Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tupakka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2001
Tupakka
2002
Keriiiciit oiinis-käsittelyssä tapahtuu kemiallisia
muutoksia kasvin aineissa. Tärkkelys ja sokeri
muuttuvat muiksi aineiksi, kun ne taas
tavallisissa kuivatu8menetelmissä jäävät muuttumatta.
Lehtivihreä muuttuu kuivattaessa ruskeaksi tai
keltaiseksi. Mitii alempi kuivaamislämpötila on.
sitä vaaleammiksi leluiet tulevat. —
Käymisprosessissa muodostuu erinäisiä värillisiä ja
aromaattisia aiueita. jotlca valmiille t :11c antavat
sen ominaisen värin, tuoksun ja maun. —
T:n viljelystä haittaavat useasti erilaatuiset
tuhohyönteiset, joista mainittakoon suvut Agrotis,
/./n/rij’. Spliiiui ja Ihliothis. Sitäpaitsi ovat
useat sienilajit tuhoa tuottavia. — T:n
tärkein ja suurin tuotantomaa on Yhdysvallat, jossa
sitä alettiin viljellä Virginiassa 17:nnellä vuosis.
V. 1906 oli sieilii t :n-viljelyksessä lähes 800,000
lerea. Eniten viljellään t :aa Kentucky’ssä. Kan
passa on seuraavilla inarkkinanimillä tunnettuja
lajeja: Maryland. Ohio ja Bay sekä Virginia.
Maailman paras sikari t, saadaan Kuhan saarelta
Vuelta de Abajosta. llavana. Santa. Clara ja
Santiago de Cuba ovat kuuluisia hyvistä
t.-lajeis-taan. Meksikosta ja Jamaikasta saadut t,-lajit
ovat Kuhalta saatujen kaltaisia. Saksassa viijel
lään t:aa eniten Elsiussissa ja Badenissa. Ranskan
ia Italian tuottamat lajit ovat Virginian t:n
kaltaisia. Parhaat eurooppalaiset lajit oval
turkkilaiset ja syyrialaiset. Pienilehtiset turkki
laiset lajit ovat maailmankuuluja. Hienoimmat
lajit saadaan Makedoniasta ja muinaisen Ephe
-oksin lähiseuduilta. Japanissa on t:n-viljelys
valtion monopolina. Sumatralta saatua t :aa
käytetään pääasiallisesti sikarien käärelehtinä.
T:n tuotantoa eri maissa osoittaa seuraava
tauln :
Itaralta-Unkari v. 1912 sato - 82.s milj. kg.
VenHjS (Euroopan „ 1910 72,e ,. „
Saksa „ 1912 „ 29.» „ „
Ranska „ „ „ 18,3 „
Italia „ „ „ 18.0 „ ..
Belgia „ „ lO.o ..
Bulgaaria „ „ „ 8,o
Kotnaania „ ,. „ fi,o
Serbia „ 1910 „ 1,» .. ..
Ruotsi „ ., „ 0,»
Sveitsi „ 1912 .. (),t „ „
Iso-Britannia ja Irlanti „ „ „ O.i
Yhdysvallat „ „ ,. 43fi,; „ „
Kanatta „ „ 5.9
Argentiina „ 1910 8,« „ „
Japani „ 1912 ,. 42,s ., „
Aasian Venitja ., 1910 ., 15^ ., ..
Englannin Ita-lntia ,. 1900 „ 180,o ., .,
Kiina „ 1911 „ 8,;
l ii-lelitiä käytettiin ennen paljon lääkkeenä
ja vieläkin käytetään m. m. niistä saatua vettä
ruiskeina ja pesuvetenä muutamissa taudeissa.
* nikuttavimpana kemiallisena aineena niissä on
myrkyllinen, haihtuva alkaloidi nikotiini
k> l i. Sitä on lehdissä 0,i-7 % :iiu, huonoissa
lajeissa useasti eniten. Se on sidottuna
ka-svi-liappoilii n. Sitäpaitsi on lehdissä liikotoiini.
liiko-teili iiii ja nikotiiniini nimisiä alkaloideja.
Nikotiinin vaikutus on narkoottinen (vrt.
