Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tulovero ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1949
Tulovero
1960
150 puntaa, 500-600 punnan tulosta 120 puntaa,
600-700 punnan tulosta 70 puntaa verottamatta.
Verolla on siis alemmilla tuloasteilla
degressiivi-nen piirre. Pienempiä ja keskisuuria tuloja
verotetaan huokeammin, jos tulot ovat
vakauttamat-tornia kuin jos ne ovat vakautettuja, maasta,
rakennuksista ja pääomasta saatuja. Täysi
veromäärä otetaan nykyisin 2,000 puntaa
pienemmistä tuloista vain osastoissa A, C, D ja E,
mutta osastossa B ainoastaan 3/» säännöllisestä
veromäärästä. Veron suuruus määrätään erikseen
kutakin vuotta varten rahasääntöä valmistet
taessa.
Preussin tuloverosta voimassaolevat
tär-kiimmät lait ovat annetut kesäk. 24 p. 1891,
kesäk. 19 p. 1906 ja toukok. 26 p. 190!). Tulot
jaetaan neljään luokkaan: 1) pääomasta, 2)
kiinteistöstä, arennista ja vuokrasta, 3) kaupasta ja
elinkeinosta. myöskin vuoriteollisuudesta ja
’4’ muista tuottavista toimista ja aikakautisten
tulojen saamisoikeudesta lähtevä tulo. Koko
tulosta saa vähentää: tulon saamiseen,
turvaamiseen ja säilyttämiseen käytetyt kustannukset;
eräät verovelvollisen suoritettavat velkojen korot
ja vuotuismaksut; eräät verot; rakennusten,
koneiden, työkalujen y. m. s. kulumisesta
vuosittain poistettavat määrät; henki- ja
elinkorkosi kä julkiseen työväenvakuutukseen sekä leskien,
orpojen ja verotettavain omaa eläkettä varten,
suoritettavat maksut, mikäli ne eivät ole
600 Saksan markkaa suuremmat. Verosta vapaat
ovat 900 Saksan markkaa pienemmät tulot. Jos
verovelvollisella, jolla ei ole 6,500 Saksan
markkaa enemmän tuloja, on 14 vuotta nuorempia
lapsia tai muita perheenjäseniä elätettävinä
laillisen velvollisuuden nojalla, on hänen
verovelvollisesta tulostaan vähennettävä yksi veroaste, jos
on kaksi, 2 astetta, jos on kolme tai neljä,
:i astetta, jos on viisi tai kuusi, 4 astetta, jos
on seitsemän tai kahdeksan j. n. e.
perheenjäsentä. 1-3 veroastetta huojennusta ’
myönnetään samoilla edellytyksillä, jos tulo on
6.500-9.000 Saksan markkaa. Suurempienkin,
aina 12,500 Saksan markkaan nousevien tulojen
verotuksessa sallitaan eräissä tapauksissa
huomioonotettavan maksukykyä erittäin heikontavia
seikkoja, kuten tavattoman suuri rasitus lasten
elatuksesta ja kasvatuksesta, velvollisuus
varattomien sukulaisten ylläpitoon, pitkällinen sairaus,
velkaantuminen ja erityiset onnettomuuden
tapaukset. Verotariffi säätää vuositulojen mukaan
asteettaisia veromääriä. Esim. 900-1,050 Saksan
markan vuositulosta on suoritettava 6 Saksan
markkaa veroa, 1.050-1.200 :sta 9, 1,200-1,350 :stä
12, 1,800-2,100:sta 31, 9,000-9,500:sta 276 j. n. e.
\ ero on siten progressiivinen. Se alkaa 0,«» % :sta
ensimäisen asteen keskitulosta, nousee 3%:iin
9.500-10,500 Saksan markan tulosta ja pysyy
sellaisena 30,500 markkaan saakka, sitten se taas
kohoaa, kunnes se 100,000 markkaa suuremmista
tuloista on 4 % kunkin asteen alirajasta. Eräiltä
yhtiöiltä on vero kaikilla veroasteilla
jonkun-verran korkeampi. Vuoden 1909 lain nojalla on
säädetty toistaiseksi otettava lisäveroa, joka
900-3.000 Saksan markan tuloista on 5 %,
3,000-10,500 markan tuloista 10 %, 10.500-20,500
markan tuloista 15 %, 20,500-30,500 markan
tuloista 20 % ja sitä suuremmista tuloista 25 %
vakinaisen veron määrästä.
