Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuomas Akvinolainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1983
Tuomaskuona—Tuomioistuin
1984
n. vuosisadan Mardinin syyrialais-jakobiittisen
patriarkan alle, elävät omien piispainsa
johta-mina Travancoren ruhtinaan alueella. V. 1913
arvioitiin kaikkien t:n lukumäärä n. 400,000:ksi.
[Hae, „The Syrian church in ludia" (1892);
Silbernagl, „Verfassung und gegenwärtiger
Bestand sämtlieher Kirclien des Orients" (2:nen
pain. 1904).] A. J. P-ä.
Tuomaskuona, kalkin- ja fosfori npitoinen
kuona, jota saadaan sivutuotteena rautaa
puhdistettaessa T h o m a s-G i 1 e li r i s t in 1879
keksimän menetelmän mukaan (vrt. Rauta).
Menetelmä otettiin käytäntöön etenkin Saksassa, jossa
rautamalmit ovat erittäin fosforirikkaita. Kuona
oli alussa arvotonta sivutuotetta, mutta
myöhemmin sitä alettiin käyttää lannoitusaineena. Ennen
annettiin kuonan olla ulkoilman vaikutuksen
alaisena jonkun aikaa, jonka jälkeen se
rapau-duttuaan ja murettuaan jauhettiin. Nykyään se
jauhetaan heti erityisissä suletuissa
kuulamyllyissä, joista hieno tomu imetään ekshaustorilla
ja sekoitetaan sitten saatuun jauhoon.
Jauhaminen toimitetaan erityisen huolellisesti, koska
t. on sitä arvokkaampaa, mitä hienompana sitä
lannoitukseen käytetään. Kuulamyllystä saatu
jauho kulkee usean sihdin läpi. Hyvästä
valmiista t:sta tulee 80 % seuloutua läpi sellaisen
seulan, jossa kuutifentimetrillä on’ 1,600 reikää,
joiden aukko on n 0,is mm:n levyinen. Eräs
saks. t.-laji sisältäi seuraavat aineet, joiden
määrä prosenteissa ot seuraava:
Fosforihappoa (lnskntu P,0ä) 15- -20 %
Kalkkia (CnO) 4U -50 „’
Magnesiumia (MgO) 2 —3 „
Rautaa (FeO ja Fo203) 12 -16 „
Aluminiumia (A1S0S) 1- _2
Mangaania (MnO) 5 -io ;;
Rikkiä (S) aina o.» „
Piihappoa (Si02) 5- -10 .,
Vanadiumfa (Vda05) 0.,- -2-0
T:ssa on fosforihappo veteenliukenemattomassa
muodossa, n. s.
tetrakalsiumfosfaat-tina CajPaOo, joka on „sitraattiliukoista".
Kaikki t:n fosforihappo ei kuitenkaan ole
mainitussa helppoliukoisessa muodossa.
Vaikeasti-liukeneva muoto muuttuu helpommin
liukenevaksi, jos kuumaan kuonaan sulatetaan sekaan
hiekkaa. T:n arvo lasketaan
fosforihappomää-rästä, joka siitä liukenee 2%:seen
sitruuna-happoliuokseen. Happamien niitty- ja
suomaiden lannoitukseen käytettynä t. vaikuttaa
nopeasti. Muuten on sen lannoitusvaikutus
hitaampi kuin esim. superfosfaatin. (vrt.
Apu-1 a n n o i t u s a i n e e t.) S. S.
Tuomas
Ragvaldin-poika (1724-1804),
talonpoikainen hengellinen
runoilija, synt.
Tyrväällä; sepitti suuren
joukon virsiä, m. m.
moralisoivia hää-, hauta- ja
hovivirsiä, joista osa on ■ -
painettu eri. julkaisuissa,
mutta joilla ei ole
sanottavaa runollista arvoa.
Tuomi (Pntnus padus),
ruusukasvien heimoon
kuuluva, kautta maamme
kasvava puu tai
korkeahko pensas. Lehdet KukUira tuomen oksa
soikeita, sahahampaisia; kukat valkeita, tertussa;
luumarjat mustia, palleroisia. Kasvaa varsinkin
lehdoissa ja rannoilla harvakseltaan toisten
puiden joukossa, ollen yleinen muualla paitsi karuissa
seuduissa. Yleisesti käytetään t:ea pihapuuna,
jona se on kukkiessaan kevään lopussa varsin
koristeellinen. K. L.
