- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1891-1892

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuggurt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Tuhka—Tuhohyönteiset

1892

nuits" (1829); Østrup, „Studier over Tusiud og
en Nat" (1891).] II. H-a.

Tuhka, kasvi- ja eläinkudoksia poltettaessa
jäljelle jäänyt joukko erinäisiä elimettömiä
yhdistyksiä. Kasvi-t. sisältää aina kali-, kalkki .
magnesium- ja rautasuoloja, fosforihapon ja
hiilihapon suoloja. Sitäpaitsi on siinä usein natrium
ja mangaanisuoloja, klorideja, rikkihaponsuoloja,
piihappoa, y. m. Maakasvien t :ssa on paljon
kalisuoloja, meri ja merenrantakasvien t;ssa
enemmän mvtriumsuoloja. Tärkein yhdistys
maa-kasvien t :ssa on potaska, jota ennen yksinomaan
siitä valmistetuinkin t:aa uuttamalla vedellä ja
kiteyttämällä haihduttaen. T. on myös
metalli-oksidien vanha nimitys, esim. tina-t.

S. 8.

Tuhka, kasvit., peltovillan suvun (Senecio)
alasuvusta Cineraria käytetty suom. nimitys.

Tuhkapensas ks. T u h k a p u u.

Tuhkapuu, tuhkapensas (Cotoneaster),
ruusukasveihin kuuluva pieni peusas, jolla on
pienenlaiset, pyöreähköt, ehyt
laitaiset, ainakin alta har
maakarvaiset lehdet, pienet,
valkeat t. punertavat kukat
ja marjamainen, punainen t..
sinimusta hedelmä.
Tavallinen t. (U. vulgaris) kasvaa
lihavaperäisillä kivikoilla ja
vuorenpengermillä jokseenkin
harvinaisena Etelä-Suomessa,
kohoten Venäjän Karjalan
kautta Kuollan niemimaalle
asti. K. L.

Tuhkarokko (morbilli),
kovin tarttuva kuumetauti,
joka etupäässä ilmenee
lapsissa, mikä perustunee
siihen, että taipuvaisuus sairastua tähän
tautiin on niin yleinen, että useimmat ihmiset jo
lapsena ehtivät joutua sen tartunnalle
alttiiksi. Taudin ensimäiset oireet ilmenevät vasta
n. 9-13 päivän kuluttua tartunnan saamisen
jälkeen. Varhaisimpina taudinmerkkeinä ovat
nuha ynnä muut yleistä katarria ennustavat
oireet, niinkuin silmäluomien punotus ja
turvotus, pahoinvointi, päänsärky sekä joskus
myöskin oksetus. minkä kaiken ohessa alkaa nousta
kuume. Kolme neljä päivää myöhemmin ilmenee
miltei kaikkialla ruumiin pinnassa t:lle
omituinen ja tunnusmerkillinen ihottuma punaisine ja
punertavanruskeine, pienine tai
herneenkokoisi-nekin, enimmäkseen soikeine, täplineen.
Kahdessa viikossa potilas on jo vallan vapaa
taudistaan, jollei mitään erikoisempaa
(keuhkotulehdusta, keskikorvantulehdusta) ole sattunut
seuraamaan. T. luetaan lievempiin
lastentautei-liin, joiden aiheuttama kuolleisuus ei ole kovin
suuri. Tartunta piilee limakalvojen eritteissä ja
ihonhilseessä leviten ilman välityksellä niihin,
jotka tulevat oleskelemaan yksissä potilaan
kanssa. Tulikarokkoinen pidettäköön sen vuoksi
kaksi viikkoa eristettynä terveistä, jotka vielä
voivat tautiin sairastua. Siihen katsoen, että
t,:n itämisaika on lähes kahden viikon pituinen,
pidettäköön nekin lapset, joiden epäillään
saaneen tartunnan, niinikään eristettyinä kaksi
viikkoa, jonka ajan umpeen mennessä ne ehtivät
sairastua siksi selvästi, että asiantilaa voidaan

