Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšuvassit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881
Tsuvassit
1882
kielen v it 1 iIlii ei voi olla puhetta (alkukielen
sananalkuiset </. di ja n, jotka mongolissa ovat
säilyneet, olivat jo esiturkkilaisena aina
antaneet /-äänteen, kuten t. k. ja
turkkilais-tataari-luiset murteet yhtäpitävästi osoittavat!.
Esi-turkkilaiselta ajalta on t. k. säilyttänyt m. m.
sanansisäiset (palatalisoidut) V ja r, joita
mongolissa ja tunguusissa vastaa 1 ja r, mutta
turkkilais tataarilaisissa kielissä i- ja z. Kun tämä
esiturkkilainen piirre esiintyy myös unkarin ki
leen lainatuissa turkkilaisperäisissä sanoissa,
voidaan pitää varmana, että t. k. on
suoranainen jatko ensimiiisten Eurooppaan tulleitten
turkkilaisheimojen kielestä, joka erilleen
joutuneilla tsuvass illa kehittyi omintakeisesti. Ennen
uusien turkkilaisten heimojen tuloa tsuvassien
naapureiksi il3:nnella vuosis.) t. k. oli jo
ehtinyt jonkun verran muuttua äänneasultaan
(sananalkuisesta ;:stä oli tullut dj, sittemmin
d’i, è:stä i’é, ensitavun erstii ii, j. n. e.) ja
jatkoi tätä kehitystään siitä lähtien yhä
enenevässä määrässä (ensitavun o :sta tuli »,
myöhemmin n. ü :6tii tuli n, rf’i:stä ja frf:stä tuli i[z] \
</:stä tuli r; ti :stä t’s, si:stä s; q :sta, milloin
se on säilynyt, tuli x tahi j). Tällaisten
vuosituhannen kuluessa tapahtuneitten äänteellisten
siirtymisien perästä t. k. niin monessa
suhteessa nyt eroaa muista, toistensa yhteyteen
jääneistä turkkilaisista kielistä, että on usein
vaikea tsuvassilaisen sanan turkkilaista vastinetta
huomata (esim. ieske = kukkanen, alkuaan
juicqn = kesäinen; jnva = sakea. alk. qojuy; ura =
jalka. alk. arfaq; monikon pääte -sem,-sam. alk.
xnjnn = jokainen, kaikki). Merkittävä uutuus on
t. k :ssä suomalais-ugrilaisten kielten
astevaihtelua muistuttava vokaalien pituuden ja laadun
vaihtelu (esim. unda siellä ^ sna sinne. alk.
antu »-s/ anga). Muoto-opillisessa suhteessa on t. k.
tarkemmin säilyttänyt perityn omaisuuden. Sana
varastossa tavataan, paitsi muissa
turkkilaisissa kielissä tavattavaa perua, myöskin sanoja,
joiden vastineet nyt löytää mongolin kielestä,
mutta ei turkkilaisista (esim. samsa = nenä =
iuong. xomsai = sieraimet; kala-s’ = puhua = mong.
I:i’lc; un- älä. alk. e;;, vrt. mong. esc [imperfekti]
= eil. Sanavarastoonsa on t. k. liittänyt hyvin
aikaiseen persialaisia lisiä ja myöskin
suoma-lais-ugrilaisia. T. k. on suuresti vaikuttanut
tseremissin kieleen, ja tsuvassilaisia
lainasanoja tavataan myöskin permiläisissä kielissä,
mordvan kielessä ja venäjän kielessä. Suuren
joukon lainasanoja on t. k. saanut Volgan
tataarien kielestä ja viime vuosisatojen kuluessa
myöskin venäjän kielestä. — T. k. jakautuu
kahteen päämurteeseen : a n a t r i (alkuaan enätdäki
= laaksolaiset) ja virjal (alkuaan ör-el =
ylikylä). [Kieliopin on kirjoittanut N. I. Asmariu
il898); sanakirjoja N. Zolotnitskij (1875) ja
H. Paasonen (1908).l
2. Kirjallisuus. Tsuvassit > joutuivat
lO:nnel†ä vuosis. lähtien tekemisiin islamin
levittäjien kanssa ja tämän johdosta heillä tuli
tunnetuksi arabialaisten kirjainten käyttö. On
löydetty 13:nnella ja 14:nnellä vuosis.
kirjoitettuja, n. s. bolgaarilaisia
hautakirjoituksia, yht. n. 100 kiveä, useimmat Bolgar nimisen
kaupungin (ks. B o 1 g a r) raunioitten
lähettyviltä. Näistä vanhoista kirjoituksista saa —
milloin eivät ole pelkkää arabian kieltä — jon-
kun verran käsitystä silloisesta tsuvassin
kielestä. Myöhemmin kaikki kirjallinen harrastus
näkyy kansasta kadonneen, eikä venäläisten vai
kutuksesta kreikan uskoon siirtyminenkään ole
voinut tsuvassilaista kirjallisuutta luoda.
