Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turfan ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2015
T u rge n j ev—T u rgo t
2016
laaksi 1833. Yv. 1834-37 T. harjoitti opintoja
lJiftarin yliopistossa, jonka kurssin lopetettuaan
liän matkusti kahdeksi vuodeksi Saksaan
jatkaakseen opintojaan klassillisen kirjallisuuden
filosofian ja historian alalla. Ulkomailla hänestä
kehittyi länsieurooppalaisten aatteiden ja olojen
harras ystävä. Valtionviran, jonka hän Venäjälle
palattuaan (1841) sai, hän jätti pian
autautuak-seen kirjalliseen työhön. Hänen esikoisteoksensa,
vieraiden mallien mukaan kirjoitetut,
onnistuneilla luonnonkuvauksilla varustetut runot
olivat myöhemmin hänen omasta mielestään niin
heikkoja, ettei hän sallinut ottaa niitä
koottuihin teoksiinsa. Niissä ei todellakaan ole
huomattavissa mitään erikoista lahjakkuutta. Tämä
pääsi näkyviin vasta „Metsästäjän muistelmissa",
jotka ilmestyivät 1847-52 (suom.). Niissä hän
kuvailee mestarillisesti Venäjän luontoa ja
kansanelämää. Teos on voimakas vastalause
maaorjuutta vastaan. Jalon humaanisuuden ja
lämpimän isänmaanrakkauden elähyttämänä
realistinen tekijä nousee puolustamaan halveksittuja ja
ahdistettuja. Liike, joka vei orjien
vapauttamiseen, on suureksi osaksi »Metsästäjän
muistelmien" ansio. V. 1852 Gogolin k"°leman
johdosta kirjoitetun muistopuheen tähden T.
karkoi-tettiin kahdeksi vuodeksi maatilalleen. Hänen
kirjallisen toimintansa kukoistusaika alkoi 1855,
josta lähtien hän suurimmaksi osaksi asui
ulkomailla (Pariisissa ja Baden-Badenissa). Hänen
tärkeimmät romaaninsa ovat: ,,Rudin" (1856;
suom.), „Aatelispesä" (1859; suom.), „Aattona"
(1860; suom.), „Isät ja lapset" (1862; suom.),
„Savua" (1867; suom.) ja „Uudismaa" (1877).
Romaanien taustana ovat vastaavien aikakausien
historialliset ja yhteiskunnalliset olot. Ajalle
ominaiset aatteelliset virtaukset ja
henkilötyypit ovat saaneet erinomaisen taiteellisen
tulkinnan. Toisaalta on huomattava, että tekijän
suhtautuminen yhteiskunnallisiin virtauksiin ja
ilmiöihin herätti tavatonta kuohua
radikaalisten kriitikkojen mielissä. Paitsi romaaneja T.
kirjoitti suuren joukon novelleja (esim. ,.Faust".
,,Asja" (suom.), ,,Ensi lempi"; suom.), joissa
tuontuostakin lukijaa kohtaavat T:n romaanien
mielityypit, lahjakkaat, mutta elämään
kelpaamattomat ja heikkotahtoiset luonteet. Näistä T.
kirjoitti erikoisen esityksen nimellä ..Hamlet ja
Don Quijote". Vielä on mainittava T:n
kriitilliset artikkelit ja näytelmäkappaleet. joista moni
vieläkin pysyy näyttämöllä, esim.
,,Aamiaiskut-sut", ,.Kuukausi maalla" ja „Maaseudun
nainen". Loppuikänsä kirjailija vietti melkein
yksinomaan Pariisissa asuen kesät y stävänsä
taiteilijatar Viardot-Gareian luona Bougivalissa
Pariisin lähistöllä. Lyhyet Venäjällä-käynnit
1878 ja 1881 muodostuivat kansallisiksi juhliksi,
joilla ven. yleisö kunnioitti rakastettua
kirjailijaansa. Hänen kynänsä viimeisiä tuotteita
olivat ..Riemuitsevan rakkauden laulu" (1881),
»Suorasanaisia runoja" (1882; suom.) ja ..Klara
Milits". T. kuoli Pariisissa 3 p. syysk. (22 p.
