Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tulkitseminen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1937
Tulkitsemi
r»en—Tulli
1938
kiviliiilikaudella sckil siluurikauden lopulla (vrt.
Poimuvuoret). Sammuneista t:ista
kuluttavat vaikuttimet ennen pitkiüi hävittävät
tyypillisen muodon. Mutta purkautumisaineksia. sekä
laavoja että tuffeja, saattaa kumminkin säilyä
rajattoman pitkiä aikoja muiden pinnallisten
muodostumain keralla, ja niiden ominaisesta
rakenteesta ne voidaan tuntea t:n tuotteiksi
monesti vielä sittenkin kun ne ovat
poimuttu-neita ja metamorfosoituneita. M. m. Suomen
vuoriperässä on hyvinkin paljon alkuaan
vulkaanisia vuorilajeja.
[T:ista tehdään selkoa kaikissa geologian
oppija käsikirjoissa. Erikoisteoksia: E. Réclus, ,.Les
voleans de la terre" (1908, luettelo toimivista
ja sammuneista tulivuorista); G. Mercalli, ,,I
vul-eani attivi della terra" (1907); K. Schneider.
..Die vulkauischen Erscheinungen der Erde"
(1911).] P. E.
Tulkitseminen ks. Tulkki.
Tulkki, henkilö, joka kielentaitonsa nojalla
toimittaa kielenkääntäinistä 1.
tulkitsemista sellaisten henkilöiden välillä, jotka eivät
taida toistensa kieltä. T:eja on vakinaisina
toimihenkilöinä tahi virkamiehinä erinäisissä
virastoissa, muutamissa tuomioistuimissa ja
eduskunnassa. Sen ohessa on t :eja, jotka
harjoittavat tulkitsemista ammattinaan suorittaen sitä
iiiak-ua vastaan yleisölle. Kun virastot ja
tuomioistuimet meillä ovat velvolliset tuntemaan
kotimaiset viralliset kielet, suomen ja ruotsin, ei
t :eja näiden kielten tulkitsemiseen asioiden
käsittelyssä tarvita. Eduskunnassa tulkitaan
täysi-istunnoissa esitettyjen ruotsinkielisten
lausuntojen sisällys lyhyesti suomeksi ja ruotsinkielisiä
kansanmiehiä varten on asetettu eri t., joka
yksityisesti tulkitsee heille suomenkielisiä lausuntoja.
— Valantehneen t:n käännös pidetään
alkuperäisen esityksen veroisena, ellei päinvastaista
asianlaitaa todisteta. A. M-nen.
T:ksi sanotaan myös kirjasta, joka sisältää
lyhyitä, jokapäiväisessä elämässä ja eritoten
ulkomaanmatkoilla kysymykseen tulevia
lauseparsia ja näiden käännöksen yhteen t. useampaan
kieleen.
Tullgarn [-gärn], kartano ja linna
Keski-Ruotsissa, Södermanlandin läänissä,
Södertäljen-lahteen pistävällä niemekkeellä 3/, penink.
Tro-sasta pohjoiseen. Alkuperäisen linnan rakensi
todennäköisesti Karl Sture 1500-luvun lopulla;
nyk. muotonsa se sai 1719-27 toimitetussa
uusimisessa. T. on kuulunut Ruotsin mahtavimmille
aatelissuvuille (Bonde, Gyllenstierna, Sture, De
la Gardie), kunnes 1772 tuli
kuninkaankartanoksi, ollen sitten kuningasperheen eri jäsenten
hallussa.
Tulli iruots. tuli, < kesk. lat. tolö’nium), vero.
joka kannetaan tavaroita maahan tuotaessa
tuonti-t.), maasta vietäessä (v i e n t i-t.) tahi
maan läpi kuljetettaessa (kauttakulku- 1.
t ransito-t.). Ruotsin valtakunnassa sanottiin
ennen meritse tuoduista tavaroista kannettua
t:ia m e r i-t :k s i. Vienti- ja kauttakulku-t, :t,
jotka aikaisemmin olivat yleiset, ovat nykyään
pääasiassa "lakkautetut, miitta tuonti-t :eilla on
nykyäänkin suuri merkitys. T:t ovat eräs laji
kulutusveroja (ks. t.). Niiden tarkoitus voi olla
monenlainen. Jos niillä etupäässä pyritään
hankkimaan valtiolle tuloja, sanotaan niitä
f i n a n s s i-t :e i k s i (vero-t :eiksi).
