Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuomiokapituli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1985
ole erityisillä määrityksillä niiden tuomiovallasta
erotettu, jälkimäiset ainoastaan määrättyä luutua
olevia juttuja. T.-järjestelmä 011 eri kansojen
keskuudessa hyvin erilaatuinen, riippuen
pääasiallisesti kansallisista eroavaisuuksista ja pro
sessuaalisten periaatteiden erilaisesta
toteuttamisesta. Yleisiä t:ia ovat Suomessa: maulla
kihlakunnanoikeus ja kaupungeissa
r u a n t ti v a n o i k e u s. jotka ovat ensimäisen
asteen t:ia, hovioikeudet, jotka
tuomitsevat toisessa oikeusasteessa sekä korkeimpana
oikeusasteena senaatti. Erityisiä t :ia ovat
meillä m a a n j a k o-o i k e u (1 e t. tuomi
o-kapitulit, koulutoimen
ylihallitus. yliopiston konsistori,
painoylihallitus, maistraatit ja j ä r j e
s-tv soikeudet sekä yleinen
revisioni-oikeus. B. S.
Tuomiokapituli (lat. domus = [Herran] huone,
ja capituliini luku [kirjassa]), alkuaan
piispan-kirkon tai jonkun muun suurkirkon pappien
muodostama yhteiskunta, joka vähitellen sai
hiippakunnan hallintoviraston luonteen. Jo
Ver-eelii’n piispa Eusebius ja Augustinus olivat jär
iestäneet pappiensa elämän säännönmukaiseksi
yhteiselämäksi, mutta vasta Metzin piispan
K rod ega n g in 8:nnella vuosis. antama
esimerkki sai laveampaa merkitystä. T:n
jäsenten. k uniikkien 1. kanunkien (eunonici) tuli
asua yhdessä (vita communis) samassa talossa
[claii.itrum = luostari); heidän tuli noudattaa n. s.
..kanonisia hetkiä" (liorie canonicæ), s. o.
kunakin arkipäivänä pidettävää seitsemää
rukoushetkiä )ii keskenään elää kristillisesti ja veljellisesti
i rita rnnonica). — Ylimmän arvon kaniikit oli
vat prelaatteja (prælati): præpositus (rovasti),
arkkidiakoni (arkkiteini) ja dekaanus. Kirkon
yleisen rappeutumisen mukana t itkin menettivät
’■<. imellä ju 10:nnellä vuosis. vaikutustaan, mutta
elunyläisen liikkeen aikaansaama yleinen
kirkollisen elätnän nousu ll-.nnellä vuosis. auttoi
niitäkin jälleen voimistumaan. Samalla niic’en
merkitys piispan rinnalla lisääntyi. Oltuaan alkuaan
pelkkänä neuvottelukuntana ne vähitellen
voittivat yhä itsenäisemmän aseman, kunnes Tridentin
kirkolliskokous alisti ne jälleen piispojen
alaisiksi. Paikoittain, kuten esim. Saksassa, jossa
t:ien jäseniksi otettiin paljo aatelisia. t:t
voivat saavuttaa valtiollistakin vaikutusvaltaa.
Sieliä. missä uskonpuhdistus pääsi valtaan,
t:t yleensä hajoitettiin ja korvattiin muilla
virkakunnilla (kalviinilaisella taholla
presbyte-riaalihallinnolla. Saksassa konsistoreilla).
Ruotsi-Suomessa t:eja ei lakkautettu, mutta niiden
asema oli monessa kohden epämääräinen, kunnes
v n 1G86 kirkkolaki ja sitä täydentävät
asetukset määrittelivät yksityiskohtaisesti niiden
tehtävät ja valtuudet. Erityisiä piispan
ratkaistaviksi varattuja asioita lukuunottamatta t:t
yleensä kaikkia hiippakuntahallintoon kuuluvia
asioita käsitellessään ment ttelivät kollegiaalisten
periaatteiden mukaan. Paitsi piispaa tai
super-inteiideiittiä ja tuomiorovastia olivut t:n
jäseninä yliopistokaupungeissa teologian professorit,
lukiokaupungeissa lehtorit, muissa kaupungeissa
triviaalikoulun rehtori sekä muutamia lähiseudun
kirkkoherroja. Voimassa olevan, v:n 1869
kirkkolain mukaan t :ssa on piispa puheenjohtajana ja
jäseninä kolme jumaluusoppiin perehtynyttä
63. IX. Painetta "I„, 17.
1986
jäsentä, joistu yhdellä, t.-kaupungin kirkkoher
ralla, on tuomiorovastin arvonimi ja I :n vara
puheenjohtajan asema, sekii kaksi (asessorit) viili
taan hiippakunnan vakinaisten pappien joukosta
kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sitäpaitsi t:iin
kuuluu lainopillisen sivistyksen saanut sihteeri,
jolla on puhe- ja äänivalta ja lisäksi notaari.
