Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tullilimiitti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1941
Tul lilimiitti—Tullivarasto
1942
joka tuli oloinaan uuden järjestyksen alkuna, se
kun poisti sisämaiset tullit ja asetti niiden
sijaan yhden yhteisen rajatullitariffin. Preussin
pyrkimyksenä oli nyt saada muiden Saksan
valtioiden kanssa tehtävillä sopimuksilla tulliraja
vielä laajennetuksi. Preussin ulkopuolellakin
harrastettiin tullipoliittisen yhteyden
aikaansaamista Saksan valtioiden kesken, vaikka ei
pidettykään suotavana, että se tapahtuisi
Preussin johdolla. Tätä asiaa ajoivat erityisesti Fr.
List (ks. t.) ja badenilainen valtiomies K. F.
•Vebeniiis. Vähitellen Preussi kuitenkin sai
toisen valtion toisensa jälkeen yhtymään t:oon
kanssansa. Ensimäisenii liittyi 1819 pieni
Schwarzburg-Sondershausen ja sittemmin
muutamat muut pikkuvaltiot. V. 1828 yhtyi
ensi-miiinen isompi valtio, Hessen Darmstadt, ja 1829
Preussi sai toimeen sopimuksen Baierin
jaWiirt-temliergin kanssa, jotka olivat edellisenä vuonna
tehneet keskenänsä t:n. Seuraavina vuosina
tapahtui uusia yhtymisiä, niin että v:sta 1834
lähtien ei enää ollut useimpain Saksan
valtioiden välillä tullirajoja. T:n nimenä oli siitä
lähtien „Deutscher Zollverein". V. 1854 siihen
olivat liittyneet melkein kaikki Saksan valtiot. V:n
1866 tapausten johdosta siihenastinen t. hajosi,
ia sen sijaan tuli 1867 Pohjois-Saksan liiton ja
Etelä-Saksan valtioiden välinen sopimus.
Vuosittain kokoontuneen tullikonferenssin sijaan tuli
tulliliittoneuvosto ja tulliparlamentti, jonka
muodostivat Pohjois-Saksan liiton valtiopäivät
ja Etelä-Saksan valtioiden edustajat. Saksan
\altakunnan tultua perustetuksi koko valtakunta
en yhtenäinen kauppa- ja tullialue. — V. 1879
ransk. taloustieteilijä G. de Molinari teki
ehdotuksen Keski-Euroopan valtioiden välisen t:n
perustamisesta, mikä ajatus kuitenkin on
jäänyt toteuttamatta, samaten kuin suunnitelmat
Skandinaavian maiden välisen t,:n
aikaansaamisilta. [Xebenius, „Der deutsche Zollverein";
Weber. ..Der deutsche Zollverein"; Molinari.
..Projet d’union douanière"; Rubin, ,,En nordisk
toldunion".] ,1. F.
Tullilimiitti ks. L i m i i 11 i.
Tulliluotto, tullimaksun suorittamisen
lykkäys. joka myönnetään tavaranomistajille
heidän asettamaa vakuutta vastaan. 0. A-e.
Tullinhoitaja ks. Tullilaitos.
Tulliniemi 1. Tulli nokka (ruots.
Tull-u dd en), Hangon kaupungista lounaaseen
sijait-eva niemeke. Hankoniemen ja samalla
Suomen mantereen eteläisin kärki, 59° 48’ 39" pohj.
lev.
Tullipassi. todistus, jonka tullitoimisto antaa
ulkomaille lähteville laivoille ja joka osoittaa, että
nämä ovat oikeutetut lähtemään
määräpaikkaansa. O. A-e.
Tulliperuutus, suoritetun tullimaksun
takaisin maksaminen. Tämä saattaa tulla
kysymykseen. jos tullimaksun laskemisessa on tapahtunut
erehdys, jolloin tullitoimisto saa korjata virheen,
tai jos tullitoimisto on laskenut tullin liian
korkeiden perusteiden mukaan. Anomus t:sta on
tällaisessa tapauksessa jätettävä
tullihallitukselle, joka ensimäisenä oikeusasteena ratkaisee
asian. Senaatin talousosasto, jolle lopullinen
päätösvalta kuuluu, saattaa myöntää t:ta myös
siinä tapauksessa, että se tahtoo helpottaa
jonkin tavaran tuontia. 0. A-e.
