- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1871-1872

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tsereteli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1871

Tsernigov —Tsernomorskaja

1872

50,000). Voit tajuin miesliukka 4.s %, voitettujen
17,d %. Taktillinen arvo 1,4. -Ukm-.

Tsernigov /-t’-/. 1. Kuvernementti (ven.
Tsemigovaktija gubcrnija) Venäjällä,
Vähävenä-jän pohjoisosassa, Dneprin itärannalla, Dneprin
lisäjoeu Desnan ympärillä; 52,402 km»,
3,148,900 as. (1915), 60 km2:llä. — T. on
koillisesta lounaiseen viettävää, osittain hiekkaperäiatU
(etelässä mustamultaista) tasankoa (koillisessa
korkein kohta 230 m, lounaassa 00 m yi. merenp.),
jonka joet ja purot aikojen kuluessa ovat
muovailleet heikosti kumpuiseksi. — Dneprin ohella
pääjokena on Dnepriin laskeva Desna
lisäjoki-neen. Kuljettavia vesiteitä kaikkiaan 1.317 km.
josta höyryaluksilla 678 km. Ilmasto
mantereinen; Nezinissä, kuvernementin eteläosassa,
v :n keskilämpö -f 6,«° C, tammik:n — 8° C.
heinäkin +20,i°C. Joet ovat jäässä 3 kk.
Vuotuinen sademäärä vaihtelee 500 mm:n
tienoilla. Metsät peittävät 15.s % T:n pinta-alasta;
niitä on linjallansa kautta koko kuvernementin.
Soita on myös; paikoitellen aroja (etelässä). —
Asukkaista venäläisiä 94,« % (enimmäkseen
vähä-venäläisiä, vähän isovenäläisiä ja
valkovenäläisiä) ja juutalaisia 5,o %. Venäläiset ovat
uskontunnustukseltaan kreik.-katolisia (isovenäläiset
vanhauskolaisia), juutalaiset mooseksenuskolaisia.
Lukutaitoisia IS,4 % (Euroopan Venäjän
keskimäärä 22.9%). — Maataloutta harjoittaa 78,9%,
käsi- ia tehdasteollisuutta 9,2 %, kauppaa ja lii
kennettä 4,8 %. Maanviljelys alhaisella kehitys
kannalla; pohjoisosissa ei saada leipäviljaa riit
tävästi, vaan ostetaan eteläisistä
mustanmullan-seuduista lisää. Maanviljelys tuottaa rukiita
529,700 ton., kauroja 182,000 ton., tattaria
123,300 ton., vehniä, ohria, perunoita 1,225,100 ton.
(kaikki tiedot v:lta 1915), herneitä, hirssiä,
pellavia, hamppuja. Hyvin tärkeä on
tupakanviljely (sato 1913 24,8 milj. kg, enemmän kuiu
missään muussa Venäjän kuvernementissa), sekä
sokerijuurikkaan viljely (1914 615.000 ton.
sokerijuurikkaita). Mainittakoon myöskin
keittiö-ja hedelmäpuutarhanhoito. Karjanhoito
kehittymätön; 1915 oli hevosia 571.400. nautakarjaa
594,500, lampaita ja vuohia 966,300 ja sikoja
485,500 kpl. Siipikarjan- ja mehiläishoitoa
harjoitetaan myöskin. Teollisuus verraten vähäinen:
aksiisista vapaan teollisuuden tuotantoarvo 1910
oli 42.» milj. mk., työväestö 9,805 henkeä,
aksii-siu alaisissa teollisuuslaitoksissa 1913
työskenteli 14,087 henkeä (sokeritehtaissa 8,274.
tulitikkutehtaissa 4.455 ja viinatehtaissa 1,219
henkeä). Mineraalikunnau tuotteista ansaitsee
mainitsemisen vain kaoliini. Maatalouden ja
teollisuuden kehittymättömyyden ja huonojen maa
talousomistusolojen takia väestön täytyy hankkia
lisäansioita kotiteollisuudella (ansiot 10-150
ruplaa v:ssa) tai kulkemalla töissä muissa
kuverne-menteissä (150,000 henkeä vuosittain). Paljon
siirtyy myöskin Siperiaan (1914: 12,556 henkeä).
- Rautateitä 1,124 km (1913). – Kansakouluja
1.818 (oppilaita 132,938), keskikouluja 19 (opp.
7.251), ammatillisia keski- ja alempia kouluja 29
(opp. 3,546). muita kouluja 18 (opp. 633): lisäksi
on Nezinissä liist.-kielit. opisto (opp. 99; tiedot.
v;lta 1907). Sairaaloita 126, lääkäreitä 230 (1913).
— Hallinnollisesti T. jakaantuu 15 piirikuntaan.
Pääkaupunki T. 2. — T. oli Moskovan,
Puolan-Liettuan ja Vähävenäjän rajamaita. Kuverne-