Niko-t i i n i m y r k y t y s) ja pahoinvointia
aiheuttava mutta siihen tottuneeseen hermostoon
miellyttävästi vaikuttava (vrt. Tupakanpoltt oi.
lehdissä on sitäpaitsi kumia, hartsia,
munan-valkuaisaineita. sitruunahappoa ja erittäinkin
kalium- ja natriiimsuoloja. Muutamien analyysi
tulosten mukaan t. sisältää erinäisiä aineita sen
raavissa suhteissa:
- Hermentolmaton Kermentoltu
tupakka tupakka
Vettä 23j % 2:1,4 °/„
Tuhkan 14,» „ 15,n „
Nikotiinia 2^ ,. t,« „
Typpihappoa (lnsk. Ns0.) l,o „ 2,o „
Ammoniakkia ’ (),« „ 0,7 „
Muita typellisitt aineita 12,a ., 18,g ..
Selluloosaa 7,9 .. 8,0 .,
Tärkkelystä ., :i,s ,.
TypettOmiU aineita 29,» „ 28,o ,.
Eetteriin liukenevin a..........:!,i „
T:n väärentäminen 011 varsin yleistä.
Tavallisin väärennys on huonompien lajien
sekoittaminen parempiin. Sitäpaitsi käytetään väären
tämiseen muiden kasvien, 111. m. sokerijuurik
kaan. salaatin, raparperin ja ratamon lehtiä. Itä
maisiin t.-lajeihin sekoitetaan väliin ooppiumia
Erittäinkin nuuska- ja puru t. :aa väärennetään
paljon. Niihin sekoitetaan, paitsi erilaisten kas
vien lehtiä, puuta, turvetta, hiekkaa, y. m. Vää
rennykset voidaan helposti todeta mikroskoopilla
tutkimalla.
T:n kulutus on eri maissa eräiden laskelmien
mukaan arviolta seuraava:
Belgia 8.1 kg henkilön kohti v:ssn
Yhdysvallat 2.7 t, „ ,, „
Alankomaat 2.!
Sveitsi 2,0 „ ,, „
Saksa 1.7 ,. ,, „ „
hiivalta-Unkari 2,7
Kanada 1.3
Ranska 1,1
Englanti 0.»
VenHjll 0,» „
Vanhin Suomen t:n-viljelystä koskeva tieto 011
professori Elias Tillandzin teoksessa „Catalogus
plantarum" (1671), jossa t. 011 mainittu Turun
s;1 lidun kasvien joukossa. Sotaretkillä vieraissa
maissa suomalaiset oppivat t:n-käytön jo ennen
tätä aikaa. Kun t:n-käyttö kaikista asetuksista
ja rangaistuksista huolimatta nopeasti leveni,
alkoi hallitus edistää ja suosia kotimaista
t:n-viljelvstä, jotta ulkomaille t:sta menevät varat
saataisiin jäämään kotimaahan. V. 1724
annettiin t:n-viljelyksestä erityinen julistus, joka
Suomessa aiheutti Turun t.-tehtaan perustamisen
1731. Kaupungit velvoitettiin viljelemään t:aa.
Pori lähetti 1750-luvulla vuosittain n. 6,000 kg
kotimaista t :aa Turun tehtaaseen. V. 1761
perustettiin Poriinkin t.-tehdas. Turun tehtaassa
jalostettiin siihen aikaan vuosittain n. 120
tonnia t:aa. Vaasassa, Pietarsaaressa, Kokkolassa.
Oulussa. Kuopiossa. Porvoossa, y. 111. oli pieneni
piä tehtaita. 1800-luvulla alettiin meillä yhä
enemmän käyttää venäläistä t :aa ja useat
t.-tehtaat lopettivat toimintansa. Viimeinen
kaupunki, joka harjoitti t:n-viljelystä, oli
Pietarsaari. jossa sitä viljeltiin 1762-1866. 1890-luvun
keskivaiheilla tehdyn tilaston mukaan viljeltiin
t:aa kotitarpeiksi vain Keski Suomessa
varattomissa seuduissa. Nykyään lienee viljelys koko
naan tauonnut tehdas-t:n yleisen käytön jn
hnn-keuden takia.
Suomeen tuodun t:n määrä 1898-1907
tuhansissa kiloissa laskettuun oli tullitilaston mukaan
seuraava :
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
