Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuliputki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1931
Tulistettu höyry—Tulitikut
1932
Viimemainitut ovat putkipolvilla yhdistetyt
keskenään 2 ja 2 niin, että ne muodostavat
yhtäjaksoisen putkijohdon, joten saman höyry määrän
tulee mennä koko johdon läpi, s. o. kulkea
tuli-putkea 4 kertaa. Molemmat tulistajakammiot
ovat yhteen valetut ja sovitetut »avukammiossa
olevaan levylaatikkoon, jossa on etupuolella
luukku t. pelti, jota voidaan avata ja sulkea
kul-jettajankopista ja jolla siis voidaan järjestää
ylemmissä väljissä putkissa kulkevien
polttokaa-sujen määrä ja siitä riippuva tulistuslämpötila.
Tulistajaveturi.
Tasapintaluisteja käytettäessä ei tulistetun
höyryn lämpötila saa nousta yli 260° :n,
mäntäluis-teja ja varsinkin venttiilejä käytettäessä se voi
nousta korkeammalle, jopa 320-350° :een. —
Etelä-Saksassa käytetään paitsi Schmidtin vielä P i
e-1 o c k i n t :eita. Niissä on kaikkien tuliputkien
keskiosa levystä tehdyllä tiiviillä laatikolla
erotettu tulistajaksi. Muualla tämänmallisia t:eita
tuskin käytetään. — Ainakin kaikki suuret
veturit rakennetaan nykyään t:eiksi. Kone
tavallisesti on kaksoiskone, s. o. on kaksi yhtä isoa
silinteriä, joihin kumpaankin johdetaan
kattilasta tuore höyry, mutta tulistus ja
kompoundi-järjestelmä eivät suinkaan sulje pois toisiaan,
vaan kompoundivetureitakin aivan hyvin voidaan
rakentaa t:eiksi. E. S-a.
Tulistettu höyry, sellainen höyry, jonka
lämpötila on korkeampi kuin samanpaineisen
kyllästetyn höyryn. Niin kauan kuin höyry on
välittömässä yhteydessä sen veden kanssa, josta
se on kiehuttamalla muodostunut, pysyy se
kyllästettynä höyrynä, jolloin sen lämpötila riippuu
paineesta siten, että määrättyä painetta aina
vastaa määrätty lämpötila. Mutta jos höyry
johdetaan kattilasta n. s. tul is ta jaa n (ks. t.),
saa se siellä lisälämpöä, jolloin sen lämpötila
kasvaa paineen pysyessä samana. T:n h:n
pääasiallisimmat edut ovat seuraavat: höyryyn
sekoittunut vesi höyrystyy, höyryn tilavuus
suurenee, joten höyrynmefiekki pienenee, sekä ennen
kaikkea vältetään se suuri lauhdutushäviö, joka
syntyy, kuu höyry joutuu kosketuksiin silinterin,
höyryn omaan lämpötilaan verrattuna, kylmien
seinien kanssa. T. h. ei näet tiivisty vedeksi
tulistettuna ollessaan; vasta kun t:n h:n
lämpötila on laskeutunut niin paljon, että höyry on
muuttunut kyllästetyksi, alkaa se tiivistyä.
Niinpä esim. 8 ilmakehän paineisen kyllästetyn
höyryn lämpötila on 169°, 10 ilmakehäisen 179°
j. n. e. T:n h:n tavallisia lämpötilan arvoja
ovat 250°, 300°, jopa 400°. T:n h:n
käyttämisestä johtunut polttoainesäästö on 10-30%. Eräs
t:n h:n käyttämisestä johtunut vaikeus on siinä,
että höyrysilinterin voitelemiseen vanhastaan
käytetty voideaine t:n h:n korkeassa
lämpötilassa hajoaa ja menettää voitelukykynsä, ja
tämä lieneekin suurin syy siihen, että t. h.
ainoastaan hitaasti on päässyt käytäntöön
höyryaluksissa. Kun t,:ua h :yä käytetään, on pakko
käyttää kuumien osien voitelemiseen erityisesti
valmistettuja n. s. „silinteriöljyjä". E. S-a.
