Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tunesia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1959
Tu
1960
Euroopan eteläosissa (taatelipalmu kasvaa vain
viljeltynä), etelään päin kasvisto muuttuu
afrikkalaiseksi. — Alkuperäinen eläimistö on
varsinkin viime vuosis. lopulla huvennut vähiin,
esim. leijona on sukupuuttoon hävitetty.
Rannikkovedet ovat hyvin kalarikkaita. — Väestö
jakaantuu muhamettilaisiin alkuasukkaisiin
(1,730,144 1011), juutalaisiin (50,383) ja maahan
myöhään muuttaneisiin eurooppalaisiin (148,47G,
joista italialaisia 88,082, ranskalaisia 40,044,
englantilaisia ja maltalaisia 11,300,
kreikkalaisia 696, espanjalaisia 587, muita 1,767), joista
melkein puolet, asuu T:n kaupungissa.
Alkuasukkaista on puhdasrotuisia, vaikka kieleltään
enimmäkseen aral>ia’aistuneita (paitsi Saharassa)
berberejä, maan varsinaisia alkuasukkaita,
n. 600,000, 1000-luvun jälkeen maahan tulleita,
etupäässä paimentolaisina eläviä arabialaisia
n. 500,000. arabialaisten ja berberien
sekarotuisia jälkeläisiä n. 500,000, n. s. maurilaisia
(vanhalla ajalla maalian muuttaneiden roomalaisten,
berberien, espanjalaisten, maurien y. m.
sekarotuiset jälkeläiset), jotka asuvat, etupäässä
rannikon kaupungeissa, n. 100,000, Sudanin
neeke-reitä, marokkolaisia, turkkilaisia y. m. n. 30.000.
Juutalaiset, jotka enimmäkseen asuvat
kaupungeissa, ovat. suurimmaksi osaksi Pyreneitten
niemimaalta karkoitettujen, osaksi
foinikialais-aikana maahan muuttaneiden jälkeläisiä.
Pääuskonto muhamettilainen. — Ransk.-vallan
aikana huomattavasti edistyneistä
elinkeinoista tärkein on maatalous. N. 47 %
maa-alasta on viljelyskelpoista, 10 % ylänköaroa,
43 % erämaata. Eurooppalaisten hallussa 1912
oli 855,000 ha. Maanviljelys tuotti 300,000 ton.
vehnää, 250,000 ton. ohria, 50,000 ton. kauroja
(1915), 300,000 hl viiniä, 270,000 hl oliiviöljyä
1)1.800,000 öljypuuta: 1913). Vielä viljellään
manteleita. appelsiineja, sitruuneja y. m. sekä etenkin
etelässä taateleita (2,138,600 taatelipalmua 1913).
Ualfa-heinä ja korkkitammen korkki ovat
tärkeitä vientitavaroita (1913 vietiin 103,000 ton.
korkkia). V. 1913 T:ssa oli 29,500 hevosta,
84,200 aasia, 23,500 muulia, 157,100 nautaa,
843,100 lammasta, 561.700 vuohta. 123,900
kamelia, 15,100 sikaa. Kalastus on tärkeä: 1913 siinä
toimi 3.350 alusta, joissa 13,200 miestä. Saalis
(sardiineja, anjovista, tonnikaloja y. m.) oli
ell, milj. kg. — T:n monia
mineraalirikkauk-sia käytetään suuressa mittakaavassa; arvokkain
on fosfaatti, jota 1913 saatiin 2,i milj. ton.
(Vs milj. ton. 1904) arvoltaan 45 milj. mk.
Sam. v. louhittiin rautamalmia 594.200 ton.,
sinkkimalmia 30.600 ton., lyijymalmia 59,400 ton.,
vähän vaskimalmia y. m. Tehdasteollisuus
kehittymätön. Alkuasukkaat valmistavat mattoja,
nahkateoksia, satuloita, tohveleita, saviastioita
y. m. s. — Maanteitä on ransk.-aikana
rakennettu 3,200 km. Rautateitä (ensimäinen
valmistui 1872) 1914 oli 2,298 km: lisäksi 38 km
sähkö-ratoja. Sähkölennätinlinjoja 4.847 km. -lankoja
9,815 km (1914). Puhelinlankoja 12.816 km,
puhelimia 2,644 (1913). — Kauppalaivastoon 1912
kuului 13,870 alusta, ylite?nsä 145,702 rek.-ton.
(joista vain 2 höyryalusta, 36 rek.-ton.).
Satamissa 1913 selvitettiin 9.» milj. rek.-ton.
