Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tulppa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1953
Tulppa -Tulvat
1954
aitio» tai ainakin ehdottomasti tärkein valtion
vero, on lainsäädäntö aivan luopunut. Tuloveroa
käytetään nykyään useimmiten muita veroja
täydentävänä. Uusimmassa verotuslainsäädännössä
esiintyy tulovero usein varallisuusveroon tavalla
tai toisella yhdistettynä. Tällä tavoitellaan
vakautettujen tulojen eli kiinteistöistä ja pääomasta
saatujen tulojen suurempaa rasittamista työstä
snatuiliin tuloihin verraten. Yleensä soveltuu
tulovero parhaiten valtion veroksi. Sellainen
järjestely. mikä Suomessa nykyään 011 vallalla, kun
tulovero on yksinomaan kunnallinen vero, on
useista syistä epätyydyttävä. Yleisen tuloveron
toteuttaminen valtion verotuksena on sentähden
Suomen verotuspolitiikan tärkeimpiä
tulevaisuuden tehtäviä. Eräisiin valmistaviin
toimenpiteisiin 011 tässä kohden jo ryhdyttykin. V. 1898
julkaisi lainvalmistelukunta laajan mietinnön
maan välittömän verotuksen uudistamisesta, jossa
juuri tälle kannalle asetutaan, ja 1908 asetetun
mutta sittemmin hajonneen verokomitean
toimelta on julkaistu K. VVillgrenin kirjoittama
esitys tuloverosta nimellä »Yleiskatsaus
nykyaikaiseen valtion tulo- ja varallisuusverotukseen
Euroopassa". Y. H.
Tulppa (saks. Th ylle), solu t. solurvhmä, joka
kasvaa putkiloita ympäröivästä elävästä
solukosta, huokoskalvojen venyessä, vanhan
(sydän-puussa sijaitsevan) t. vioittuneen putkilon sisään,
tukiten sen ja estäen täten vedenkulun. A". L.
Tulppaani (Tulipa), liljakasveiliin kuuluva
sipiilikasvisuku, jolla on tav. kapeat, vihreän
sinertävät lehdet. Kukka
yksinäinen, kellomainen.
Hedelmä pitkäkäinen kota.
50 lajia, useimmat
Keski-Aa-siassa arosenduilla.
Puutarhat :eja, joista useimpia
yhteisnimellä nimitetään T.
Gesnerianaksi ja joiden
syntyperä on tuntematon, on
alkuaan Turkista tuotuina
viljelty Euroopassa
lukuisina muotoina jo yli 300 v.
Varsinkin 1600-luvun
alkupuoli oli t.-ihastuksen, t u
1-pomanian, loistoaikaa.
Alankomaissa, jossa
t:n-vil-jolys vieläkin erityisesti
kukoistaa, maksettiin tähän
aikaan kerran 13,000
guldenia yhdestä ainoasta t:n
sipulista. Meilläkin t:tovat
yleisiä koristekasveja
huoneissa ja puutarhoissa,
etenkin kaupunkipaikoissa.
K. L.
Tulppaanipuu (Liriodcndron tulipifera),
Mag-noliucete-heimoon kuuluva puu, jolla 011 5 cm
leveät, keltaiset, tulppaanimaiset kukat ja
liuskaiset lehdet. Kotimaa Pohj.-Ameriikka.
Viljellään Keski-Euroopassa usein koristepuuna.
K. L.
Tulsi Das [ si däs] (1532-1623), int. runoilija,
kirjoitti hindi-kielellä. T. oli viänulainen
reformaattori, vietti kuljeksivaa elämää, oleskellen
kuitenkin etupäässä Benaresissa. Hän on sepittänyt
laaj an. Räma-aiheeseen perustuvan
uskonnollissiveellisen eepoksen „R ä m-t s a r i t-m ä n a s"