Suojelus-t:eilla tahdotaan etusijassa suojella kotimaista
tuotantoa ulkomaiselta kilpailulta
kallistutta-malla ulkomaista tavaraa. Jos t. on niin korkea,
ettei tavaraa ollenkaan kannata tuoda maahan,
sanotaan sitä prohibitiiviseksi. T :eja
asetetaan usein myöskin valtiollisia ja
yhteiskunnallisia tarkoitusperiä silmälläpitäen.
T:n-alaiset tavarat sekii niistä suoritettavat
t:t luetellaan t.-t a r i f f i s s a 1. t.-taksassa.
Tämä saattaa olla aakkosellinen tai
systemaattinen riippuen siitä,’ luetellaanko tavarat
alku-kirjaintensa vai sisällisen
yhteenkuuluvaisuutensa mukaan. Tariffi voi olla laadittu
molern-piakin näitä näkökohtia silmälläpitäen. T.
kannetaan joko tavarain arvon (a r v o-t.) taikka
painon (paino-t..), mitan tai kappaleluvun
(k a p p a 1 e-t.) perusteella. Nykyään nämä n. s.
erikois-t:t, joista paino-t:eja käytetään
eniten, ovat yleisemmät, kuin arvo t :t.
T.-tariffia sanotaan autonomiseksi, jos
se on laadittu yksinomaan kotimaan tarpeita
huomioon ottaen eikä mikään sopimus muiden
maiden kanssa estä sen muuttamista olosuhteiden
mukaan. Nykyään on kuitenkin yleisesti koetettu
järjestää eri maiden välisiä t.-suhteita
kauppa-ja t.-s o p i m u k s i 11 a. Joskus on käyty
t.-sotia, joissa on käytetty t a i s t e 1 u-t :e j a,
ennenkuin sopimuksia on voitu saada aikaan.
Enimmänsuosimis- 1.
suosituim-mu us välipuheella kauppasopimuksia
tehneet maat ovat usein myöntäneet toisilleen
oikeuden saada ilman erityistä sopimusta nauttia
niitä t.-helpotuksia ja muita tuontia koskevia
etuja, jotka suodaan jollekin muulle maalle.
T:eja on ollut olemassa varhaisimmista ajoista
lähtien; niiden historia osoittaa suuria
vaihteluja eri aikoina ja eri maissa (ks.
Suojelus-tulli). Tätä nykyä t :t useimmissa
sivistysmaissa määrää kansaneduskunta, Suomessa
hallitsija. Suomen nykyinen t.-tariffi on julkaistu
1886, mutta se nojautuu pääasiassa jo 1859
annettuun tariffiin. Se koskee yksinomaan
tuontia ulkovalloista. Sen mukaan saadaan
raaka-aineita ja elintarpeita yleensä tuoda maahan
tul-littomasti tai alhaista t:ia vastaan, jotavastoin
valmiille teollisuustuotteille on asetettu usein
verraten korkeatkin t:t. Tärkeä muutos tapahtui
1914, jolloin ulkovalloista tuleva vilja, joka
aikaisemmin oli ollut tullitonta, joutui
t:n-alaiseksi. Paitsi varsinaista tuonti-t :ia
kannetaan t:n-alaisista tavaroista lisämaksu, jota
nimitetään m e r e n k u 1 k u m a k s u k s i ja joka
on 3 % vahvistetusta t.-maksusta. Kauppasuhteet
Venäjän kanssa on järjestetty 1897 annetulla
asetuksella. Sen mukaan saadaan Venäjältä
tullittomasi! tuoda Suomeen kaikkia tavaroita,
lukuunottamatta harvoja poikkeuksia, kuten
sokeria, tupakkaa ja väkijuomia, jotka
kuitenkin Venäjältä tuotuina ovat alemman t:n
alaisia kuin ulkovalloista tuotuina. Saman
asetuksen mukaan voidaan Suomesta t:tta viedä
Venäjälle etupäässä vain maatalous- ja
käsiteollisuus-tuotteita. Useista Suomen teollisuustuotteista
maksetaan Venäjällä kyllä alempi t. kuin
ulkomaisista, mutta tämä n. s. erotus- 1. d i f f
e-r e n t s i a a 1 i-t. koskee monessa tapauksessa
vain rajoitettua vientimäärää (ks. L i m i i 11 i).
| Kaikista muista suom. tavaroista maksetaan Venä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
