Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tukholma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1905
Tukholma.
1906
Tukholman kartan selitys.
1. Kiniinit, linna. — 2. Kustaa III:n patsas. — :).
Lejon-backen. — 4. Slottsbacken. S Storkyrknn. — 6. Suom.
seurakunnan kirkko — 7. Yllkltskynhaltian talo. — 8. Ptlrssi.
— 1>. Stortorget. — 10. Saks. kirkko. — 11. Riddarhustorget.
— 12. Ritarihuone. — 13. Vanha raatihuone. — 14.
Mynttor-get. — 15. Birger Jaarlin (ori. — 16. Riddarholmskyrkan. —
17. Svean hovioikeus. — 18. Valtionarkisto. — li).
Valtiopäivä-lalo. — 20 Valtiopankin talo. — 21 Strilmparterren. — 22.
Karl Johans torg. - 23. Gustaf Adolts torg. — 24.
Kuli. nk. teatteri. — 25. Elit. perintöruht. palatsi. — 26. Norra
lattnlaroverket. — 27. Tiedeakatemia. — 28. Tekn.
korkeakoulu. — 29. Tukholman korkeakoulu. — 30.
Keskusrautatie-asema. — 31. Keskuspostikonttori. — 32. Lilla teatern. —
:t:t. Norra bantorget. — 34. Nobel-kirjasto. — 35.
Kungsträdgården. 36. Jakobs kvrka. 37. Ruotsin yi. taideyhdistys.
— 38. Nybroplan — 39 Berzeliuksen puisto. — 40. Berns
salonger. - 41. Juutalaisten synagoga. — 42. Norrmalms
torg. — 43. Brunkebergstorg. — 44. Viktorian liikepalatsi. —
45. Htitorget. — 4ti. Klara kyrka. — 47. Katolinen kirkko. —
48. Johannes kvrka. — 49. Adolf Fredriks kyrka. — 50.
lirand Hotel. — 51 Kansallismuseo. — 52. Blasieholmskyrkan.
— 51. Vapaaniuurarikunnan uusi talo. — 54. Svenska teatern.
— 55. Soitannollinen akatemia. — 56. Skeppsholmskyrkan. —
Vanha aika on parhaiten säilynyt
Stade n i s s a, jonka muodostavat Stadsholmen, sen
pohjoispuolella oleva Helgeandsholmen
(alkuperäinen Stockholmen), itäpuolella oleva
Riddarholmen sekä pari pienempää saarta.
Städs-h o 1 m e n ia vallitsee sen pohjoispäässä oleva
jalomuotoinen, mahtava kunink. liuna (rak.
1697-1760 Nicodemus Tessin, C. G. Tessin, Hårleman
ja Cronstedt it. renesanssityyliin; suunnikkaan
muotoinen, pituus 123*m, leveys 116 m,
hiekka-kivinen), jonka monista huoneista mainittakoon
valtasali (jossa valtiopäivät avataan ja
lopetetaan i, linnankirkko, juhlasali (35 m pitkä,
11 1 2 m leveä), Kaarle XI :n galleria (48 m pitkä;
maalauksia) v. m. Linnan molempien
pituussivu-jen koillisten päiden välissä on korkea
puisto-penger, Logården (eunen siinä säilytettiin
met-sänpetoja). Sen alapuolella kulkee, koko
Stads-holmenin itärantaa reunustava, leveä Skeppsbron
matkustajalaivasiltoineen (sinne laskevat m. m.
Suomesta tulevat matkustajalaivat) ja
tavara-vajoineen. Skeppsbron pohjoisosassa, linnan
alapuolella, on Sergelin muovailema Kustaa III:n
patsas (paljastettu 1808). Linnan luoteissivustalla
oleva avoin paikka on Lejonbacken (pengermällä
kak-i pronssista jättiläisleijonaa v:lta 1704);
kaakkoissivustalla on Slottsbacken, jolla 30 m
korkea obeliski (pystytetty 1800 „T:n
porvariston sodassa Venäjää, vastaan 1788-90 osoittaman
uskollisuuden ja uhrautuvaisuuden muistoksi").
Slottsbacken in lounaispäässä on T:n vanhin
kirkko Storkyrkan (per. Birger Jaarli 1264,
myöhemmin moneen kertaan uusittu; taideteoksista
mainittakoon: keskiaikainen veistos „S :t Göran
oeh Draken". alttarikaappi valmistettu hopeasta,
ebenpuusta ja norsunluusta Augslmrgissa
1600-luvulla, barokkityyliset kruunaustuolit,
kastemalja v:lta 1514, seitsenvartinen kynttiläjalka,
pari suurta Ehrenstrahlin maalausta), jossa
Ruotsin hallitsijat Fredrik I :stä alkaen on
kruunattu. Slottsbackenin etelälaidassa on
ylikäskyn-haltiantalo (Nicodemus Tessin nuoremman itseään
varten rakennuttama palatsi) ja T :n suom.
seurakunnan kirkko (joksi 1725 muutettiin 1600-luvun
puolimaissa rakennettu Lilla bollhuset).
