- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1897-1898

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuhohyönteiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

89

Tuhohyönteiset

1891

mutta peljätyin mäntymetsäin hävittäjä on kui
tenkin meillä vain joskus tavattu nunnaperhonen
iks. t.). Yksityiset kuusen neulaset kaivertaa
ontoiksi pienen kiiäriäisperhosen, Grapholilha
tedella, toukka. Samoin ahdistaa lehtikuusen
neulasia lehtikuusikoin, Coleophora lariciella,
toukka. lmuvahinkoja neulasissa aiheuttavat
etupäässä eriiät havukirvat (C/icrmcs-lajit).
Lehtipuiden ja pensaiden samoinkuin ruohokasvien
lehtiä ahdistaa niin suuri joukko hyönteislajeja,
ettei tässä edes voida luetella tärkeimpiä niistä.
Kuitenkin mainittakoon hiukan eri
ahdistamis-tavoista. Puremavakingot voivat olla joko
sellaisia. että suurempi tai pienempi osa lehteä,
usein koko lehtilapa täydellisesti tuhoutuu, tai
..kuoritaan" vain toinen, tav. yläpuoli lehden
pintaa, alapinnan jäädessä
vahingoittumattomaksi (lehden ..skeleteeraus"), taikka syödään
vain mehevät sisäosat ylä- ja alapinnan
päällys-keton säilyessä (lehden „miinoitus").
Ensinmai-nituissa tapauksissa syöminen voi alkaa kärjestä
tai laidasta ja jatkua kantaa kohti (esim.
karviaismarjan sahapistiäisen [Nematus ribesiij
täysikasvuiset toukat) tai jyrsitään ensin pieniä,
sitten yhä suurenevia reikiä lelitilapaan, kunnes
usein vain paksuimmat suonet ovat jäljellä (esim.
maakirput, kaalikoin toukka y. m.). Joskus
voivat suuret puutkin tulla aivan paljaiksi
syödyiksi (esim. tuomi tuomikoin (Y ponomeuta
pndi) vaikutuksesta. Tyypillisen lehtien
skele-teerauksen etenkin kirsikka- ja päärynä- mutta
muissakin lehtipuissa sekä orapihlaja- ja
ruusupensaissa saa aikaan kirsikanlehtipistiäisen
(Eriocampoidea Hintteinä) limainen, musta,
etanaa muistuttava toukka. Omenapuun, etenkin
kääpiöpuiden, lehtiä, tav. kärkipuolen,
skeletee-raa leveäsiipisen omenakoin (Simæthis pariana)
toukka. Monet kääriäisperhosten toukat
kiertävät ja kutovat lehdestä suojuksen, ennenkuin
ryhtyvät sitä syömään. ,.L e h t i m i i n o i 1 1 e"
on ominaista tav. vaaleampi, usein vaikeahko
väri, joka ne usein sangen jyrkästi erottaa
vahingoittumattomista vihreistä osista. „Miinat"
vaihtelevat hyvin muodoltaan: käytävämiinoja,
ontelomiinoja sekä näiden molempien yhdistelmiä
ja pienempiä pilkkumiinoja. Lehtimiinoja
saavat aikaan etupäässä pienet perhos- (Elachista-,
lAthocollctis-, Keptic-ula-, Coleophora- y. m. lajeja)
ja kärpäs- (etupäässä Agroinyza- ja
Phytomyza-lajeja) toukat, mutta myös pienehkö määrä
kovakuoriaistoukkia (esim. Orc7ieste,s-lajeja) sekä
eräiden lehtipistiäisten (Fenusa y. m.) toukat.
Lehtimiinoista mainittakoon esim.
juurikaskärpä-sen (Pegoniyia conformis) toukkien juurikkaiden
lehtiin synnyttämät pilkkumiinat, ruskeat
rakko-maiset pilkkumiinat syreenin lehdissä
(syreeni-koin. Gracilaria syringella, toukan aiheuttamat)
ja kapeat, sirot, kiemurtelevat käytävämiinat
tuomen, omena-, kirsikka- ja luumupuiden
lehdissä (lehdenmiinoittajakoin, Lyonetia clerkella,
synnyttämät). — lmuvahinkoja lehtiin
aiheuttavat tav. lehti- ja kilpikirvat sekä eräät punkit
(osaksi lehtipunkkeja, Tetranych«s-lajeja y. m.,
osaksi äkämäpunkkeja, Eriophyidce). Jatkuva
imeminen osaksi kellastuttaa ja kuivattaa
lehdet, osaksi synnyttää kaikenlaisia
epämuodostumia tai omituisia lisäkkeitä, äkämiä (ks. t.).

