- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1973-1974

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuno ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1973

Tuno—Tuntoelin

1974

täsmällisen uskonilmaisun tarve kasteen
yhteydessä. Aluksi kastettavat tunnustivat vain
uskonsa Jeesukseen tai kolmiyhteiseen Jumalaan.
Mutta kuta selvemmäksi seurakunnan tietoisuus
sille kristillisyydessä tarjona olevista
pelastus-lahjoista selveni, sitä perinpohjaisempaa opetusta
kastettaville annettiin ja sitä useampia jäseniä
heiltä lopulta vaadittava kastetunnustuskin
sisälsi. Samaan suuntaan vaikuttivat
yleiskirkol-lisesta katsantotavasta poikkeavat opit, joita
vastaan kirkon täytyi ilmaista kantansa. Tällä
pohjalla on kolme ii. s. yleistä tunnustusta syntynyt.
Useimmat t. ovat kuitenkin syntyneet vasta
uskonpuhdistuksen aikakaudella ja sen jälkeen.
Protestanttisten kirkkokuntain ja
maankirkko-jen monilukuiset kannanilmaisut pakottivat
Kooman kirkon kodifioimaan keskiaikaisen
opinkehi-tyksensä tulokset erityisiin tunnustuksiin,
länsimaisten virtausten esiintyminen itämaisessa
kirkossa synnytti siellä tunnustuksia, ja vihdoin
osaksi uusien pienempien kirkkokuntain
syntymisen. osaksi uudenaikaisten jumaluusopillisten
käsitystapaiu leviäminen kristikansan laajempiin
kerroksiin on aiheuttanut vielä viime
vuosikymmenillä lukuisia uusia t :oja protestanttisella
alueella.

T:lta onkin pysyvä asemansa kristillisen
seurakunnan elämässä. Vaikka niitä ei enää voida
pitää minään Raamatun rinnalle, saatikka sen
yläpuolelle asetettavina oppilakeina, joita kirkon
saarnassa ja opetuksessa olisi kirjaimellisesti
noudatettava, takaa kirkollisen yhteiskunnan
tarve opillisesti selvitellä perustavia
pelastus-totuuksia kunkin ajan henkisten virtausten
keskellä niiden tulevaisuuden seurakunnassa,
jumaluusopin tieteellistä harjoittajaa ne pidättelevät
jatkuvasti kosketuksessa seurakunnan
uskonnollisten peruspyrkimysten kanssa suojellen häntä
siten joutumasta epäterveeseen
subjektiivisuuteen, ja kristilliselle toiminnalle niillä on vihdoin
sama merkitys kuin kaikilla selvästi tajutuilla
peruskatsomuksilla ja ohjelmilla. [Ph. Schaff,
..liibliotheea symbolica ecclesiæ universalis. The
ereed8 of christendom \vith a history and
eriti-eal nötes" (3 nid., 1876) ; A. Hahn," »Bibliothek
der Svmbole und Glaubensregeln der alten Kirehe"
"J. L. Iiahnin toimittama 3:s pain. 1897);
J. Michaleescu. »Die Bekenntnisse und die
wiehtigsten Glaubenszeugnisse der
grieehisch-orientalisehen Kirehe" (1904); H. Denzinger,
»Bnchiridion Symbolorum et Definitionum"
(11 :s pain. 1911)’; J. T. Miiller, »Die symbolischen
Biieher der evangelisch-lutherischen Kirehe"
iTh. Köiden toimittama 10:s pain. 1907);
C. F. Karl Mtiller, »Die Bekenntnissehriften der
reformierten Kirehe" (1903); F. Schleiermacher,
,,1’eber den eigentümüchen Wert der symbolischen
Biieher"; Martin Råde. »Reine Lehre" (1900);
J. Kaft an. ..Die Verpflichtung auf das
Be-kenntnis" (3:s pain. 1898); H. Mulert,
„Wahr-haftigkeit und Lehrverpflichtung" (1911); Chr.
Sehrempf. ..Zur Pfarrersfrage" (1893) ja ..Zur
Keform des evangelischen Pfarramts" (1911).]
ks. C o n f e s s i o. A. J. P-ä.

Tuno (-no’] (votj.), noita. [Krohn, Suomen
suvun pakanallinen jumalanpalvelus, siv. 98-104.]