Tulitikut, nykyisin miltei yksinomaan
käytetyt tulineuvot (ks. t.). Ennen tuliraudalla tulta
otettaessa käytettiin välistä sulaan tulikiveen 1.
rikkiin kastettuja ohuita puutikkuja, jotka
herkästi syttyen helpottivat tulensaantia. Fosforin
keksimisen jälkeen (1669) keksittiin n. s. f
os-foritulineuvot. Pienessä pullossa oli
vähäisiä paloja keltaista fosforia. Siitä otettiin
rikkiin kastetulla tikulla palanen, jota tikulla
hierottiin jotain alustaa vasten. Fosfori syttyi
sytyttäen ensin tulikiven ja sitten puutikun.
Yleistä käytäntöä nämä t. eivät saaneet kalliin
hintansa ja vaarallisuutensa takia. V. 1805 keksi
ransk. Chancel n. s. »kastettavat t.".
Nämä olivat puutikkuja, joiden päässä oli
kaliumkloraattia, rikkiä, sokeria ja kumia
sisältävä seos. Kun tällaisella tikulla kosketettiin
pienessä .pullossa olevia, väkevällä rikkihapolla
kostutettuja, asbestilevyjä, syttyi tuli kemiallisen
reaktsionilämmön vaikutuksesta. N. 1830
keksittiin ensimäiset raapais u-t. n. s. Congröv et.
Havaittiin näet, että seos, jossa on
kaliumkloraattia, rikkiä, antimonisulfidia t. m. s. aineita
hangatessa syttyy räjähtäen. Nämä t. syttyivät
niitä kahden santapaperiliuskan välissä
hangatessa. V. 1832 tuli kauppaan t:ja, joiden päässä
oli, paitsi kaliumkloraattia v. m., myös hieman
keltaista fosforia. Nämä syttyivät hyvin herkästi
pienestäkin hankauksesta. Ne olivat hankalia
kuljettaa ja säilyttää, koska useasti koko laatikko voi
sysäyksestä syttyä ja niiden käyttö kiellettiin.
Herkkyys saatiin erinäisiä aineita lisäämällä
pienemmäksi, joten niitä taas voitiin yleisemmin
käyttää. Alkuaan näissä t:ssa syttymisen
helpottamiseksi oli rikkiä. Sittemmin se korvattiin
steariinilla, parafiinilla tai vahalla, koska palavan
rikin haju on epämiellyttävä. Fosfori-t :jen
varjopuolina o-livat suuri syttymisvaara ja niiden inyr
kyllisyys (ks. Fosfori myrkyty s).
Sentakia koetettiin t:ja parantaa ja n. 1844
keksittiin Tukholmassa n. s. »vaarattomat" ja
myrkyttömät »v a r m u u s-t.", joiden päässä ei ole
ollenkaan fosforia, vaan kaliumkloraattia. anti
monisulfidia y. m. Tikut syttyvät raapasemalla
tikulla laatikon kylkeen, jossa on m. m.
myrkytöntä punaista fosforia ja lasijauhoa. Punaisen
fosforin halpa valmistustapa keksittiin 1851 ja
sen jälkeen varmuus-t. tulivat yleisesti
käytäntöön. Erittäinkin Jönköpingissä (Lundströmin
johdolla) Ruotsissa alkoi tulitikkuteollisuus
menestyä.
T:jen valmistus on pääpiirteissään
seuraava. Tikut tehdään tavallisesti haapapuusta,
koska se on pehmeätä ja tasaisesti palavaa sekä
helposti vuoltavaa. Rungot sahataan sopivan
lyhyiksi palasiksi, jotka hieman kosteina
ruuvataan kiinni pyörivään akseliin. Leveä terä, jota
vähitellen painetaan pyörivän pölkyn keskustaan,
leikkaa tästä pitkän, tikun levyisen lastun, jonka
syyt ovat lastun pituussuuntaan nähden poikit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
