- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
2009-2010

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tupakkavero - Tupakoiminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2009

Tupakoiminen—Turakkala

2010

sallittu. Viiineksilueteltuihin mailiin liittyy
myöskin Suomi, missä ei myöskään ole muuta
tupakkuverotusta kuin tulli. Paitsi vanhastaan
voimassaolevaa tullia kannettiin täällä vv.
1882-1891 valtiopäivien myötävaikutuksella
säädettyä tupakkasuostuntamaksua. jonka tullilaitos
kantoi maahantuodusta tupakkatavavasta.
Luonteeltaan oli tämäkin vero siis tullia.
Tupakka-suostuntamaksun kantaminen lakkasi kuitenkin
v:n 1892 alusta, kun hallitsija ei antanut v:n
1891 valtiopäiville esitystä suostunnan
jatkamisesta Hallituksen viimeksimainituille
valtiopäiville jättämä esitys tupakkaverotuksesta sisälsi
nimittäin ehdotuksen Venäjän mallin mukaisen
hnnderoli- eli aksiisiveron toimeenpanemisesta,
mutta tämä esitys ei saavuttanut valtiosäätyjen
hyväksymistä, ja niin pääsi valtiosäätyjen
myötävaikutuksella toimitettu tupakkaverotus
kokonaan raukeamaan. Kysymys tupakkaverotuksen
uudistumisesta Suomessa otettiin harkittavaksi
v:n 1908 toisilla valtiopäivillä’ tehdyn
anomuksen johdosta. Senaatin
valtiovaraintoimitus-ktinnassa suoritettiin asiassa jo näitä alustavia
töitä tupakkaverotuksen toimeenpanemiseksi,
mitkä työt ovat saatetut julkisuuteen
..Tupakka-verotus’’ nimisessä julkaisussa. Valmistavien
töiden tuloksena oli ehdotus asetukseksi
banderoli-veron muodossa toimeenpantavasta
tupakkaverosta. Kysymyksen vireillepaneminen antoi
tupakkateollisuuden edustajille aihetta hankkia
tähän verotuskysymykseen tieteellistä
lisäselvitystä. mikä on julkaistu laajassa, 3-osaisessa
tutkimuksessa ..Tupakka. Sen viljelys, valmistus,
kulutus ja verotus tilastollisessa ja
taloudellisessa valossa." y. 11.

Tupakoiminen ks. Tupakanpoltto.

Tupekset, tuppi ja sen sisällys yhdessä, ks.
Veitsi.

Tupi myös Tupinamba), intiaanikansa
Etelä-Anieriikassa, asuu useaan heimoon hajaantuneena
Brasiliassa. Paraguav’ssa, Boliviassa ja
Argentiinassa. Mainittavimmat heimot ovat guarani
iks. t.), munduruku. tsiriguano (chiriguano),
junina. Lukumäärää mahdoton edes osapuilleenkaan
arvioida.

Tuppijuhla. Viime vuosisadan alkupuolella oli
tapana eräillä seuduilla Etelä-Karjalassa, että
naimaikäinen nuoriso kokoontui määrättynä
pyhänä (esim. pärttylinä) pitäjään kirkolle
Siellä parveilivat tytöt omassa ryhmässään ja
f>ojat heitä sivulta tarkastelivat. Kullakin tytöllä
oli vyöllään tyhjä tuohinen tai nahkainen
puukon-tuppi. Heti kun poika oli huomannut
miellyttävän tytön, pisti hän sitä varten varustamansa
puukon tämän tuppeen ja silloin oli kosiminen
suoritettu. Erään tiedon mukaan sitoi poika
tällöin tytön vyötäreille nahkavyön tuppineen ja
punkkoineen. Sellaista tyttöä, joka juhlista
palasi ilman puukkoa, sanottiin heti
vanhaksipiiaksi. Seuraavana perjantaina meni kosija
tytön kotiin vastausta saamaan. Jos hänen
antamansa puukko oli tällöin pirtin oviseinässä,
tein-posi hän sen pois sekä poistui talosta ilman
muuta, mutta jos se oli peräseinässä, palasi hän
pian jonkun toverin kera kauppaa julkisesti
vahvistamaan. — Myöhemmin muuttui tapa siten,
että tupen ja puukon käyttely jäi pois ja kosija
sen silaan kysyi kirkolla mieleiseltänsä tytöltä
kosimislupaa. antaen tälle samalla merkiksi

vähäsen rahaa, sormuksen y. m. s. Jollei tyttö
palauttanut näitä merkkiesineitä seuraavaan per
jantaihin (t ai torstaihin) mennessä, saapui sulho
silloin kauppaa vahvistamaan. Kun tyttö saa
vutti kypsyysiän. sanottiin silloin: piika on
tupelle tullut. ,/. L-n

Tuppilo ks. li e d e 1 m ä.

