- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
2011-2012

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tupakoiminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2011

Turakot—Turenne

2012

Turakot (Turacus), banaaninsyöjiin kiipijii
lintujen lahkossa kuuluva suku. Karkki 7 tun
nettua lajia tavataan Afrikassa. Suurin on
kor-pinkokoinen, 70 cm pitkä jättiläist urako
("/’. cristatus) Länsi-Afrikasta. Sillä on iso
töyhtö päälaella; pyrstö on pitkä,
kiipeämis-taito puuttuu. E. M-o.

Tuiani ks. Turaani.

Turbaani, muhamettilaisten ja useiden
muidenkin aasialaisten kansojen tavallisin
päähine: pitkähkö kankaansiekale, joka useampaan
kertaan kääritään alla olevan pienen lakin tai
vain pään ympäri. T. on tavallisesti valkoinen,
ainoastaan seriffit (Muhammedista polveutuvat)
ovat oikeutetut käyttämään vihreää t:ia.
Turkissa ori kuitenkin viime aikoina fessi (ks. t.),
Persiassa kulah tunkenut syrjään t:n.
Erämaan beduiinit käyttävät tavallisesti toisenlaista
päähinettä, küfijea. Z7. H-a.

Turbellaria ks. Ripsi m a d o t.

Turbiini (ransk. turbine, < lat. turbo = hyrrä),
voimakone, jossa joku virtaava aine (vesi, höyry,
kaasu) panee voima-akseliin kiinnitetyn pyörän
ukseleineen pyörimään, kun aine jolitosiipien
tai tättien johtamana kohtaa pyörän siipiä,
joiden tulee olla siten taivutetut, että virtaava aine
kohtaa niitä ilman sysäystä. Virtaavan aineen
laadun mukaan on olemassa höyry-tie ja (ks.
t.), kaasu-tie ja, jotka kuitenkaan eivät
ainakaan vielä ole saavuttaneet suurempaa
merkitystä, sekä vesi:t.:eja (ks. t.). E. S-a.

Turbiinialus (ks. Turbiini),
potkurihöyry-alus, jossa potkuriakseleita käyttävät
höyryturbiinit (ks. t.). Ensimäinen t. oli 1897
valmistunut koealus „Turbinia", ja 4 v. myöhemmin
varustettiin ensimäinen valtamerialus Parsonsin
höyryturbiineilla, mitkä nykyäänkin ovat t:issa
enin käytetyt moottorit. Turbiinit tulevat
kysymykseen ainoastaan isoissa ja nopeakulkuisissa
aluksissa; alemmat rajat ovat n. 1,600-2,000
hevosvoiman koneteho ja 15 solmuvälin nopeus. Kun
turbiinit pyörivät hyvin nopeaan, ovat tiissa
käytettävät potkurit sekä läpimitaltaan että
siipipinnaltaan paljoa pienemmät kuin
mäntä-konelaivoissa käytetyt, ollen läpimitta n.
puolet ja siipipinta n. neljäsosa mäntäpotkurin
vastaavista arvoista. Kauppa-t :issa. jotka merellä
liikkuen aina kehittävät koko konevoimansa, on
tavallisesti 3 potkuriakselia; keskimäistä
akselia käyttää korkeapaineturbiini ja molempia
laitimmaisia matalapaineturbiinit, jotka saavat
höyrynsä korkeapaineturbiineista; sivuakseleilla on
sitäpaitsi vielä erityiset
taaksepäinkulkuturbii-nit. koska turbiinien työkäynnillään aina
täytyy pyöriä samaan suuntaan. Kun akseli pyörii
toiseen tai toiseen suuntaan, on toisen
liikesuunnan turbiinit yhdistetyt lauhduttajaan. jotta
niiden aiheuttama vastustus olisi
mahdollisimman pieni. Sota-t:issa, jotka ainastaan
poikkeustapauksissa kehittävät koko konevoimansa ja
tavallisesti vain ’/« ’/s siitä, käytetään korkea
paineturhiinien edessä 2 pienempää n. s.
kulku-turbiinia (j.marschturbine ’) : pienintä nopeutta
käytettäessä höyry kulkee näissä molemmissa,
ennenkuin se saapuu korkeapaineturbiiniiu;
keskinopeutta käytettäessä höyry kulkee ensin toisessa
kulkuturbiinissa. ja ainoastaan täyttä nopeutta
käytettäessä höyry lasketaan kattilasta suoraan
korkeapaineturbiineihin. Koska kuitenkin eri

