Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšernovits ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1873
Tsernovils
—Tsetsenit
1874
(oppilaita 8.094), keskikouluja 4 (opp. 1,217),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 8 (opp.
550), muita kouluja 13 (opp. 835; 1914). Hai
linnollisesti T. jaetaan 3 piirikuntaan. — Jo
varhain nyk. T:n alue esiintyy historiassa;
kreikkalaiset perustivat sinne siirtokuntia
Mile-tosta kiisin, n. 90 e. Kr. Mithridates otti alueen
haltuunsa, sitten roomalaiset, joiden patriisit
sinne rakensivat huviloitaan. Heidän jälkeensä
tulivat persialaiset ja juutalaiset, joiden mukana
tulleet kristityt levittivät kristinoppia alku
asukkaiden keskuuteen. Kristinopin vaikutus
vahvistui bysanttilaisaikana. Genovalaiset ja
venetsialaiset kauppiaat ylläpitivät yhteyttä
hysanttilaisvallan hävittyä, ja vasta 1400-luvun
lopussa, Trapezuntin jouduttua turkkilaisten
käsiin, länsimainen vaikutus lakkasi. Vasta
1700-luvun lopussa turkkilaiset olivat saaneet seudun
kansat, tserkessit, svaanit y. m., lopullisesti
islamilaistetuiksi; 1800-luvulla venäläiset
alkoivat tunkeutua maahan, joka oli tserkessien
viimeisiä turvapaikkoja. V. 1863 he sieltäkin alkoivat
siirtyä pois Turkin alueelle (ks. Tserkessit),
jättäen hävitetyn maansa ven. uutisasutukselle.
I utisasutus edistyi hitaasti; 1884 T:ssa oli vain
19,655 as. A v. 1888-96 T. kuului Kubanin
alueeseen. T:n uusin kehitys liittyy läheisesti tämän
alueen vaurastumiseen (Novorossijskista tuli
Kubanin viljanvientisatama). E. E. K.
Tsernovits ks. C z e r n o w i t z.
Tsernozem [-zjo’m] (ven., = musta multa),
laajansa vyöhykkeessä Etelä- ja Lounais-Venäjällä
sekä Etelä-Siperiassa esiintyvä maaperätyyppi,
joka sisältää 5-16% orgaanisia aineita ja
sitäpaitsi runsaanlaisesti fosforihappoa,
typpiyhdis-tyksiä ja kalia. Tämän kerroksen paksuus
saattaa olla aina 6 m. T.-seudut ovat kuuluisat
hedelmällisyydestään. P. E.
Tsernysev [-so’f], F e o d o s i j
Nikolajevitj (1856-1914), ven. geologi, alkoi uransa
vuori-insinöörinä, mutta antautui pian tieteen
alalle ja tuli 1882 Venäjän geologisen komitean
geologiksi ja 1903 sen johtajaksi sekä 1899
ylimääräiseksi ja 1909 vakinaiseksi akateemikoksi
Venäjän tiedeakatemiaan. T. otti osaa lukuisiin
tutkimusmatkoihin: lS80-luvulla hän työskenteli
Uralissa ja Timanissa. 1892 Donin laaksossa.
1895 johti Novaja Zemljaan tehtyä retkikuntaa,
1399-1902 astemittausretkikuntaa Huippuvuorilla
ia 1902 teki tutkimuksia Ferghanassa. Pieta
rissa T. johti useiden suurten laitosten kuten
geologisen komitean ja Vuorropiston uudestaan
järjestämistä. Hänen tieteellisenä erikoisalanaan
oli Venäjän devonilaisen ja kivihiilikautisen
eläimistön tutkiminen. Tätä koskeva teos on ,,Die
obercarbonischen Braehiopoden des Urals und
Timans’’. E.
Tsernysevskij /-se’f-J, Nikolaj
Gavrilo-vits (1828-89), ven. kirjailija. Toimitti 1854-62
aikakauskirjaa ..Sovremennik" herättäen
huomiota radikaalisilla kirjoituksillaan
kansantalouden, historian ja kirjallisuuskritiikin aloilla.
Joutui vallankumouksellisten mielipiteidensä
tähden 1864 pakkotyöhön Siperiaan. Kirjoitti
vankilassa ollessaan 1862-63 kuuluisan nihilistisen
ten-denssiromaanin „Mitä tehdä?" V. 1883 T. sai
muuttaa Astrakaaniin, jossa jatkoi kirjallista
toimintaansa. Käänsi venäjäksi m. m. J. Stuart
Millin teoksen ,.Principles of political economy"
varustaen sen tärkeillä lisäyksillä. Kootut
teokset ilmestyivät ulkomailla 1868-70; Venäjällä
sallittiin niiden ilmestyminen vasta 1900-luvulla.