Tärkeimmät satamat: T.. Goletta, Sfax, Biserta,
Sousse. V. 1913 tuonti (puuvillatavaroita,
rauta-teoksia, koneita, kivihiiltä y. m.) oli arvoltaan
144,j milj. mk., vienti (fosfaatti arvoltaan
49,< milj., vilja 27,» milj., oliiviöljy 18,» milj.,
lyijymalmi 10,7 milj., rautamalmi 7,« milj.,
halfa 3,7 milj. mk.) 178,7 milj. mk. Tuonnista
tuli Ranskan osalle 70,» milj., Englannin 14,4 milj.,
Algerian 14,1 milj. mk., viennistä Ranskan
osalle 73,i milj., Italian 25,» milj. ja Englannin
osalle 15,» milj. mk. — Rahayksikkönä frangi.
Mitat ja painot metriset; viljakaupassa
käytetään vielä ka f fia. (= 10 vihaa = 192 saata = 40.1).
Päiipankki Banque de Tunisie. — T:n hei,
T:n nimellinen itsevaltias ja omistaja. 011
v:sta 1881 Hanskan suojeluksen alainen.
Hallinto on riippuvainen Ranskan ulkoasiain
ministeriöstä, jonka edustajana T:ssa on
ken-raaliresidentti. Tämä on samalla T:n ulkoasiain
ministerinä ja ministerineuvoston
puheenjohtajana. Muista ministereistä 7 011 ranskalaista.
2 tunislaista. Neuvonantava ja muutamissa
asioissa päättävä valta on conférencc
consulla-/it’e-kokouksella. jonka päätökset tarkastaa
con-seil supérieure. Paikallista hallintoa varten T.
on jaettu 19 piiriin, contröle civil, joiden
etunenässä on ransk. contröleur. Heidän
alapuolellaan olevat kaidit ja seikit ovat alkuasukkaita.
Ransk. tuomio istuimet hoitavat kaikki eurooppa
laisia koskevat asiat; yksinomaan alkuasukkaita
koskevissa asioissa tuomitsee muhamettilaisista
kokoonpantu tuomio-istuin. Kouluja 281, joissa
33,568 oppilasta (1911). Sotavoima: 11. 600 miestä
bein kaartia, lisäksi ransk. sotaväkeä. Valtion
tuloarvio 1914 päättyi 63,4 milj., menoarvio
63,o milj. mk:aan. Valtiovelka jo 1906 oli
250 milj. mk. — Bein lippu: sininen, punainen,
vihreä, punainen, sininen vaakasuorassa; maan
lippu: punaisella pohjalla valkoinen ympyrä,
jossa punainen puolikuu ja sen sakaroiden välissä
punainen, viisikärkinen tähti. —■ Historia.
Vanhalla ajalla T. kuului aluksi foinikialaiseen
Karthagoon, joutuen sitten Roomalle, jonka
Africa nimisen maakunnan pääosana se oli. Se
tuotti suuret määrät kaikenlaisia
luonnontuotteita. oli taajaan asuttu ja huolellisesti viljelty
ja sen pääkaupunkia pidettiin yhteen aikaan
sivistyksensä ja rikkautensa puolesta
valtakunnan toisena kaupunkina. Kristityn kirkon
alkuaikoina T:lla oli uskonnollisen elämän ja
kirjallisuuden tyyssijana (Tertullianus, Cyprianus,
Augustinus y. m.) suurempi merkitys kuin itse
Italialla. Vandaalien hyökkäys (439 he
valloittivat Karthagon) lopetti kukoistuksen, joka ei
enää uudistunut, vaikka Belisarius 533-34
val-loittikin T:ii takaisin. Jo 648-49 arabialaistulva
lopullisesti hävitti T:sta länsimaisen
vaikutuksen. T. oli sitten kauan aikaa kotimaisten,
etupäässä berberiläisten ruhtinassukujen hallussa.
V. 1045 Ylä-Egyptistä hyökänneet beduiiniparvet
saattoivat maan täydelliseen epäjärjestykseen,
josta vasta ranskalaiset tekivät kokonaan lopun.
Tätä rauhatonta paimentolaisainesta sekä
myöskin eurooppalaisia vastaan (Sisilian Rog.’r I piti
T:n rannikoita hallussaan 1148-60, Ranskan
Ludvik Pyhä teki ristiretken T:iin menettäen
tällöin henkensä 1270. samoin Bourbon’in herttua
1390, espanjalaiset olivat 1535-74 osittain T:n
rannikoiden herroina j. n. e.) taistelivat Ziritien,
Almohadien ja Hafsitien (viimemain. hallitsivat
1336-1525 sisäisistä levottomuuksista huolimatta
kohottaen T:n huomattavaan kukoistukseen) hai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
