- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1991-1992

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuonela ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1991

Tuolla, maatila Kaarinan-Piikkiön pitäjissä,
12 km Turusta, 5 km Piikkiön ja 3 km
Lie-toisten asemalla; höyrylaivareitin varrella
(Kuusiston salmi). Suuruudeltaan 1 rälssi- ja
5 V» veronianitaalia, n. 700 ka, joista toinen puoli
viljelysmaata. — Tilan omistivat 18 mnella vuosis.
m. m. laamanni af Poleen ja J. Bremer, jonka
tytär, kirjailijatar Fredrika Bremer (ks. t.)
syntyi T:ssa elok. 17 p. 1805. Viime vuosisadalla
se kuului v. Willebrand-, Armfelt-ja v.
Haartman-suvuille, ja tällä vuosisadalla parisen vuotta m. m.
Tuorla o.-y:lIe. Nykyinen omistaja C. .1.
Dahlström. — Tilalla on säkkömylly. Tilava
päärakennus (20 huonetta) on keskusosaltaan
kaksikerroksinen, kivipäädyt molemmissa päissä.
Jälkimäiset ovat 1820-luvulta. E. C-g.

Tuorlahti (ruots. T o r 1 a k s), allodisäteri
Uudenkirkon (T. 1.) pitäjässä, Vellioveden
pohjukassa, n. 10 km Uudestakaupungista pohjoiseen.
Varhemmin on tila käsittänyt 1 manttaalin,
792 ha, nyk. on manttaaliluku (alustiloineen) l.sasi.

- Tilan vanhimpana omistajana mainitaan 1470
valtaneuvos Johan Henrikinp. Fleming. Hänen
tyttärensä avioliiton kautta T. joutui Torsten
•Salomonpojalle ja edelleen perinnön kautta
Tallinnan piispalle, Haapsalon piirin
administraatto-rille Kristian Mikaelinp. Agricolalle, jonka
tyttären mies Karl Pietarinp. Svinhufvud sitten omisti
tilan. V. 1653 mainitaan T:n haltiana edellisen
poika eversti Karl Svinhufvud, ja 1672 Turun
hovioikeuden asessori J. G. v. Falkenberg sekä
hänen jälkeensä 1696 Gustaf örnecrantz. —
Myöhemmin on tila kuulunut kahdessa polvessa
v. Toreken-suvulle; nykyään tilan omistaa
kihla-kunnankirjurin leski Impi Rosendal. — T:n vanhan
rakennuksen raunioista on puutarhassa tavattu
osia holvatusta maanalaisesta ,,piispan kellarista"
(muisto Kristian Agricolan ajalta). V. TV-a.

Tuotannontekijät ks. Tuotanto.

Tuotanto 1. produktsioni, se ihmistyö,
jolla tarpeidemme tyydyttämiseksi osaksi
valmistetaan taloudellisia hyödykkeitä sekä suoritetaan
erilaisia palveluksia, osaksi enennetään sekä
vapaiden että taloudellisten hyödykkeiden
käyttökelpoisuutta (ks. Hyödyke). Ihminen ei voi
luoda uusia aineita, mutta hän voi työllään
tuoda esiin luonnosta hyödykkeitä ja muodostella
ne soveliaiksi välillisesti tai välittömästi
tyydyttämään tarpeitamme. Kaikessa tuotannossa
kulutetaan olemassa olevia hyödykkeitä uusien
hyödykkeiden luomiseksi: ihmisen lihasvoima ja
ajatuskyky väsyy ja heikkenee, raaka-aine
häviää semmoisenaan, ravintoaineita kulutetaan
työkyvyn ylläpitämiseksi, polttoaineita
liikevoiman hankkimiseksi j. n. e. Taloudellista t, on
siis vain sillä ehdolla, että valmiilla tuotteella
on suurempi arvo kuin niillä hyödykkeillä, niillä
yksinkertaisilla osilla, joista se on syntynyt.
Mitä suuremmassa määrässä näin on laita, sitä
tuottavampaa t.-toiminta on ollut.

T. voi olla 1) pelkkää hyödykkeiden
anastamista (metsästys, kalastus, vuorityö), 2) luonnon
voimien ja aineiden suunnitelmanmukaista
käyttämistä hyödykkeiden aikaansaamiseksi
(maanviljelys. metsänhoito, karjanhoito) ; näiden t.:n
haarojen, n. s. alku-t:n, lisäksi tulevat 3)
raaka-aineiden jalostaminen kulutusesineiksi
(teollisuus). 4) jakelutoiminta (kauppa, kuljetustoimi,
pankkitoimi) ja 5) vakuutustoimi. Aineellisen

1992

t:n ohella voi puhua aineettomasta t:sta, joka
käsittää tieteen, taiteen, kirjallisuuden, erilaiset
persoonalliset palvelukset y. m.