Tunti, porvarillisena aikayksikkönä = ’/s»
keski-aurinkovuorokautta = 60 minuuttia ä 60
sekuntia.

Tuntikulma. Tähden t. on tähden ja
taivaannapojen kautta asetetun tason ja
meridiaani-tason välinen kulma. vrt.
Tähtitieteelliset k o’ o r d i n a a t"i t.

Tuntilasi ks. II i e k k a k e 1 1 o.

Tuntiympyrä I. d e k 1 i n a t s i o n i v m p y r ä,
taivaanpallolla napojen kautta kulkeva
isoympyrä, vrt. Tähtitieteelliset k o’o r d
i-naatit.

Tunto, se aistimuksen laji, joka antaa meille ■
tiedon ihon kosketuksesta ja jolla kykenemme
monessa tapauksessa näköaistia käyttämättäkin
saamaan selvän esineiden muodosta, ks.
Tuntoaisti.

Tuntoaisti, laajemmassa merkityksessä aisti,
joka välittää aistimuksia mitä crilaisimmista
ruumiin pintaan kohdistuvista tapahtumista.
T:n välityksellä aistimme painoa ja
kosketusta; mutta sen avulla voimme myöskin saada
käsityksen siitä, onko ihoomme sattuva esine
terävä vai tylppä, onko jonkin esineen pinta
sileä vaiko karkea, onko se kova vai pehmeä,
vai nestemäinen. Kaiken tämän ohella t. antaa
meille myöskin tiedon siitä, onko ihoon kajoava
ilma. neste tai muu esine lämmin vaiko kylmä.
Lisäksi t. välittää monenlaisia kipuaistimuksia,
mitkä aiheutuvat milloin suoranaisesti vain itse
kosketuksesta, milloin siitä, että koskeva esine
on kovin kuuma tahi kovin kylmä. Nämä mitä
erilaisimmat tuntoaistimukset eivät kuitenkaan
tulo tietoomme yksistään varsinaisten tuntolier
mojeu johtamina. Näiden kera välittävät
tällaisia aistimuksia myöskin monet muut keskihakui
set hermot, miten milloinkin täydentäen pelkän
kosketuksen antamaa aistimusta. Pisteittäin
koneellisesti kiihottamalla ihoa Blix näytti
toteen, että kosketus- 1. tuntoaisti ahtaammassa
merkityksessä on levinnyt yli koko ihonpinnan,
jossa erikoiset pienet pistemäiset kohdat,
tunto-pisteet (ks. t.), jotka vastaavat tuntohermojen
päätteiden haarautumia tuntokappaleineen, välit
tävät tällaista yksinkertaista tunnon,
kosketuksen tai painon aistimista. Näyttää siltä, että
tunto-pisteet erikoisesti kiihottuvat painon aiheut
tamasta ihon pinnan kuopalle-painumisesta tai
yleensä sen muodon muutoksista. Tasaisesti ihoon
kohdistuva paine (esim. ilmakehän), ei aiheuta
erikoisempaa painon 1. tunnon aistimusta; sama
on laita, jos pistämme kätemme ihonlämpöiseen
veteen, jolloin emme myöskään huomaa veden
tuntopisteisiin tai tuntokappaleisiin
aikaansaamaa painonvaikutusta. Tuntoaistimuksiin liittyy
ominaisuus antaa meille itse tuntoaistimuksen
ohella tieto myöskin siitä, millä ruumiin paikalla
tuntoaistimus herätetään; voimmehan esim. sil
rnät kiinnikin heti sanoa, kulkeeko kärpänen pos
keilamme vai kädellämme j. n. e. Eri osissa
ruumista ovat tuntopisteet (’ri tiheässä, ja siihen
perustuen myöskin t. eri hyvin kehittynyt.
Terävin ja tarkin on t. sormien päissä ynnä huulissa;
paljon huonompi se ob jo poskipäissä ja
varpaissa; reisien, rintakehän ja varsinkin selän
ihon t. on siksi heikosti kehittynyt, ettemme
erota kahta pistävää kärkeä toisistaan, jollei
niiden väli nouse n. 5-6 cm:iin. Jos ne ovat
toisiaan lähempänä, niin saamme aistimuksen
vain yhdestä pistävästä esineestä, vrt. Aisti
ja Hermot. M. O H.

Tuntoelin. Jo yksisoluinen alkueläin on tunto-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/1029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free