Kan-sankirjallisuus on, mikäli se tunnetaan,
etupäässä lyhyitten laulujen sepittämistä ja
satujen kertomista. Vasta aivan viimeaikoina on
muutamia uskonnollisia kirjoja painettu
tsuvas-seja varten. (7. ./. li.
Tsuvassit (t s u v a s i t. tseremissien kielessä
soas, suas), turkkilaissukuinen kansa Volga-joen
keskijuoksuu seuduilla (pääasiallisesti Kasaanin,
mutta myös Simbirskin, Samaran ja Ufån sekä
paikoittain Saratovit! ja Orenburgin
kuverne-menteissa), yhteensä n. 800,000 henkeä. T:n
esi-isät kuuluivat hunnien (ks. t.) sotalaumoihin,
joista toisten vetäytyessä Aasiaan osa jäi Volgan
varsille paimentolaisina asumaan ja aikaa
myöten luultavasti vahvasti sekoittautui
suomalaisugrilaisten kansojen (Volgan suomalaisten) kanssa.
10:nnellä vuosis. he joutuivat tekemisiin
arabialaisten käännyttäjien ja Kaspian mereltä päin
kulkeutuneitten kauppiaitten kanssa ja
omaksuivat jossakin määrin islamin uskon. Tällöin he
talvisin asuivat linnoitetuissa kaupungeissa ja
kylissä (kil), joista kevään tullen siirtyivät
huopatelttoineen (iurt) karjaa paimentamaan,
harjoittivat maanviljelystä ja kauppaa sekä
muodostivat oman laajan valtakunnan (ks. B o 1 g a
a-rit), jonka alamaisia m. m. myöskin tseremissit
olivat. Kansan ja maan nimenä oli laajalti
tunnettu B o 1 g a r („Suur-BuIgaaria"); sama nimi
oli pääkaupungilla, jonka raunioiksi luullaan niitä,
mitkä vielä nähdään Bolgary (Uspenskoe)
nimisen kylän lähellä (ks. Bolgar). V. 1006
bol-gaarit tekivät kauppasopimuksen Kiovan
hallitsijan Vladimirin kanssa; 1088 he. kostaakseen
kauppiaitten murhaamiset, valloittivat Muroman
ja 1172 he löivät venäläisen ruhtinaan Mstislavin.
Sotia jatkui bolgaarien ja venäläisten välillä
vuoteen 1220, jolloin solmittiin rauha. V. 1229
mainitaan bolgaarien tuottaneen nälänhätää
kärsiville venäläisille viljaa. V. 1236 tulivat
mongolien sotaiset laumat Bolgarin edustalle;
pääkaupunkia piiritettäessä kaatuneen prinssin
kuolemasta julmistuneet mongolit hävittivät
kaupungin maan tasalle (mongolien historiassa
Magu-Tialgasun- paha kaupunki), ryöstivät koko maan
ja tappoivat kansaa laumoittain. Tähän loppui
bolgaarien valta ja heidän asemansa Volgan
seutujen sivistyskansana. Tyhjiksi jääneille
seuduille asettui mongolien mukana tulleita
turkkilaisia joukkoja (Volgan tataarit).
Bolgaarialai-sia ruhtinaita mainitaan kuitenkin vielä
myöhemmin, kunnes 1361 tataariruhtinas Bulat-Temir
uudelleen valloitti ja ryösti bolgaarien maan.
Bolgar nimen sijaan venäläiset myöhemmin
alkoivat käyttää nimitystä tsuvas, jonka
alkuperä on tuntematon. Nykyiset t. ovat ahkeraa
maataviljelevää väestöä, tunnustautuvat
kreikan-nskoiseen kirkkoon ja pitävät itseään tseremissien
sukulaiskansana. T. on kauan luettu
suomalaisugrilaisten kansojen joukkoon, ja ruumiillisesti
he ovatkin nykyään likempänii näitä kuin
turkkilaisia; vuorovaikutus t:n ja Volgan-suomalaisten
välillä on ollut suuri. Kieleltään he kuitenkin
ovat. puhtaasti turkkilaisia (ks. Tsuvassin
k i e 1 i j a k i r j a 1 1 i s u u s). G. J. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