T :n-t e k i j ii t ovat yleisesti omaksutun käsityk
sen mukaan työ. luonto (maa ja muut
luonnonvarat) ja pääoma. Näistä on kuitenkin
ainoastaan työ varsinainen aktiivinen t:u-tekijä.
Sen rinnalla luonto välttämättömänä edellytyksenä
kaiken t:n mahdollisuudelle esiintyy t:n
passiivisena aineksena. Kolmatta tekijää, pääomaa,
jolla tarkoitetaan kaikkia t:n apuvälineitä, jotka
it.se on tuotettu, ei voi pitää itsenäisenä, koska
sen olemassaolo jo edellyttää t:oa.

Kaikki t. tapahtuu yhteiskunnalliselta
kannalta katsoen kulutusta varten. Alkuperäisissä
oloissa n. s. omavaraisen kotitalouden vallitessa
(ks. Talous) t :11a on myöskin
yksityistaloudel-liselta kannalta katsoen tämä tarkoitus, s. o.
jokainen harjoittaa t:oa tyydyttääksensä omia
ja perheensä tarpeita. Mutta kehittyneemmissä
oloissa, nimenomaan kapitalismin vallitessa, t. on
osa ja tärkein osa yksityistaloudellista
ansiotoimintaa, s. o. maanomistajat ja kapitalistit tai
heiltä vuokratulla maalla ja lainaksi saadulla
pääomalla toimivat yrittäjät ryhtyvät t:oon vain
ansion vuoksi. Yhteiskunnan tarpeiden
tyydyttä-miseksi välttämätön t. saadaan siis syntymään
vain sillä ehdolla, että se kapitalisteille ja
yrittäjille näyttäytyy yksityistaloudellisesti edul
liseksi, s. o. että se tuottaa voittoa. Tämä voitto
on se ylijäämä eli puhdas tuotto, joka syntyy
siinä tapauksessa että t:n tulos on arvoltaan
suurempi kuin t:oon pannut kustannukset. Nämä
t.-k ustann ukset ovat yksityistaloudellisessa
merkityksessä kaikki ne menot, jotka
liikkeenharjoittajalla on työpalkoista, raaka- ja
apuaineista, koneiden ja työkalujen arvon
väheneminen kulumisen kautta ja liikeyritykseen
sijoitetun pääoman korko. ks. myös Kilpailu.
Liikatuotanto. L i i k e p u 1 a, K a p i t
a-1 i s m i. J. F.

Tuotantokustannukset ks. Tuotanto.

Tuotanto-osuuskunta, osuuskunta, jonka tar
(coituksena on käyttöesineiden valmistaminen ja
myyminen yhteiseen laskuun yhteisessä liikkeessä.
T:ia esiintyy sekä maatalouden (esim.
osuusmeijerit) että teollisuuden alalla. Tavallisesti tätä
nimitystä käytetään kuitenkin vain teollisista
työväen tai käsityöläisten t:ista, joissa jäsenet
samalla ovat liikkeensä työntekijöitä. Tällaisista
osuuskunnista on aikoinaan toivottu paljon,
vieläpä koko yhteiskunnallisen kysymyksen ratkai
sna (esim. Hanskassa; Saksassa Lassalle perusti
yhteiskunnallisen uudistusohjelmansa valtion
avulla perustettaviin työväen t:iin). Mutta
yleensä niillä tehdyt kokeet eivät ole
onnistuneet. Useimmiten ne ovat jonkun ajan kuluttua
joko hajonneet tai muuttuneet kapitalistisiksi
yhtiöiksi. Niiden menestymistä vaikeuttaa m. m.
pääoman ja luoton saanti, johto- ja
menekkikysymys sekä varsinkin jäsenmäärän järjestely.
Alkuperäiset jäsenet, jotka ehkä suurilla
ponnistuksilla ja kieltäymyksillä ovat saattaneet liik
keensä hyvään kuntoon, eivät tälle asteelle
päästyään enää ole halukkaita ottamaan
osuuskuntaan uusia jäseniä, ja silloin on osuuskunnan
muuttuminen kapitalistiseksi yritykseksi vain
ajan kysymys. [Diesel. ..Genossensehaftliche
Eigenproduktion".] J. F.

Tuorla—Tuotanto-osuuskunta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:07 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/1038.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free