62. IX. Painettu a/m 17.
(»Piimän tekojen järvi"), joka 011 Intian
kirjallisuuden kaikkein kauneimpia ja huomntuim
pia runoelmia. Se on ylevä- ja puhdashenkinen
teos. johon T. on Sisällyttänyt uskonnolliset
oppinsa ja maailmankatsomuksensa ja joka
tänäkin päivänä 011 Raamatun asemassa ainakin
90 milj. hindulle. Paitsi tiitil eeposta tunnetaan
11 muuta teosta, jotka joltisellakin varmuudella
voidaan katsoa T:n kirjoittamiksi. Näitä ovat
esim. »Gitävall", jonkunlainen evaukeliumikerto
mus nuoresta Rämästä, »Kavittävali" sekä
lukouskokoelma »Vinayapattrikä". — T:n
pääteoksen ovat julkaisseet esim. Rämeshvar Bliatta
(1900, »Nirnaya Sägara Press") ja Shridhar
Shivläl (1903)." Engl. käiint. Growse (1883; uusi
laitos 1891, 3 nid.). [Garcin de Tassy, »Histoire
de Ia littératur Hindouie et Hindoustanie"
(2: neil pain. 1871); Grierson, ,,T. D." (Indian
Antiquary, XX1T, 1S93 ja Journal of Royal
Asiatic Society, 1903); Söderblom, »Friimmande
religionsurkunder", I, II (1908).] E. W-s.
Tulukset, tulineuvot, joihin kuuluu piikivi.
iskurauta ja taulapalanen; iskemällä piikivestä
raudalla kipinä saatetaan taula kytemään; vrt.
Tulineuvot.
Tulun kieli ks. Dravidakielet.
Tulvahieta, virtojen suistomaihin ja
joki-tasangoille korkcanveden aikoina laskeutuva
hietasedimentti.
Tulvaniitty ks. Niitty.
Tulvasavi, virtojen yli äyräidensä tulviessa
jokitasangoille ja suistomaihin laskeutuva hieno
liete, joka kerroksittain vaihtelee karkeampien
hietamaisten ainesten kanssa. P. E.
Tulvat, jokien ja järvien veden nousu yli
tavallisten äyräidensä ja leviäminen uomaa
laajemmille alueille. T. ovat eriluontoisia sitä
mukaa, millaisissa seuduissa järvi tai joki
sijaitsee, s. o. minkälaiset maanmuodostus,
ilmasto ja sadesuhteet paikkakunnalla ovat.
T. riippuvat myös vesistöjen keskusjärvien
suuruudesta (kuten Suomessa). Turmiolliset voivat
t. olla etenkin vtioriseuduissa niinkuin Alppien
alueella ja Pyrcneitten vuoristossa. Siellä
sadevesi tai sulanut lumi maanpinnan jyrkkyyden
tähden ennättää vain vähän imeytyä maan sisään
ja suurin osa vedestä keräytyy suoraan jokiin.
T. tulevat varsin tuhoisiksi, kun virtaava vesi
riuhtaisee irti puita ja pensaita, vieden ne
mukanaan ja muodostaen niistä tokeita. Tokeiden
murtuessa vesi syöksyy mahtavana aaltona alas
laaksoihin hävittäen tiellään kaupunkeja, kyliä,
tehtaita ja viljelyksiä. Lumen sulaessa vesi
ennättää imevtyii maahan vielä vähemmän kuin
kesäsateilla, koska maa edellisessä tapauksessa
on routaantunut. Jäänlälitö aiheuttaa tisein
joissa t:ia, koska jäätelöistä muodostuu niihin
sulkuja. Vuoristoissa metsänhakkaus lisää t:ii
turmiollisuutta. Metsäalueilla puut näet suureksi
osaksi ottavat vastaan sateen, joten vesi ei pääse
suoraan kohtaamaan maata, eikä sieltä yhdellä
kertaa valumaan jokiin, kuten tapahtuu aukealla
paikalla. Sitäpaitsi metsässä puiden suojassa
viihtyvä sammaikasvillisuus samoinkuin
multakerroskin ovat omiansa imemään itseensä vettä.
Metsättömällä paikalla sammalet häviävät ja
sadevesi huuhtoo pois mullan. — Suomessa 011
tuhoisia t:ia sattunut verrattain pitkien
ajanjaksojen perästä (usein 28-33 v:n väliajoin)
Tolppaani.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