kulkuturbiinit ovat hankala lisälaite, on viime
aikoina yhä suuremmalla menestyksellä koetettu
rakentaa pääturbiinit niin, että ne voivat toi
mia edullisesti pieniäkin kuormituksia käytet
täessä. Sota-t :issa on 3 t. 4 potkuriakselia.
Tilia on mäntäkonealuksiin verraten se etu, että
kone toimii tasaisemmin saamatta aikaan sei
laista tärinää kuin mäntäkoneet; sota-aluksissa
vielä tulee se etu, että koneisto pienen
korkeutensa takia mukavasti saadaan sovitetuksi
pans-sarikannen alle. Höyrynmenekkiin nähden tur
biinit ja mäntäkoneet ovat suunnilleen saman
arvoiset. E. S-a.

Turbulenssi (lat. turbule’ntus = levoton), pyörre,
liikelaji, joka on ensinnä havaittu (Reynold
1883) nesteissä, mutta sittemmin huomattu var
sin tavalliseksi ilmakehässä. Jos neste viitaa
hitaasti putken läpi, liikkuvat vesiosaset
tasaisesti pitkin yhdensuuntaisia suoria nopeimmin
putken keskuksessa ja hitaimmin sen seiniä
pitkin. Jos nopeus ylittää määrärajan, vaihtuu
tämä suoraviivainen liike ja osaset alkavat
kulkea varsin säännöttömiä, kierteleviä, yhä
muuttelevia ratoja. Liike on silloin t:ia. T. vähentää
huomattavasti virran nopeutta. Jos laskee
virran pintanopeuden 4 m syvässä jokiuomassa,
jonka vietto on 1 : 10,000 olettamalla suoraviivai
sen liikkeen ja veden kitkakertoimeksi sen taval
lisen arvon (0,ms c. q. s.), saa jättiläismäisen
arvon 436 m/sek., vaikka se todellisuudessa on
t:n vuoksi vain 1 m/sek. T.-ilmiötä ei ole
tarkoin tutkittu enempää teoriassa kuin
kokeillakaan. Vista 1909 ovat Lancaster, Wegener y. m.
soveltaneet t.-prinsiippiä aerodynamiikkaan, ja
tiia pidetään tärkeimpänä tuulenpuuskien (ks. t.)
ja kaikkien tuulen epätasaisuuksien aiheuttajana.

O. J.

Turco (it.), turkkilainen, mus., alla t u r e a.
turkkilaisen (sotilas) musiikin tapainen esitys
(vrt. Janitsaar i-m u s i i k k i). I. h.

Turdus ks. Rastaat.

Turenki, rautatieasema (III 1.)
Riihimäeu-Hämeenlinnan rataosalla. Leppäkosken ja
Hämeenlinnan asemien välillä, 23 km Riihimäeltä,
14 km Hämeenlinnaan, 94 km Helsingistä. —
Aseman lähistöllä sijaitsevat m. m. T:n
höyrysaha ja höyläämö. T:n puuseppätehdas. T:n
höyrymylly, T:n sähkölaitos, Tm apteekki. —
Tista Janakkalan kirkolle n. 6 km.

Turenne [tyre’n], Henri de Latour
([’Auvergne, vicomte de T. (1611-751.
Ranskan marsalkka,
Bouil-lon’in herttuan Henrikin
poika, Vilhelm I
Orania-laisen tyttärenpoika. Oppi
sotataidon enonsa Fredrik
Henrikin johdolla
Alankomaissa, meni 1630
Ranskan armeiaan ja otti osaa
kolmikymmenvuotiseen
sotaan. Valloitti 1644 yhdessä ’
Condén kanssa Reinin
alueen, kärsi 1645
Mergen-theimin tappion, mutta
korvasi sen pian uusilla
voitoilla. Yhtyi 1650
Fronde-kapinaan, mutta siirtyi
seur. v. hallituksen
puolelle ja taisteli sittemmin m. m. Condéta vastaan.

Turenne.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:17 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/1048.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free