Stor-kvrkanin eteläpuolella on pörssi (rak. 1776),
jonka eteläpuolella taas on T:n vanhin tori,
Stortorget, jolla Kristian 1520 mestautti satakunta
Ruotsin herraa („T:n verilöyly"). Torista ete-
57. Merisotakoulu. — 58. Kastelli. — 59. Odenplan. 60.
Vanadislundeu. — 61. Tähtilorninpuisto. — 62
Bellevue-parken. — 63. Vasaparken. — 64 Sabbatsberg. 65 Gustaf
Vasakyrkan. — 66. Katolinen kirkko. — 67. Venäläinen kirkko.
— 68. Atlas. - 69. Rt) rs t rau d.–70 Kronobergsparken.
— 71. Uusi kaupungintalo. — 72. Sernfimersalraala. — 73.
Karollnska Institutet. — 74. Rahapaja. — 75. Kungsholms
kyrka. — 76. Varusväen sairaala. — 77. Poliisikamari.
78. Uusi raatihuone 79. — Krunprinsessan Lovisas vftrd-
anstalt. — 80. Työlaitos. - 81. Stureplan. — 82. Knrla-
plun. — 83 Humlegärden. — 84. Kunink. kirjasto. — 85.
Drnmatiska teatern. — 86. östermalmskyrkan. 87. Stadion.
— 88. Sofiahemmet. — 89. Tykkiväen kasarmit. — 90.
Folk-teatern. — 91. Svean henkik. kasarmit. — 92. Giiötan henkik.
kasarmit. — 93. Eläinlääkäriopisto. - 94. Metsäopisto. — 95.
Hovitnlli. — 96. östermalrnin yi. oppilaitos. — 97.
Ostermal-min teatteri. — 98. KaleeriveistämO. — 99. Nordiska museet.
— 100. Biol. museo. — 101. Djurgàrdsteatem. — 102. llassel-
backen.–103. Södermalmstorg. — 104. Katarinahissen. —
105. Mariahissen. — 106. Mosebacken. — 107, Kalarinakyrk».
— 108. Mariakyrka. — 109. Adolf Fredriks torg. —’ 110.
Sofiakyrka. — 111. Merikoulu. — 112. Eteläinen
rautatieasema. — 113. Keskusvankila.
lään ou Saksalainen kirkko (alkuaan P.
Gertrudin kappeli, joka 1600-luvulla luovutettiin saks.
seurakunnalle). Stadsholmenin luoteiskulmassa
Stortorgetista länteen on Riddarhustorget, jolla
Kustaa Vaasan muistopatsas (paljastettu 1774;
Larchevesquen muovailema). Torin pohjoislaidalla
on ritarihuone (rak. 1643-70 Simon ja Jean
de Ia V alléen piirustusten muk.), jossa Ruotsin
aatelissääty kokoontui 1680-1865 ja jonka salin
seinillä on Ruotsin aatelissukujen
vaakunakil-vet; puistossa on 1890 paljastettu Axel
Oxen-stiernan patsas (muovaillut Börjeson).
Ritarihuoneen itäpuolella on vanha raatihuone
(aloitettu 1662; alkuaan kuulunut Bonde-suvulle,
v:sta 1731 raatihuoneena). Torin läheisyydessä
on lisäksi Axel Oxenstiernan ent. palatsi,
Skandi-naviska kredit-aktieholagetin talo, Kanslihuset
(jossa rahapaja oli v:een 1844), viimein.
Mynt-torget nimisen aukean äärellä, Lejonbaekenin
länsipäässä. Stadsholmenin tärkeimmät
liikeväy-lät ovat, paitsi Skeppsbrota, Västerlånggatan,
Stora Nygatan, sekä pitkin länsi- ja
etelärantaa olevat Munkbron, Ivöttorget, Mälartorget,
Kornhamnstorget ja Slussplanen nimiset
ranta-torit, joiden varrella on useita vanhoja,
huomattavia yksityispalatseja. — Riddarhustorgetilta
silta vie kapean, kanavoidun salmen poikki
R i d d a r h o 1 m e n i n (Ritariholman) saarelle.
Keskellä sitä on Birger Jaarlin tori, jolla Birger
Jaarlin muistopatsas (Fogelbergin muovailema;
paljastettu 1854). Torin etelälaidassa on alkuaan
Maunu Ladonlukon perustamaan
Harmaidenvel-jesten luostariin kuulunut kirkko
Riddarholmskyrkan (aloitettu 1280-90-luvuilla, monesti
uudistettu; torni 90 m korkea), joka Kustaa Aadolfin
ajoista asti on ollut Ruotsin kuningassukujen
ja muutamien ylhäisimpien aatelisperheiden
hautakammiona (v:sta 1807 siellä ei ole pidetty
jumalanpalveluksia). Kunink. hautakuorit ovat
Kustavilainen, Karoliininen, Bernadottein. Useat
Riddarholmenin muista, nyk. etupäässä
keskusvirastojen käyttämistä rakennuksista (Svean
hovioikeuden, kenraalistaabin, valtionarkiston
[osa], merisotahallinnon y. m. rakennukset sekä
vanha valtiopäivätalo, joka 1830-1905 oli
valtiopäivien, sittemmin kauppakollegin y. m.
keskusvirastojen hallussa) ovat alkuaan kuuluneet
suurille ylimyssuvuille (Wrangelin, Sparren, Bengt
Hornin, Cruusin, Rosenhanen, Stenbockin, Oxen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