V. J. M-kka,
Tåerokeesit ks. C h e r o k e e.
Tsesme (kreik. Kr ini), satamakaupunki
Vähän-Aasian länsirannikolla, vastapäätä Kios-saarta;
n. 6,000 as. (kreikkalaisia). Rusinain vientiä. —
T:n edustalla konteramiraali Elphinstonen
johtama ven. laivasto (10 linjalaivaa, 3 fregattia!
5 p. heinäk. 1770 voitti Hassan Bey’n johtaman
turk. laivaston (Iti linjalaivaa. 6 fregattia).
Venäläiset menettivät 1 linjalaivan ja
miehistöään 7 %; turkkilaiset 15 linjalaivaa, 6
fregattia ja miehistöään 90 -Iskm-,
Tse-tse-kärpänen (Glossina), kaksisiipissuku
pistokärpästen (Stomoxyidce) heimossa. Ruumis
jotenkin pitkä ja kapea, väri himmeä,
punertavan harmaa, takaruumis kellertävä, muutamien
mustien keskellä katkaistujen poikkijuovien
kir-jailema. Tunnetaan Afrikassa, varsinkin sen
troopillisissa osissa kahdeksan lajia, joiden pituus
vaihtelee 7.s-13 mm. Imee verta ihmisistä ja
lämminverisistä eläimistä. Pistää vain päivisin.
Imiessään tuovat ainakin muutamat lajit vereen
trypanosomeja, alkueläimiin kuuluvia
véri-loisia, ja aikaansaavat siten vaarallisia tauteja.
Tunnetuimmat lajit ovat: 1. Varsinainen t..
G. morsitans (kuva ks. Kärpäset). Aiheuttaa
nautaeläimissä ja hevosessa n. s. „nagana"-taudin,
levittämällä vereen Trypanosoma Bileet-nimisiä
loisia, jotka aikaansaavat eläinten kuoleman, ja
joita vastaan ei tunneta mitään parannuskeinoja.
Muutamille villeille eläinlajeille, kuten esim. kiulu
antiloopeille, ei t:n pisto ole tuhoisa, sillä nämä
ovat tottuneet veriloiseen, eivätkä siitä sairastu.
— 2. Unikärpänen, G. palpalis. Aiheuttaa
troopillisen Afrikan ihmisissä n. s. „unitaudin"
kuljettamalla heidän vereensä Trypanosoma
yam-biensc nimisen loiseläimen. vrt.
Trypano-soma ja Unitauti. V. S-s.
Tsetsenit (ven. tsetsentsy, khartlivelien khistit,
lezgiläisten misdzeghit), n. s. vuorelaisiin luettu
Kaukaasian kansa, asuu nyk. Etu-Kaukaasiassa.
Terekin provinssin eteläosassa, osseeteista itään,
kaikkiaan n. milj. henkeä, jonka ohella heistä
suuret joukot ovat muuttaneet Turkkiin. T.
jakaantuvat varsinaisiin t:hin, khisteihin,
ingu-seihin, galgailiin ja karabulakeihin. T. ovat
tuntematonta sukuperää, todennäköisesti
sekarotuisia, koska antropologiset rotutuntomerkit ovat
hyvin vaihtelevat; niinpä hiusten ja silmäin väri
vaihtelee kaikissa vivahduksissa tummasta
vaaleaan. He ovat yleensä pitkäkalloisempia kuin
muut Kaukaasian kansat. Kooltaan he ovat
vartevia. kaunisrakenteisia: naiset kuuluja
kauneudestaan. Luonteeltaan t. ovat iloisia, mutta
keskeytymättömien sotien aikana he ovat käyneet
epäluuloisiksi ja kovaluontoisiksi. samalla
sitkeiksi, urhoollisiksi ja kekseliäiksi. Entiseen
aikaan heidän päätoimiaan oli ryöstö. Nyt he
harjoittavat karjanhoitoa, maanviljelyä,
metsästystä ja mehiläishoitoa. Miesten puku on sama
kuin muiden Kaukaasian vuorelaisten; naisten
puku ei eroa sanottavasti tataarilaisnaisten
puvusta. Yhteiskuntarakenne perustuu jokaisen
jäsenen tasa-arvoisuuteen, eroten siinä jyrkästi
tserkessien feodaalilaitoksesta. Vain muutamilla
heimoilla on ollut khaaneja. T. asuvat kyläkun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