Tupsukiduksiset (Lophobranchii) ovat
tupsu-maisilla kiduksilla varustettuja, vahvan pinta
luuston peittämiä hampaattomia pieniä meri
kaloja, joilta vatsaevät ja usein muutkin evät
paitsi selkäevä puuttuvat. Ruumiin muoto usein
hyvin eriskummallinen, kalojen tavallisesta
muodosta suuresti poikkeava. T:iin kuuluvat m. m.
meri hepo, merineula ja särmäiieula (ks. Meri
h e p o ja S ä r m ä n e u 1 a t). P. li.

Tupsutoukkakehrääjä (Orgyia anliqua), per
Ilonen kehrääjien (Bombyces) alalahkossa. Koi
r a a n tuntosarvet pitkästi kampamaiset, siivet
leveät, tiheäsuomuiset. kellanruskeat, etusiivissä
iso lumivalkoinen täplä. Koiras lentelee
päivisin ja sillä on erinomaisen tarkka hajuaisti,
jonka avulla se löytää naaraan. Naaras
siivetön, tuntosarvet lyhythampaiset, asettaa
munansa yhteen ryhmään. Toukka vilkasliikkei
nen, sinertävän mustanharmaa, tummempi pitkin
selkää, niissä siellä täällä helakanpunaisia käs
niä, ruumis erittäin pitkäkarvainen, karvat
ryhmittyneet useaksi tiheäksi tuuheaksi tupsuksi;
syö mitä erilaisimpien kasvien lehtiä. Kotelo
mustahko, lepää kellanruskeassa munanmuotoi
sessa silkkikopassa. Kuva ks. Perhoset,
kuvaliite Suomen perhosia II. L". S-s.

Tup^ /-?»/, Eugen, kirjailijanimi Böle
slav Jablonsky (1813-81), tsek. runoilija,
tdi aikanaan erittäin suosittu lyyrillisten, vai
sinkin lemmenrunojen sepittäjä. Hänen kootut
runousa, „Bäsnë", ilmestyivät 5 os. 1872. ,/. J. M.

Tura /-«’/> joki Itä-Venäjällä ja
Länsi-Siperiassa, Permin ja Toboljskin kuvemementeissa,
Irtysiin laskevan Toholin lisäjoki vas., alkaa
Uralin itärinteeltä, virtaa koilliseen, itään, kaak
koon ja itään, koko matkan vahvasti mutkitel
Ien; 992 km, josta Permin kuvernementissa 277
km. Kuljettava tulvan aikaan Verhoturjeen.
muulloin Tjumenjiin asti; liikennettä
vaikeuttaa suuresti joen matalikko- ja särkkärikkaus.
Tärkeimmät satamat: Verhoturje, Turinsk ja
Tjumenj. Oikea ranta korkeaa, metsäistä, vasen
matalaa, tulvan aikana laajalti veden vallassa.
Suurimmat lisäjoet: Saida, Tagilb, Nitsa, Pysma.
kaikki oik.

Turaani, maant. alue Keski-Aasiassa,
käsittäen Aral järven etelä-, kaakkois- ja itäpuolella
olevan alatasankoalueen.

Turaanilaiset kielet, nimitys, jolla vanhem
massa kirjallisuudessa tarkoitetaan urali
altailaisia kieliä.

Turakkala (ennen J o h o. ii a 1 ai. ratsutila
Juvan pitäjässä, 11 km kirkolta, käsittää 1 */«
manttaalia, 934,»s ha. Paikalla oli vanhoista ajoista
kestikievari 1800-luvun lopulle saakka.
1700-luvun lopulta tila on kuulunut Poppius-suvulle.
lolta se joutui pois 1852. Senjälkeen on T:ssa
asunut eri omistajia, nyk. se kuuluu C. F.
Millerin perillisille. — Vanha puinen päärakennus
paloi 1896, sen tilalle rakennettiin uusi. Tilan
maanviljelys on erittäin hvvässä kunnossa.

Y. W-a.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Jan 21 22:04:04 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/1047.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free