paremmin arvostella. T:n tartunta ei pysy
kauaa elossa ruumiin ulkopuolella; tauti siten
harvoin leviää muuten kuin jonkin henkilön
joutuessa lähempiin tekemisiin itse potilaan kanssa.
T. jättää sitä kerran poteneeseen henkilöön eri
koisen vastustuskyvyn, immuniteetin, joten tähän
tautiin siis ei yleensä sairastuta muuta kuin
yksi ainoa kerta. Sen, jossa ennen on varmasti
ollut t., ei siis tarvitse enää pelätä sanottua
tartuntaa. T. ei vaadi muuta erikoisempaa hoitoa
kuin vuoteessa olemista hyvin tuuletetussa
huoneessa, johon sopivilla uutimilla estettäköön
pääsemästä liian räikeää valoa, sillä potilaan silmät
ovat kovin arat kirkkaalle valolle. Siihen
katsoen, ettei t:n tartunta pysy elossa ruumiin
ulkopuolella, ei tartunnan hävittämiseksi
huoneesta kaivata erikoisempia
desinfisioimistoimen-piteitä. Paras puhdistuskeino on tehokas
tuuletus ikkunoita avaamalla. M. O B.

Tulikelo ks. K u p u s i e n e t.

Tuhkimus, saduissa esiintyvä, halpana pidetyn
päähenkilön, tytön tai pojan nimitys, joka
johtuu siitä, että hänen kuvaillaan nuhjustelevan
lieden tuhkan likaamana. K. K.

Tuhkuri, eläint., ks. Vesikko.

Tuhkuri ks. Tuhkarokko.

Tuhohyönteiset, laajimmassa merkityksessä
kaikki ne hyönteiset, jotka tavalla tai toisella
tuottavat ihmiselle taloudellista vahinkoa tai
muuta haittaa. — Ollen eläinkunnan ryhmistä
epäilemättä lajirikkain ja esiintyen myös
yksilö-lukuun nähden huomattavana, on hyönteisten
ryhmällä tietysti suuri merkitys luonnon
taloudessa ja siten välillisesti tai välittömästi myös
ihmiselle. Ihmisen hyödyn tai vahingon
kannalta hyönteiset voidaan ryhmittää
hyödyllisiin, i n d i f f e r e n 11 e i h i n (eivät
vahingollisia eivätkä hyödyllisiä), joita on suurin osa
hyönteisiä, ja vahingollisiin 1. t :iin. Jako
on tietysti kuitenkin keinotekoinen ja
suhteellinen. Monet hyönteiset, jotka pintapuolisesti
katsoen näyttävät aivan indifferenteiltä
(viattomilta), ovat kuitenkin osoittautuneet aivan
toisenlaisiksi kun lähemmin on perehdytty niiden
elämäntapoihin. Niinpä monet näennäisesti
indif-ferentit lajit ovat itse asiassa hyödyllisiä, esim.
lukuisat viljelys- tai muuten hyödyllisten
kasvien pölyytystä välittävät hyönteiset, samoin
useat lajit, joiden toukat elävät seisovassa
vedessä ja käyttävät ravinnokseen mätäneviä
aineita, siten toimien jonkinlaisina
terveyspoliiseina, lisäksi lukuisat peto- ja loishyönteiset,
jotka ahdistavat ja tuhoavat ihmiselle
vahingollisia lajeja. Toiselta puolen monet indifferenta
lajit voivat jostakin syystä, joskus aivan äkkiä
ja tilapäisesti esiintyä t:nä. Niinpä muutamat
säännönmukaisesti eräissä peltorikkaruohoissa
asustavat ja siten melkeinpä hyödyllisiksi
katsottavat lajit saattavat favinnon alkaessa
vähentyä siirtyä viljeltyihin, etenkin ensinmainituille
sukua oleviin kasveihin. Valaisevan esimerkin
tarjoaa lehtiterttuihin kuuluva kovakuoriainen
Cassida nébulosa, joka tavallisista
ravintokasveistaan, savikkalajeista, joskus siirtyy niille
sukua oleviin juurikas (Beta) -lajeihin. Toinen
hyvä esimerkki hyönteisestä, joka erinäisissä
olosuhteissa voi tulla pahaksi vahinkoeläimeksi, on
pihlajanmarjakoi (ks. A r g y r e s t h i a).
Eläinraadoissa elävien ja siis hyödyllisiksi kat-

Tuhkapuun oksa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0982.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free