Itävallassa on tuotloverojärjestelmän
rinnalla voimassa lokak. 25 p. 1896 säädetty yleinen
tulovero. Tämä muistuttaa monessa suhteessa
Preussin tuloveroa. Verosta vapaa
toimeentulo-määrä on 1,200 kruunua. Vero ylenee
progressiivisesti 65 asteella. Ensi asteessa (1,200-1,250
kruunun tulot) vero on 7:20, 65 :ssä (52.000-56,000)
3,720 kruunua ja enenee 96.000-200,000 kruunun
tuloista aina 200 kruunua joka 4,000 kruunulta
ja siitä ylöspäin erityisten määräysten mukaan.
Vero on esim. 1,200 kruunusta 0,«o %,
2,000 :sta 1%, 3,800:sta 1,»%, 20.000:sta 3,10 %,
40,000 :sta 3,«i %, 60,000 :sta 3,75 %, 80,000 :sta
3,9a %, 200,000 :sta 4,«i % ja 2,000,000 :sta 4,9S %.
Unkarin yleisestä tuloverosta mainittakoon
ainoastaan, että se 011 säädetty huhtikuun 11 p.
1909 annetulla lailla ja muistuttaa lähinnä
Itävallan yleistä tuloveroa.
Saksin yleinen tulovero perustuu heinäk.
2 p. 1878, heinäkuun 24 p. 1900, heinäkuun 1 p.
1902 ja kesäk. 15 p. 1908 annettuihin lakeihin,
Württembergin elok. 8 p. 1903 annettuun
lakiin, Badenin kesäk. 20 p. 1884, kesäk. 26 p.
1894 ja elok. 9 p. 1900 annettuihin lakeihin,
Hessenin elokuun 12 p. 1899 annettuun
lakiin ja Baierin elokuun 14 p. 1910
annettuun lakiin, muita Saksan valtioita, joissa
yleinen tulovero on säädetty, tässä mainitsematta.
Hanskassa on lähinnä Englannin mallin
mukainen tulovero kauan ollut tekeillä ja valmis
ehdotus 011 olemassa, mutta on ehdotuksen
toteuttaminen kohdannut vastarintaa, jota ei vielä
v. 1914 oltu voitu murtaa.
Yhdysvalloissa on lokak. 13 p. 1913
säädetty yleinen progressiivinen tulovero, joka
alkaa naimattomien henkilöiden 3,000 dollarin
tuloista ja aviopuolisoiden yhteenlasketuista
4,000 dollarin tuloista.
Tanskassa ou voimassa varallisuusveroon
yhdistetty yleinen tulovero, joka perustuu toukok.
15 p. 1903 annettuun lakiin. Vero 011
progressiivinen, alkaen l,«%:sta 2,000 kruunua
pienemmistä tuloista ja nousten 4%:iin 100,000 :sta
ja enemmästä. Osakepääomista otetaan kuitenkin
proportsionaalinen vero, joka on 2 %, sittenkuin
vuosivoitosta on ensin vähennetty 4 % yhtiöön
maksetusta pääomasta.
Norjassa, jossa tulovero heinäk. 23 p. 1894
säädetyllä lailla ensin otettiin käytäntöön, on
äskettäin toimeenpantu verouudistus, joka elok.
18 p. 1911 annettujen lakien nojalla astui
voimaan. Tulovero 011 täälläkin yhdistetty
varallisuusveroon. Verosta vapautettuja ovat 1,000
kruunua pienemmät tulot. Senlisiiksi vapautetaan osa
kaikista suuremmistakin tuloista perheen
suuruuden perusteella. Veroa otetaan 4.000 kruunuun
nousevista veronalaisista tuloista 2 %;
4,000-7.000 :sta 3%; 7,000-10,000 :sta 4% ja 10,000
kruunua suuremmista tuloista 5 %. Näin
saatuja veromääriä korotetaan vielä 10%.
Kuotsista kannettiin v :sta 1861 v:een 1911
osana n. s. yleisestä suostunnasta osittaista
tuloveroa, joka kohdistui „pääomasta ja työstä"
saatuihin tuloihin ja oli 1 % :n suuruinen.
Tämän veron rinnalla ruvettiin v:sta 1903
kantamaan toista itsenäistä, mutta myöskin
osittaista tuloveroa, joka niinikään kohdistui vain
pääomasta ja työstä saatuihin tuloihin, oli
progressiivinen ja alkoi 1,000 kruunun tulosta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
