Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tukholma - Tukholman järjestelmä - Tukholman verilöyly - Tukiansas, ks. Ansas - Tukielimet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1915
Tukholman järjestelmä—Tukielimet
1916
tamista pidettiin ratkaisevana koko maan
herruudelle ja unioniajan jälkeen T:sta itsestään
tuli Ruotsin hallitsijain asuinpaikka, valtakun
nan pääkaupunki. Alusta asti hallitsijat
järjestelmällisesti kehittivät ja voimistuttivat T.n
kauppaa ja merenkulkua, useimmiten
valtakunnan toisten kaupunkien (etenkin Suomen)
kustannuksella. Asukasmäärä 1523 oli arviolta 3,000,
1590 7,000, 1635 16,000 ja 1714 50,000. Suuri
pohjansota pysäytti kehityksen joksikin aikaa,
niin että 1749 asukasmäärä oli 53,464 henkeä.
V. 1800 asukasmäärä oli noussut 75,517 henkeen.
Suomen erottaminen aiheutti taasen
pysähdys-kauden (1840 asukasmäärä oli 84,161 henkeä),
jota voimistuvan teollisuuden vaikutuksesta
seurasi tasainen kehitys (1865 oli asukkaita 133,361,
1890 246,454 ja 1900 300,624). — Taajaan
uudistuvat tulipalot hävittelivät kaupunkia, kunnes
Kustaa Vaasa 1552 kielsi rakentamasta puutaloja
vars. kaupunkiin, jolloin tulipalot siellä kävivät
harvinaisemmiksi. — T:n valtiollinen historia
liittyy läheisesti Ruotsin historiaan.
Mainittakoon tässä vain tärkeimmät tapaukset. V. 1371
Haakon Maununpoika piiritti T:aa. Margareetan
ja Albrekt Mecklenburgilaisen välisissä
taisteluissa T. oli kauan aikaa jälkimäisen
puoluelaisten n. s. vitaaliveljesten hallussa, jolla ajalla
(1389) T:n saksalaiset Käpplingenin saarella
polttivat joukon T:n ruots. porvareita
(„Käpp-linge-murhat", ks. t.). Vasta 1398 T. joutui
Margareetan valtaan. V. 1452 tanskalaiset
menestyksettä yrittivät valloittaa T:aa; 1457 piispa
Kettil Väse miehitti sen; 1471 Sten Sture
vanhempi ankarassa taistelussa Brunkebergillä voitti
Kristian I:n; 1497 kuningas Hannu sai
Rote-bron taistelun jälkeen kaupungin haltuunsa;
1501 sen taasen valloitti Sten Sture; 1520
Kristina Gyllenstjernan oli pakko luovuttaa se
miehistön kapinoimisen takia Kristian II:lle,
joka 8 p. marrask. sam. v. Isolla torilla
mestautti satakunnan Ruotsin etevintä miestä
(„T:n verilöyly"); 2-vuotisen piirityksen jälkeen
T. 1523 antautui Kustaa Vaasalle.
Linnoituslait-teet hävitettiin 1600-luvun lopussa. V. 1672 T:ssa
tehtiin sopimus Ruotsin ja Ranskan, 1698
Ruotsin ja Alankomaiden välillä. V. 1719 Ruotsi
T:ssa teki rauhan Hannoverin, 1720 Preussin
kanssa. V. 1743 joukko kapinallisia taalalaisia
marssi kaupunkiin, mutta hajaantui kuitenkin
pian, saamatta mitään aikaan. V. 1813 T:ssa
Ruotsi ja Englanti sekä myöhemmin Ruotsi ja
Preussi tekivät sopimuksen, jossa Englanti ja
Preussi lupasivat edistää Norjan liittämistä
Ruotsiin. [P. R. Ferlin, „St.oekholms stad"
(1851-58) ; E. W. Dahlgreen, «Stockholm, Sveriges
hufvudstad" (1897) ; C. Lundin, „Nya Stockholm"
(1887-90) ; C. Lundin-August Strindberg, ,.Gamla
Stockholm" (1880-82); G. Nordensvan.
„Mälar-drottningen" (1895-96).] E. E. K.
Tukholman järjestelmä, ruots. lääkärin
I. Brattin suunnittelema, Tukholmassa 1914
voi-maansaatettu viinanmyyntijärjestelmä. joka on
yksi muoto n. s. tarkkailujärjestelmää 1.
parannettua Gööteporin järjestelmää (ks. t.). Tämän
järjestelmän mukaan kukin viinanostajaksi
hyväksytty saa numerolla varustetun
vastakirjan, josta ostajan viinaa ostaessaan tulee joka
kerta irroittaa tilauskaavake, täyttää ja
allekirjoittaa se. Kukaan ei saa ilman erikoista lupaa
ostaa kerrallaan enempää kuin edeltäpäin
määrätyn määrän, vrt.
