisuus, taipumus
varastelemiseen. Miesten pukuna on pitkä,
vyötäisiltä tiukka takki (ven. tserkcska), jonka
rintapielissä kummallakin puolen on rivi
patruuna-koteloita; päässä on korkea lainmasnahkalakki,
jaloissa varsisaappaat. Aseita, pyssyä, miekkaa,
pistoolia ja puukkoa, kuletetaan aina myötä.
Naisen pukuna ovat leveät, pitkät housut,
väljä-hihainen paita, jonka päällä silkkinen, pieni
takki, bcsmct, jaloissa korkeat, anturattomat
lip-poset, päässä pieni, pyöreä lakki. Asunto
yksinkertainen, huone- ja talouskalut niukat.
Pääelinkeinoina maanviljelys, karjanhoito, metsästys ja
mehiläishoito. Nainen tekee enimmät työt. Mies
hankkii itselleen vaimon valeryöstöllä, maksaen
sitten häiden jälkeen vainiostaan sovitun hinnan.
Yhteiskuntalaitos oli viime vuosis.
jälkipuoliskolle asti puhtaasti feodaalinen. Uskonnoltaan
t. ovat muhamettilaisia; rahvaan uskonnollisiin
käsitteisiin on jäänyt paljo kristillisiä ja paka
nallisia piirteitä. Kieli eroaa kokonaan muiden
Kaukaasian kansojen kielistä. Huuli- ja
laki-äänteitä on erikoisen paljo. — Vanhalla ajalla t.
esiintyvät sykliien nimellä; 1200-luvulla Georgian
kuninkaat kukistivat heidät käännyttäen heidät
samalla kristinuskoon, vaikka myöhemmin,
1500-luvulta alkaen, islamilaisuus levisi heidän
keskuuteensa. Itsenäisiksi t. pääsivät jälleen 1424.
Sittemmin he joutuivat Turkin vallan alle.
Adria-nopolin rauhassa 1829 Turkki luovutti heidän
alueensa Venäjälle, mutta t. eivät
vapaaehtoisesti suostuneet uuteen esivaltaansa, yhtyen 1843
Samylin taisteluun venäläisiä vastaan. Se
päättyi 1859 Samylin ja t:n tappioon, jonka jälkeen
enemmistö siirtyi Turkkiin, Bulgaariaan,
Tliessa-liaan y. m., toimien seuraavissa Turkin sodissa
säännöttöminä, julmuudestaan kuuluisiksi
tulleina apujoukkoina. E. E. K.

Tsernaev [ ü’jef], Mihail G r i g o r j
e-vits (1828-98), ven. kenraali ja panslavisti; oli
upseerina Krimin sodassa ja myöhemmin
Kaukaasiassa; johti 1864 Taskentia vastaan tehtyä
sotaretkeä ja tuli uuden Turkestanin
maakunnan kuvernööriksi, mutta menetti tämän paikan
1867. T. perusti 1870-luvulla panslavistisen
lehden »Ruskij mir"; tuli heinäk. 1876 Serbian
ar-meian päälliköksi sodassa Turkkia vastaan, mutta
oli lokak. sam. v. Alexinacin luona kärsimänsä
tappion johdosta pakotettu eroamaan; harjoitti
senjälkeen panslavistista agitatsionia Itävallassa
ja Balkanilla, vangittiin 1879 Itä-Rumeeliassa
ja karkoitettiin maasta. Vv. 1882-84 T. oli
Turkestanin kenraalikuvernöörinä.

Tsernagora (Crnagora = »mustat I. karut
vuoret"), Montenegron slaav. nimi.

Tèernaja, pieni joki Krimin niemimaalla,
Sevastopolista itään. Sen luona voittivat kenraali
d’lIerbillon’in johtamat ransk., Bardin., engl. ja
turk. joukot (50,000 miestä, joista taisteluun otti
osaa 40,000) ruhtinas Gortsakovin komentamat
venäläiset (74,000, joista taisteluun otti osaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:46 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0971.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free