Yksinomaan tai pääasiassa
kukkasilmuissa ja kukissa asustavista t :stä mai

uittakoon m. m. omenankukkakiirsäkäs ( Antho
nomus pomorum) ja vihreä koimittari
(Chloroelys-lis rectangulala) oifieua- ja päärynäpuiden ku
kissa, vattukärsäkäs (Anthon’omus rubi), joka
tuhoaa kukkasilmut (ja kukkaperät) vatulla ja
hyötymansikalla, sekä rapsikuoriainen
(Mcii-gethes brassicæ), joka ahdistaa nauriin,
turnipsin ja kaalikasvien kukkasilmuja ja kukkia.

Hedelmien (ja siemenien) erikoisista
t:stä tavataan esim. kuusen siemenissä erään
äkämäsääsken (Gecidomyia strobi) toukka (itse
kävyssä taas pienen Emobius oftte/ts-kovakuo
riaisen toukka). Omenia vahingoittavat tavaili
neil omenamato (omenakääriäisen toukka) ja
eräinä vuosina myös pihlajanmarjakoiu toukat.
Karviais- ja viinimarjoja syövät ontoiksi karviais
koisaperhosen (Zophodia convolutella) toukat,
herneitä hernekääriäisen (Grapholilha’ nigricana)
ja apilaan siemeniä pienen apilaskärsäkkään
(Apion apricans) toukat. Viijakasviemme jyvien
tuhoojista mainittakoon kahuyökön (Haden a
basilineaj, kahukärpäsen (Oscinis frit) ja kahden
äkämäsääsken, Contarinia tritici ja Clinodiplosis
moscllana, toukat. Kolmannen äkämäsääsken,
Oligotrophus alopecuri, toukat syövät alopekuu
rin siemeniä.

Edellämainitut esimerkit osoittavat että
elävillä kasveilla eri kasvinosissa yleensä on omat,
erikoiset t:nsä. Seuraavassa mainitaan
muutamia lajeja, jotka vahingoittavat erinäisiä
kasvikunnan tuotteita, ruisjauhoja ja muita
kasvil-lisia ravintoaineita. Korjatuita jyviä, etupäässä
rukiita, syö jyväkoin (Tinea granellu) toukka.
Maahan tuodun viljan ja jauhojen mukana on
sangen usein seurannut ulkomaisia t:iä, joista
useimmat kuitenkaan eivät täällä ole
kotiutuneet. Näitä ovat kovakuoriaiset Tenebriodes
mauretanica, Tribolium ferrugineum, Calandra
granaria ja C. oryzæ sekä myllykoisan (Mpltestia
kiihniella) toukka; herneiden ja härkäpapujen
mukana on usein tullut sangen runsaasti Bruchus
pisorMm-kovakuoriaista. Toiset, alkuaan meille
kauppatavarain mukana saapuneet lajit sen
sijaan ovat täällä kotiutuneet ja levinneet,
vieläpä tulleet kylläkin haitallisiksi asunnoissa.
Näistä t:stä kovakuoriaiset, jauhopunkki
(Tene-brio molitor) ja Sitodrepa panicea elävät
jauhoissa, jälkimäinen lisäksi kauan seisoneessa
leivässä ja kasvikokoelmissa. Myös kovakuoriaiset
Ptinus raptor ja Niptus hololeucus, joista
jälkimäinen sangen usein on vahingoittanut villa- ja
silkkivaatteitakin, ovat viime aikoina levinneet
sangen laajalle eteläosissa maata. Eräs
ulkomailta tullut sukahäntäinenkin, sokeritoukka
CLepisma saccharinu), ks. t., tavataan joskus
ruokakonttoreissa y. m. Vielä mainittakoon pieni
kovakuoriainen Ptinus fur, joka syö
kaikenlaisia kasvi- ja eläinaineksia ja voi kirjastoissa
tehdä suurta tuhoa jyrsimällä käytäviä kirjojen
sekä kansiin että lehtiin. Myös puutavarassa
sekä tuoreessa että vanhassa, kuten vanhojen
puurakennusten hirsiseinissä, huonekaluissa y. m.
on omat t:nsä, esim. ..salvumies" (Acanthocinus
ædilis) kaadetuissa tukeissa ja ,,kuolemankello"
(Anobium pertinax), jonka naputukset vanhojen
puurakennusten seinähirsissä ovat yleisesti
tunnetut. Eläimellisiä aineita asunnoissa ahdistavat
useat kovakuoriaiset. Dcrmestes lardarius
pysyt-teleikse etupäässä ruokakonttoreissa ja -varas-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0989.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free