Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tukholma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1907
Tukholma.
1906
Ritariholman kirkko.
stjernan y. m. talot), joiden muk. saari onkin
saanut niinensä (oli 1600-luvun puolimaihin
Grå-munkeholmen nimeltään). Uusia rakennuksia
Riddarholmenilla ovat kunink. kirjapainon
(1’. A. Norstedt & Sönerin; rak. 1882-89) ja
valtionarkiston uusi talo (1887-90). —
Stads-liolmenin pohjoispuolella on toisinaan Norrmalmin
eteläosaan luettu H e 1 g e a n d s h o 1 m e n (joka
mahdollisesti on T:n vanhin asuttu osa); sen
länsi- (oik. lounais-) osan täyttävät uusi
valtio-päivätalo (valmis 1905; rak. Aron Johanssonin
piirustusten muk.) ja siihen (Norrmalmilta
tulevan) Drottniuggatan nimisen kadun poikki
rakennettujen kaariporttien yhdistämä
valtiopankin talo. Saaren itä- (koillis-) päässä on
Strömparterren niminen ravintola puistoineen. —
Stadenista vie neljä siltaa Norrmalmin puolelle:
itäisin on graniittinen Norrbro (rak. 1787-97),
jonka vieressä on väliaikainen Riksbron
(molemmat kulkevat Stadsholmenilta Helgeandsholmenin
poikki), tämän länsipuolella on Vasabron (1878;
vie suoraan Stadsholmenilta Norrmalmin
puolelle) ja vihdoin rautatiesilta (yhteydessä
kävelysilta; vie suoraan Riddarholmenilta Norrmalmin
puolelle). Viimein, sillan yhteydessä on pari
pientä luotoa, Strömsborg sekä se kari, jolle on
rak. T:n kaupungin kylpy- ja uimalaitos.
Sta-denista Södermalmille vie mainitun rautatiesillan
eteläinen, Stadsholmenin länsinurkkaa, sivuava
jatko sekä Söderströmin sulkukanavan „Slussen"
(rak. Nils Erieson 1850) poikki Ivarl Johans
torg nimiselle torille (ent. saari, nyk. kokonaan
Södermalmiin yhdistetty) vievät kaksi siltaa.
Karl Johans torgilla, joka on Södermalmin
raitioteiden lähtökohta, on 1854 pystytetty
Kaarle Juhanan ratsastajapatsas (muovaillut
Fogelberg).
N o r r m a 1 m jakaantuu useaan pääosaan.
Norrströmin pohjoispuolella on lähinnä
varsinainen Norrmalm; sen pohjois- ja luoteispuolelle
syntynyttä uutta kaupunginosaa nimitetään
Vasastadeniksi ja itäpuolelle syntynyttä
öster-malmiksi. Länsipuolella on Kungsholmen
niminen saari (Västermalm), jonka Norrmalmista
erottaa Karlbergs-sjön ja Klara vikcu niminen
salmijono (ylitse kolme siltaa: Nya
Kungsholms-bron, Kungsbron ja S:t Eriksbron).
Varsinaiseen Norrmalmiin kaakossa välittömästi yhtyy
Blasieholmen (ennen saari, hansalaisaikana
Käpplingen nimellään), jonka kaakkoispuolella
olevalle Skeppsholmeu nimiselle saarelle vie
Skeppsholmsbron. Skeppsholmenilta päästään
siltaa myöten vielä etelämpänä olevalle
Kastell-holmenin saarelle. Blasieholmenin länsipuolella
olevaa Norrströmin jatkoa nimitetään
Blasie-holmshamneniksi; itäpuolella ovat Västermalmin
etelärajoina olevat Nybroviken ja
Ladugårds-landsviken uimiset lahdet. Viimemainitun
itäpuolella on Djurgården (oik. „Egentliga
Djurgården") niminen saari esikaupunkeineen.
Djurgården on samannimisen T:n itäpuolella olevan
suuremman alueen eteläosa, jonka mantereesta
erottaa Djurgårdsbrunnsviken ja sen jatkona
idässä oleva Djurgårdsbrunnskanalen-kaiiava;
lahden yli vie Djurgårdsbron. — Varsinaisen
Norrmalmin, T:n kauppa- ja
pankkikort-telin huomattavin, ja koko T:n keskeisin tori
on Norrströmin rannalla, Norrbron pohjoispäässä
oleva, verraten pieni Gustaf Adolfs torg. Sen
keskellä on Larchevesquen muovailema Kustaa
Aadolfin ratsastajapatsas (pystytetty 1796),
itäpuolella kunink. teatterin (oopperan; itäosassa
oopperakellari ja oopperakahvila, T:n
suosituimpia ravintoloita) reuesanssityylinen rakennus,
länsipuolella ent. perintöruhtinaan palatsi
(v:sta 1907 sinne on sijoitettu uiko- ja meri
asiain departementit) ja pohjoispuolella
Rydbergin hotelli (T:n hienoimpia). Torilta lähtee
suoraan pohjoiseen Regeringsgatau, varsinaisen
Norrmalmin pääkatuja (jonka varrella m. m.
Nordiska kompanietin suurenmoiueu liikepalatsi)
ja kaakkoon lyhyet poikkikadut Strömgatan
(pitkin Norrströmiä; sen varrella Rosenbadin
liikepalatsi) ja Fredsgatan, ,,T:n Wallstreet",
jonka varrella useita T:n suurimpia pankkeja
ja renesanssityylinen vapaiden taiteiden
akatemia (kadun länsipäässä olevan, Zornin
..Morgon-badet" nimisen suihkukaivon koristaman Rödbo
lorgetin pohjoislaidassa). Näiden katujen poikki
kulkee kaakosta luoteeseen 1 */2 km pitkä, ver
raten kapea Drottninggatan, yhä vielä T:n
tärkein kauppakatu. Suurten, liikehuoneistoja
sisältävien rakennusten ohella Drottninggatanin
varrella on m. m. Norra latinläroverket nimisen
oppikoulun linnamainen rakennus (rak. 1876-80
Helgo Zettervallin piirustusten muk.; prinssi
Eugenin, Carl Larssonin ja Bruno Liljeforsin
seinämaalauksia), tiedeakatemian palatsi (m. m.
suliret kokoelmat ja kirjasto), tekn.
korkeakoulun ja T:n korkeakoulun rakennukset.
Drottninggatanin pohjoispäässä on observatori (aloitettu
1749) puistoineen. Varsinaisen Norrmalmin
muista kaduista mainittakoon vielä
Drottninggatanin kanssa yhdensuuntainen Vasagatan,
jonka varrella Nils Eriesoniu patsaalla
(muovaillut J. Börjeson) koristettu puisto,
keskus-rautatieasema, keskuspostikonttori (T:n
mielenkiintoisimpia rakennuksia, punaisesta
hiekka-kivestä; Ferd. Bobergin piirustama) sekä Lilla
teatern, ja jonka pohjoispäässä, Norra
ban-torgetin laidassa, on Nobel-kirjasto.
Poikkikaduista tärkein 011 uusi (1911 avattu), leveä,
Kungsholmeniu ja Östermalmin yhdistävä Kungs-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