Viinanmyyntijärjestelmä t. V-o JJ-nen.
Tukholman verilöyly. Sittenkuin Tanskan
kuningas Kristian II oli 5 p. syysk. 1520 Sten
Sture nuoremman leskeltä Kristina
Gyllen-stjernalta saanut haltuunsa Tukholman ja
juhlallisesti vakuuttanut, että kaikki entiset oli
oleva unohdettuna, vietettiin 4 p. marrask.
kuninkaan kruunajaiset ja niiden yhteydessä pantiin
toimeen muutamia päiviä kestävät
juhlallisuudet, joihin saapui paljon väkeä. Mutta samoina
päivinä kuningas ahkerasti neuvotteli
kostonhimoisen arkkipiispa Trollen ja suosikkinsa
Didrik Slagheckin kanssa, ja näissä
neuvotteluissa luultavasti päätettiin, millä tavoin hän
rankaisisi vastustajiansa. Marraskuun 7 p.
kutsuttiin joukko hengellisiä ja maallisia herroja
sekä porvareita kuninkaan luokse linnaan. Siellä
Trolle pyysi hyvitystä ja niiden rankaisemista,
jotka olivat tehneet hänelle vääryyttä. Silloin
Kristina Gyllenstjerna huomautti, etteivät
yksityiset henkilöt vaan valtakunnan säädyt olivat
rangaisseet Trollea ja näytti valtiopäivän
päätöksen (v:lta 1517). Tästä Trolle sai aiheen
kääntyä niitä vastaan, jotka olivat kirjoittaneet
päätöksen alle, ja useimmat näistä vangittiin;
piispa Brask, joka oli kätkenyt salaisen
vastalauseen sinettinsä alle, vapautettiin. Seuraavana
päivänä (8 p. marrask.) asetettu hengellinen
tuomioistuin julisti vangitut kerettiläisiksi, ja
vielä samana päivänä Skaran piispa Vinceutius,
Strengnäsin piispa Mattias ja 12 maallista
ylimystä, m. m. Erik Leijonhufvud, Kustaa l:n
isä Erik Vaasa ja hänen lankonsa Joakim Brahe,
sekä 3 Tukholman pormestaria, 14 raatimiestä
ynnä muita henkilöitä, yhteensä 82 henkeä
mestattiin Isolla torilla. Teloituksia jatkettiin
marrask. 9 ja 10 päivänä, minkä jälkeen ruumiit
vietiin Södermalmille, missä ne Sten Sture
nuoremman ja erään hänen poikansa ruumiit mukaan
pantuina poltettiin. Tukholmassa surmattujen
lukumäärästä ei ole varmaa tietoa. Myöskin
Suomessa ja muualla suoritettiin veritöitä. T. v:stä
Kristian sai lisänimensä Tyranni. Hän luuli näillä
julmuuksilla tukehuttaneensa ijäksi päiväksi
Ruotsin kansasta kapinahengen, mutta T. v:ii
todellisena seurauksena olikin päinvastoin, että
ruotsalaiset miehissä nousivat sortajaansa
vastaan ja tekivät lopun hänen vallastansa samalla
lopullisesti purkaen unioninkin.
Tukiansas ks. Ansas.
Tukielimet. Eläinruumiissa tavattava, muita
osia tukevampi ja kovempi tukikudos toimii
osaksi tukena ruumiin pehmeäminille osille, osaksi
kiinnityskohtana ruumista liikuttaville lihaksille;
samalla voi t:llä, etenkin mikäli ne ovat
pinnalla, olla suojeleva merkitys. Jo yksisoluisilla
alkueläimillä tavataan joskus solun sisässä tai
pinnalla alkulimasta syntyneinä erilaisia, usein
sangen kauniita ja monimutkaisia
rankamuodos-tuksia, jotka ovat kalkkisuolojen, piihapon tai
muiden aineiden muodostamia. Sienieläimillä on
ruumiissaan neulamaisia, tähtimäisiä,
ankkurin-muotoisia tai muunlaisia kovettumia.
Runkokun-nissa elävien korallien sisäinen kalkkirunko
muodostaa joskus yhteiskunnan tavattomasti
kasvaessa kokonaisia korallisaaria ja -riuttoja.
Piikkinahkaisten ja nilviäisten luja ulkoinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
