Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuotantorehu ... - Tupakanpoltto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1995
Tuovilan lahti—Tupakanpoltto
i99t;
inuttu, ju että ne tuottavat vannoja, tasaisia,
taloudellisten olojen vaihteluista riippumattomia
tuloja. Tuottoverotusjärjestelmält vastaan
varsinkin sikäli, kuin sitä käytetään valtion
verotuksessa, esiintuodaan, että se tosin hyvin vastaa
tarkoitustaan määrätyllä, nyttemmin jo useimmissa
sivistysmaissa sivuutetulla yhteiskunnallisella
kehitysasteella, mutta että se nykyisissä kellitty
neemmissä oloissa synnyttää eräitä
huomattavia epäkohtia verotuksessa. Niinpä eivät t.
jättäessään objektiveroina verotettavan
henkilökohtaiset olot huomioonottamatta voi
tyydyttävällä tavalla mukautua verotettavan mitä
moui-naisimmista syistä riippuvaan maksukykyyn.
Maksukyvyn mukaisen verotuksen periaatetta
vastaan sotii varsinkin se, ettei velkain korkoja
sallita vähentää. Tuottoverotuksessa ei koskaan
voida aikaansaada todellista suhteellisuutta eri
verojen kesken. Tätä verotusjärjestelmää ei voi
kehittää niin monipuoliseksi, etteivät jotkin
tulot kuitenkin voisi välttää verotusta.
Useimmat näistä epäkohdista käyvät lisäksi sitä
pahemmiksi, kuta suuri mmiksi verot kasvavat.
Valtiotaloudenkin kannalta ovat t. sikäli kankeutensa
vuoksi epäedulliset, että ne’ eivät tuota
taloudellisen elämän vaurastumista vastaavia
lisätuloja valtiolle, joten valtio tavallisesti voi saada
suurempia tuloja vain veroja suoranaisesti
korottamalla. Tämäntapaisten huomautusten johdosta
on viime vuosikymmeninä maissa, joissa
tuotto-verotusjärjestelmä valtion verona on ollut,
voimassa, joko koetettu tätä järjestelmää
mahdollisimman paljon kehittää taikka, luoda sen lisäksi
muita t:ja täydentäviä veroja tai sitten
täydellisesti siirtyä muihin verotusjärjestelmiin. Kun
tuottoverot esiintyvät kunnallisina veroina, ovat
näitten verojen varjopuolet kuitenkin vähemmän
huomattavat. Kunnallisessa verotuksessa ei
maksukyvyn mukaisen verotuksen periaatteella
ole ratkaisevaa merkitystä, vaan voidaan tässä
suuressa määrin ottaa huomioon se etu, mikä
verovelvollisilla on kuntain toiminnasta.
Verotuksessa on tällöin täysin oikeudenmukaista, että
velkojen korkoja ei sallita vähentää, koska
esimerkiksi kiinteistö, joka on lainoilla rasitettu,
hyötyy kunnan toiminnasta yhtä paljon kuin
velaton kiinteistö. Pienemmässä piirissä, missä
olot ovat enemmän yhdenmukaiset kuin koko
valtiossa, voidaan vero myöskin helpommin järjestää
kyllin tehokkaaksi. Puhdas tuottoverojärjestelmä
on nykyään voimassa Ranskassa, Belgiassa,
Portugalissa, Venäjällä, Romaaniassa, Serbiassa ja
Bulgaariassa, eräissä Saksan valtioissa, nimittäin
Baierissa, Mecklenburgissa ja
Elsass-Lothrin-genissa. Yksityisiä t:ja muiden verojen rinnalla
oti m. m. Itävallassa, Preussissa ja
Englannissa. Suomessa ovat vanhat maaverot t:n
luontoisia. Maan kaupungeissa ennen v:n 1873
kunnallisasetuksen voimaanastumista käytännössä
ollut verotusjärjestelmä oli niinikään
tuottovero-tusta. (ks. Maavero. Rakennusvero,
Elinkeinovero, Pääomankorkovero
ja T y ö n t u o t t o v e r o.) Y. H.