Laillisen päätöksen aikaansaamiseksi vaaditaan
kolmen jäävittömän jäsenen yksimielisyys.
[Schneider, „l)ie bisehöfliehen Domkapit I"
(1892) ; Lundqvist, ..Bidrag tili kännedom oin
de svenska domkapitlen under medeltiden"
(1897); TT j. Holmqvist, ..Domkapitlens historia
i Sverige" (1906).] A. ./. P-ä.
Tuomiokirja, alioikeuden yleinen asiapöy.ä
kirja, s. o. alioikeuden pöytäkirja riita- ja
rikosjutuissa sekä sellaisissa hakemusasioissa,
joista ei laadita erityistä pöytäkirjaa. Erityisiä
pöytäkirjoja pidetään lainhuudatus-, kiinnitys-,
holhous-, avioehto- ja vuokrakirjan rekisteröimis
asioissa. Vastakohtana t:lle sanotaan näitä
pikku pöytäkirjoiksi. B. S.
Tuomiokirkko 1. katedraalikirkko
(ecclesia cathedralis), hiippakunnan piispan
kirkko, jonka kuorissa on piispan cathcdra
(istuin). T. 011 aiottu piispan sekä tuomiokapi
tulin uskonnollisia virkatoimia varten. Kirkol
lisen hallinnon keskustoina t:t jo varhain jou
tuivat erikoisen huomion esineiksi.
Jumalanpalvelus oli niissä loistelias, ne saivat suuria
lahjoituksia (myös maaomaisuutta) ja niiden
tuloista pidettiin yleensä hyvää liuolta. Kustaa
Vaasa hävitti valtakunnassaan t :jen loiston ja
vei niiltä tulot, minkä jälkeen valtio sai
huolekseen niiden ylläpidon.
Tuomiokirkkokoulut ks. Katedraali
koulu.
Tuomiokunta. Maaseutu on Suomessa
oikeudellisessa suhteessa jaettu t:iin, joista kukin
käsittää kaksi tai useampia käräjäkuntia (ks. t.).
T:ssa, joita nykyään (1917) on 62, on kihla
kunnantuomari, joka toimii puheenjohtajana
kussakin t:u käräjäkunnan
kihlakunnanoikeudessa ja muuteu hoitaa t:n tuomarinvirkaa.
T:ista kuuluu 23 Turun, 16 Vaasan ja 23 Viiptt
rin hovioikeuden alle. B. S.
Tuomionperusteet ks. T u o m i o.
Tuomionpurkaminen, ylimääräinen muutok
senhakukeino (ks. t.), jolla tuomioon, huolimatta
siitä että se on voittanut lainvoiman, voidaan
saada muutos. T:ta voidaan hakea joko muodol
lisella tai aineellisella perusteella. Edellisessä
tapauksessa riitapuoli anoo saada takaisin
prosessuaalisen määräajan, jonka hän on menettänyt
laiminlyömällä käyttää sitä hyväkseen,
jälkimäisessä, että tuomio perästäpäin ilmenneiden perus
teiden vuoksi kumottaisiin, syystä, että se on
ilmeisesti väärä. Viimeksimainitussa tapauksessa
lykätään asia uudelleen samaan tuomioistuimeen,
joka on sitä viimeksi käsitellyt. T. haetaan
senaatin oikeusosastolta. T:it edellytyksenä on, että
hakija on asettanut takauksen kuluista ja
vahingosta. Anoessaan uutta määräaikaa hakijan
tulee näyttää ..erinomaisia syitä ja perusteita,
joiden tähden hänen olisi saatava tuomionpur
kaus". T:ta aineellisilla perusteilla haettaessa on
I riitapuolen valalluan vahvistettava, ettei hän
ennen ole tiennyt puheenalaisista uusista
perusteista. B- S.
Tuomi© kapi tuli—Tuomionpurkaminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