elok.) 1883; hänen maalliset jäännöksensä
lepäävät haudattuina Pietarissa. — T:n romaanien ja
kertomuksien erikoisuutena on se mestarillisuus,
jolla tekijä piirtää luonnekuvat ja esittää
psykologiset liikkeet. Ennen kaikkea hän on
rakkauden runoilija ja naisen psykologian
taiteellinen, joskin ehkä liialliseen idealisoimiseeu altis
tulkitsija. Hänen todellisuuteen perustuvista
teoksistaan voi luoda selvän käsityksen
Venäjän yhteiskunnallisista ja poliittisista oloista ja
kehityksestä 1840- ja 1860-luvuilla. Tyylillisesti
ne ovat Venäjän kirjallisuuden parhaita. Kootut
teokset ilmestyivät 1898, kirjeet 1884.
[Brau-desin, Bureninin, I. Ivanovin, E. Solovjevin ja
Vengerovin kirjoittamat elämäkerrat;
Halperine-Kaminsky, „lvan T. d’après sa eorrespondanee
avec ses amis" (1901).] V. .1. M-kka.
Turgenjev ks. T u r g e n e v.
Turgor (lat.), elävän ruumiin kudoksessa
esiintyvä terve täyteläisyys, mehevyys 1. jäntevyys,
mikä osaksi riippuu itse kudoksen lajista, osaksi
siitä, miten kudos milloinkin on nesteen
täyttämä. — Knsvil., nestejännitys,
kasvisolun sisällyksen paine kimmoista solukettoa
vasten, perustuu siihen, että solunesteeseen
liuonneet aineet, etupäässä eri sokerilajit, hapot
ja suolat, imevät keton ja alkuliman läpi vettä
solun sisään, kun taas mainitut aineet itse eivät
pääse elävän alkuliman lävitse pois. Täten
yksityisen solun sisällys kasvaa ja pullistaa kettoa
ulospäin ja solu käy jänteväksi; samalla koko
solukko jännittyy solujen painaessa toisiaan.
Nestejännityspaine kohoaa usein 5-10, vieläpä
erikoistapauksissa 15-40 atmosfääriin, ja siilien
perustuu suureksi osaksi ruohomaisten kasvien
jäntevyys. Jos nim. t. esim. veden liiallisen
haihtumisen vuoksi liiaksi pienenee, niin kasvi
veltostuu ja lopuksi kuihtuu. Eri solukoissa voi
solujen nestejännitys olla eri suuri. Tästä
johtuu jännitys erilaisten solukkojen välillä, n. s.
solukko- (kudos-) jännitys (ks. t.), joka puolestaan
myöskin edistää kasvin jäntevyyttä ja lujuutta,
vrt. myös Solu ja Kasvit.
Turgot [tyrgöf], Anne Robert Jacques
(1727-81), vapaaherra de rAulne, ransk.
valtiomies ja taloustieteilijä,
valmistautui ensin
kir-konvirkoihin, mutta alkoi
1752 harrastaa
lakitiedettä ja kansantaloutta,
omaksuen fysiokraattien
(ks. t.) katsantokannan.
Limoges’in intendenttinä
(1761-73) hän suuresti
paransi tämän
maakunnan oloja vähentämällä
veroja, poistamalla tien
tekopäivätyöt, laskemalla
viljankaupan vapaaksi,
perustamalla
hyväntekeväisyyslaitoksia, edistämällä perunanviljelystä,
rakennuttamalla teitä ja kanavia y. m. Kun
Ltidvik XVI 1774 kutsui T:n raha-asiain
vli-kontrollööriksi (rahaministeriksi), rupesi hän
innokkaasti parantamaan koko valtakunnan oloja
hän vastusti lainojen ottoa sekä verojen
lisäämistä; viljanmyynti tehtiin vapaaksi,
ammattikuntalaitos poistettiin, samoin yleiset päivätyöt,
joita talonpojilta oli vaadittu teiden
ylläpitämiseksi; verotuksen hän tahtoi tehdä kaikille
samanlaiseksi ja kansan itsehallintoa hän suunnitteli.
Etuoikeutetut säädyt paheksuivat T:n
uudistuksia, ja kun kadon vuoksi 1775 oli syntynyt
nälänhätä, pantiin se hänen uudistuksiensa
syyksi. Kuningas kallistui T:n vastustajien puo-
A. R. Jacques Turgot.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