Tuovilanlahti, Maaninganjärvestä luoteeseen
pistävä, n. 5 km pitkä lahti, Maaningan
pitäjässä. harvinaisen luounoiiihanuutensa vuoksi jo
kauan suosittu matkailupaikka. T. on syntynyt,
kapeaan, luoteis-kaakkoissuuntaiseen
kallioperus-tan halkeamaan. Hannat kohoavat jyrkkinä, osit-
Tuovl laulahti.
lain kallioisina rinteinä, jotka T:n molemmin
puolin heti rantaäyräästä muuttuvat reheviksi
viljelysmaiksi. T:n perukassa Tuovilanlahden kylä.
majatalo ja höyrylaivalaituri. — N. 3 km T:n
perukasta, Pielavedelle vievän maautien varrella,
on Korkeakosken kaunis putous (ks.
Korkea-koski 2). L. B-nen.
Tupa. talonpoikaisasunuon yhteinen
oleskeluja työhuone; pirtin, s. o. sisäänlämpiävän ja
luukkuakkunoilla varustetun huoneen jälkeläinen,
uloslämpiävä ja lasiakkunoilla varustettu huone.
Suuressa osassa Hämettä „pirtti" vasta
1700-luvun puolivälissä alkoi syrjäytyä „t:n" tieltä.
U. T. 8.
Tupaiidæ, päästäisoravat, puissa
kii-peileviä, tuuheahäntäisiä pikku-imettiiväisiä käsit
tävä ulkolainen heimo hyönteissyöjien lahkossa.
Tunnetuin niistä on Itä-Intiasta ja Sundasaarilta
kotoisin oleva taaua 1. iso
päästäis-orava (Tupaia tana). Sen kuono on pitkä,
turkki silkinhieno; se kiipeilee kuten orava
pitkien erillisten varpaidensa ja terävien kynsiensä
avulla puissa. Syö hyönteisiä ja hedelmiä pidellen
niitä kiinni etukäpälillään. E. M-o.
Tupakanpoltto oli jo esihistoriallisen Euroo
pan asukkaille tunnettu päättäen siitä, että pol
tetusta savesta, raudasta ja pronssista valmis
tettuja piipunpesiä on tavattu tämän ajan
haudoista Irlannissa, Skotlannissa, Alankomaissa
ja Sveitsissä. Piippuja oli muinaisilla roomalai
sillakin. Tuntematonta on, mitä niissä
poltettiin; tiedetään vain, että .barbaarit" Pliniuk
sen kertomuksen mukaan polttivat erästä
saraheinää (Cyperus) ja että skyyttalaiset huumasi
vat itseänsä hampun höyryllä. Vaikka Arne
riikka on tupakan kotimaa, ei se ole niin rikas
erilaisista piippumuodoista kuin esim. Afrikka
ja Aasia. Etelä-Ameriikassa oli nuuskan käyttö
vallalla ja Keski-Ameriikassa Kolumbus tapasi
vain sikareja. Sitävastoin oli Pohjois-Amerii
kassa varsin monenlaisia ja fantastisiakin piip
puja jo ennen Kolumbuksen aikoja ja
samanlaisia, eläinornamentiikalla runsaasti koristettuja
tavataan vieläkin luoteisameriikkalaisilla
heimoilla (kuva 1). Tunnettu 011 intiaanien rauhan
piippu (kuva 2). Vanhan maailman napaseutujen
piiput ovat yksinkertaisia (kuva 3), samoin
Kiinan ja Japanin. Etelä ja islamin hallitsemalle
Länsi-Aasialle ovat moninaiset vesipiiput, kuten
nargile (ks. t.). kaljan. Iiuka y. m. ominaisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