mentti muodostettiin 1801. — 2. Edellämain.
kuvi rnementin pääkaupunki höyryaluksilla
kuljettavan Desnan korkealla oik. rannalla.
Moskovan-Kiovan radalta haarautuvan
kapearaiteisen radan päässä; 32,848 as. (1910). —
Kolmisenkymmentä kirkkoa; Spaso Preobrazenskijn
tuomiokirkko, Uspenskij Eletskij ja Troitskij
Iljin-ski.j nimiset luostarikirkot 1000-luvulta.
Kuvernementin semstvon liist. museo (Tamovskijn
lahjoittama; esineitä varsinkin kasakka-ajoilta), pari
teatteria, mies- ja naislukio, hengellinen
seminaari, pari sairaalaa, kirjasto. Taloudellinen
elämä kehittymätöntä. — T. on vanha kaupunki,
ollut olemassa todennäköisesti ainakin jo
800-luVulla. Kukoistuskausi oli Svjatoslav ja Vsevolod
Jaroslavitsien aikana 1000-luvulla. jonka lopulla
polovtsit sen muutaman kerran hävittivät;
1200-luvulla, jolloin tataarit sen hävittivät ja
polttivat, se liitettiin Vladimirin
ruhtinaskuntaan, 1300-luvulla Liettuaan, 1400-luvulla
Moskovaan. 1600-luvulla taas Liettuaan ja vihdoin
1654 lopullisesti Venäjään. Kuvernementin
pääkaupunki v :sta 1801. E. E. K.

Tsernomorskaja [■»’-] (suom. =
..Mustanmeren-’), kuvernementti Venäjällä, Kaukaasian
länsipäässä, ulottuu kapeana kaistaleena
Mustanmeren koillisrantaa pitkin; 8,339 kin2 (Venäjän
pienin kuvernementti), 201,800 as. 11915),
24 km2:Ilä. — T. on kokonaan
Kaukasus-vuoriston liaarakkeiden täyttämä (Sugus Kubanin
pro-vinssin rajalla 3,240 m yi. merenp.). Joet
pieniä, kulkuteinä kokonaan arvottomia. Ilmasto
suopea, etenkin kuvernementin eteläosassa;
Sotsi’ssa v;n keskilämpö -(- 13,C, tammikin
-f 4,»° C, heinäkin + 22,5° C (pohjoisosissa
tammik. on 3-4° kylmempi ja heinäk. 1°
lämpimämpi). Vuotuinen sademäärä 2.075 mm
(Novorossijskissa 691 mm). Kasvillisuus rehevää,
metsät peittävät suuren osan pinta-alasta.
Etelä-maiset kasvit viihtyvät hyvin. — Väestö
kansallisuudeltaan erittäin kirjavaa; 1897 suoritetun
väenlaskun mukaan T:ssa puhuttiin 42
kielimurretta. Pääväestönä olivat ven.
uut.isasuk-kaat. joita oli 60,i % asukkaista, armeenialaisia
oli 10,9 %, kreikkalaisia 10,4 %, Kaukaasian
vuoristolaisia 3,5 %, khartlivelejä 2,s %, tsekkiläisiä.
2,s%, juutalaisia 1,7%, turk.-tataarilaisia 1.» %,
virolaisia l,i %, saksalaisia 1,4 %, puolalaisia
1,3%. j. n. e. Uskontunnustukseltaan 75,o % oli
kreik.-katolisia, l,s % juutalaisia, 4.s %
roomal.-katolisia, 2,7 % protestantteja, 5,4 %
muhamettilaisia. Lukutaitoisia 31,« % (Kaukaasiassa
keskimäärin 12,4 %). Maataloutta harjoittaa 40.6
teollisuutta 18,:%, kauppaa ja liikennettä 17.i "/,..
Maanviljelys alulla (menestyy paraiten kapealla
rannikkokaistaleella), tuottaen maissia, vehnää,
perunoita, hedelmiä, viiniä, tupakkaa y. m.
V. 1915 T :ssa oli 9,800 hevosta, 23,900 nauta»,
18.100 lammasta ja vuohta. Teollisuus 011
keskittynyt. Novorossijskiin; aksiisista vapaiden
teollisuuslaitosten (sementtitehtaita)
tuotantoarvo 1910 oli 8.o milj. mk:, työväestö 1,466
henkeä. aksiisin alaisissa tehtaissa 1913 työskenteli
233 henkeä. Mineraalikunnan tuotteista
mainittakoon sementtisavi sekä mineraalilähteet.
Rautateitä 27 km (1913). Liikenne tapahtuu
enimmäkseen vesitse; kuvernementin pohjoispäässä
mainio-satamainen Novorossijsk (ks. t.), joka on myös
kuvernementin pääkaupunki. —Kansakouluja 140

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:40 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0972.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free