Tullipolitiikka, tulliolojcn
tarkoituksenmukaista järjestelyä tarkoittava toiminta. Sen
pääsuunnat ovat vapaakauppa- ja
suojelustulli-suunnat (vrt. S u o j.e 1 u s t u 1 1 i). 0. A-e.
Tullipäiväkirja, säädettyjen kaavain mukaan
tullitoimistoissa laadittava asiakirja, johon mer
kitään tulevat ja menevät alukset, niiden lasti
ja niistä suoritettavat maksut,, kannetut
tullimaksut j. n. e. Suomessa on eri tarkoituksia
varten useita erilaisia t:oja. 0. A-e.
Tulliraja, raja, jonka yli mennessä tavara
tulee tullinalaiseksi. Tavallisesti t. on sama kuin
valtion raja. 0. A-e.
Tulliselitys ks. T u 11 i-i 1 m o i t u s k i r j a.
Tulliselvittely, toimitus, joka on suoritettava,
ennenkuin ulkomailta tuleva alus saa purkaa
lastinsa tai ulkomaille lähtevä alus saa jättää
läktösataman. Tulevan laivan päällikön tulee
ilmoittautua asianomaiseen tullitoimistoon, jonka
jälkeen laivan lasti tarkastetaan ja säädetyt
laivamaksut suoritetaan. Tämän tapahduttua
antaa tullitoimisto lupasetelin lastin purkamista
varten (tuloselvitys). Menevän laivan
päällikön on, sittenkuin lastaus on päättynyt,
jäitettävä laivaa ja lastia koskevat asiakirjat
tulli toimiston tarkastettaviksi. Sittenkuin ne on
hyväksytty ja laivamaksut suoritettu, antaa
toimisto tullipassin laivalle (m e n o s e 1 v i t y s).
Myöskin kotimaan satamien välillä kulkevat
laivat ovat eräissä tapauksissa t:n alaisia.
0. A-e.
Tullisääntö, määräykset siitä, mitä on
noudatettava laivaliikenteessä, tavaroita maahan
tuotaessa, maasta vietäessä ja kotimaan rajojen
sisällä kuljetettaessa, tavarain tullikäsittelyssä
ja varastoonpanossa, luvattomasti tuotuja
tavaroita takavarikoitaessa j. n. e. Suomen
nykyinen tullisääntö on julkaistu 1887. O. A-e.
Tullitariffi ks. Tulli.
Tullitoiniitus ks. Tullilaitos.
Tullius, roomal. suku, jonka tunnetuin jäsen
oli kuuluisa puhuja M. T. Cicero, ks. Cicero 1.
Tullivarasto, julkinen t. yksityinen varasto,
johon maahantuotuja tavaroita voidaan asettaa,
kunnes ne lasketaan vapaaseen liikkeeseen tai
jälleen viedään maasta. Suomessa on kolme
erilaista t:oa: varsinaiset t:t,
kauttakulku- 1. t r a n s i t o v a r a s t o t. sekä
yleiset talletusvarastot. Varsinaisiin t:hin
voidaan panna ainoastaan tullinalaisia tavaroita.
Nämä tullikäsitellään ennen varastoon panemista,
mutta tulli suoritetaan vasta kun tavarat
otetaan varastosta. Pisin säilytysaika on kolme
vuotta. Tavara voidaan panna varastoon ja ottaa
siitä ainoastaan kokonaisina kolleina.
Varasto-maksuna kannetaan valtiolle 1% tullista.
Kauttakulku varastoihin pantuja tavaroita eivät
tulliviranomaiset tutki. Näissä varastoissa, joita on
vain suurimmissa tullikamareissa, saa tavara
olla yhden vuoden. Maksu valtiolle on 1 mk.
100 kg:lta. vähintään kuitenkin 15 penniä
kultakin tavarakollilta. Yleisiä talletusvarastoja saavat
kunnat, yhtiöt tai yksityiset henkilöt perustaa.
Niissä voidaan tavaroita pitää
tullikäsittele-mättä kaksi vuotta. Tavaroita ei tarvitse ottaa
kokonaisina kolleina varastosta, vaan kukin kolli
voidaan jakaa pienempiin kolleihin. Tavarain
myyntiä ja panttaamista helpottavat n. s. w a
r-rantit eli makasiinivhtiön antamat todistuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