Tuomikoski, Antti (s. 1842),
valtiopäivä-mies; tuli 1874 lukkariksi Liminkaan, missä
myöskin ollut pitäjänkirjurina y. m.
kunnallisissa toimissa; v :sta 1885 edustajana
talonpoikais-säädyssä useimmilla sääty valtiopäivillä ja
v:sta 1886 jäsenenä kirkolliskokouksissa sekä
useissa valtion komiteoissa, m. m.
kirkkolaki-komiteassa, tilattoman väestön komiteassa ja
tilattoman väestön alikomiteassa; v:sta 1908
Oulun läänin talousseuran puheenjohtajana.
Tuomio (ruots. dorn), laajemmassa
merkityksessä se päätös, jolla oikeudessa vireillä ollut
oikeusjuttu lopullisesti ratkaistaan. Tätä sanaa
käytetään kumminkin varsinaisesti ahtaammassa
merkityksessä, jolloin se yleensä tarkoittaa
hovioikeuden tai senaatin antamaa riitajutun itse
pääasiaa koskevaa ratkaisua. Ylioikeuksien
rikos-tai rikosluontoisteu juttujen ratkaisuja kuin
myös sellaisia riitajutussa antamia ratkaisuja,
jotka eivät kohdistu itse pääasiaan, sanotaan
päätöksiksi. Samaa nimitystä käytetään
säännöllisesti myös alioikeuksien ratkaisuista (ks.
Päätös). T. on sisällykseltään loogillinen päätelmä,
jossa ylälauseena on noudatettavana oleva
lainkohta, alalauseena jokin tosiseikka, minkä
olemassaolon tuomioistuin katsoo selvitetyksi ja
päätöslauseena lainkohdan sovittaminen tähän
tosiseikkaan. T:n muodosta säädetään
Oikeudenkäymiskaaren 24:nnen luvun 3 §:ssä, että t:ssa
on riitakysymys tarpeellisen selvästi selostettava
sekä siinä myös mainittava ne perusteet ja
vihdoin se lainkohta, joihin itse päätös nojautuu.
Ii. 8.
Tuomioherra, katolisen tuomiokapitulin jäsen.
Tuomioistuin on se valtiovallan orgaani 1.
elin. jonka päätehtävänä on varsinainen
lainkäyttö, s. o. riita- ja rikosasiain käsitteleminen
sekä ratkaiseminen. Lainkäyttö, joka vanhastaan
on kuulunut valtion tärkeimpiin tehtäviin, ei
alkujaan ollut erotettu muusta valtiovallasta,
vaan kuului tämän vallan haltialle. Siten oli
asianlaita sekä vanhan-ajan että germaanisten
kansojen keskuudessa. Vasta uudenaikaisessa
yhteiskunnassa on tullut vallitsevaksi
periaatteeksi, että tuomiovallan harjoittaminen on
kokonaan erotettava lainsäädäntövallasta ja
hallinnosta sekä että t:ien tulee olla
riippumattomia ei ainoastaan hallituksesta vaan myös
kansaneduskunnasta. Tämä periaate onkin, joko
suuremmalla tai pienemmällä
johdonmukaisuudella, toteutettu nykyajan valtioissa. Sanotusta
periaatteesta johtuvina sääntöinä mainitaan, ettei
ketään saa estää tekemästä t:ssa oikeudellisia
vaatimuksiansa ja ettei ketään voi erottaa hänen
laillisesta trstansa. N. s. kabinettilainkäyttö
eli hallituksen jäsenten harjoittama lainkäyttö
tai myös erityisten tuomareiden määrääminen
vissejä asioita varten ei ole nykyajan valtioissa
sallittu.
Asialliseen pätevyyteensä nähden t:t jaetaan
yleisiin ja e r i k o i s-t :i i n. Edelliset ovat
pätevät käsittelemään kaikkia juttuja, ellei niitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
