Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turkki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2027
Turkki
2028
hallituksesta, eikä medslistenkään valta oli*
sanottava (huolimatta sen laajentamista tarkoit
tavasta asetuksesta v:lta 1913), joten hallinto
T:ssa on tiukasti sentralisoitu. —
Oikeudenhoito. Tuomioistuimia on kahta lajia: serije,
jossa tuomarina toimii muhamettilainen pappi,
tuomiten Koraanin ja muhamettilaisten perintä
tietojen mukaan, sekä nizamije,
maallikkotuomio-istuin, jonka jäseniä ovat muhamettilaiset ja
kristityt ja jossa tuomitaan maallisten lakien
mukaan. Serijeiden korkeimpana asteena on
äeikh-ul-islam; maallikko-oikeusistuimista
vedotaan Konstantinopolissa oleviin kassatsioni- ja
appellatsionihoveihin. V. 1913 alettiin kokeilla
rauhantuomarijärjestelmällä. V. 1914
lakkautettiin kapitulatsionit, joiden perusteella
ulkomaalaiset T:ssa olivat konsulien ja erikoisesti
muodostettujen oikeusistuimien tuomiovallan alaisia.
Oikeudenkäytön tehokkuutta ehkäisee
suuressa määrässä tuomarien kehno ammattisivistys
sekä enimmäkseen huonosta ja epäsäännöllisestä
palkkauksesta johtuva lahjottavaisuus — samat
muistutukset ovat yleensä kohdistettavissa valta
kunnan koko virkamiehistöön.
Valtakunnan ra h a-a siat ovat olleet
auttamattomassa epäjärjestyksessä; ennen
vallankumousta 1908 ei ollut mitään säännöllistä
tuloja menoarviota, tulot ovat poikkeuksetta olleet
menoja pienemmät ja vajaukset on peitetty
järjettömästi otetuilla ja vielä huonommin
hoidetuilla ulkomaisilla lainoilla. Vihdoin 1876
tapahtui valtiovararikko ja 1881 asetettiin ulkomais
ten saarnamiesten etuja valvomaan
kansainvälinen ..Administration de la dette publique de Ia
Turqui" („T:n valtiovelan hallinto"), joka sai
käytettäväkseen ja hoidettavakseen useat valta
kunnan verolähteistä. Vallankumouksen jälkeen
on uuden hallituksen taholta tehty vakavia ja
osaksi menestyksellisiä ponnistuksia raha-asiain
saattamiseksi vakavalle pohjalle. Voittamatto
mana esteenä ovat kuitenkin olleet alituiset
sisäiset rauhattomuudet ja ulkonaiset sodat
(Tripo-liksen, Balkanin ja Suurvaltainsota). Tuloarvio
tili-v:lle 1912-13 päättyi 692 milj. mk:aan
(välittömät verot 338 milj., välilliset verot 129 milj.
mk., monopolit 82 milj. mk.),, menoarvio 1,298
milj. mk:aan (sotalaitokseen 636 milj.,
valtiovelkaan 359 milj. mk.). Valtiovelka 1914 oli
4,358 milj. mk., josta 1,891 milj. mk. valtiovelan
hallinnon alaisena. Valtiovelasta oli 62%
Ranskasta, 29% Saksasta saatua. Suurvaltainsodan
kestäessä T. on Keskusvalloista vielä ottanut
lainaksi 974 milj. mk. (1916>.
Sotalaitos perustuu yleiseen
asevelvollisuuteen (v:sta 1880; uusin asetus v:lta 1914, joka
ulotti asevelvollisuuden käytännössä myös T:n
kristittyihin ja juutalaisiin alamaisiin).
Asevelvollisuus alkaa 20 ikä-v:sta. Asevelvollisuusajasta
suoritetaan: aktiivisissa joukoissa (nizam) 2 v.
jalkaväessä, 3 i muissa joukoissa, varaväessä
(ihtiat) 18-17 v. ja nostoväessä fmustafiz) 5 v.
(uskonnonsodissa asevelvollisuus jatkuu 70
ikävien asti). Armeian uudestaan järjestys on
v:sta 1909 alkaen ollut saks sotilasHihetystön
tehtävänä (johtajina von der Goltz ja Liman von
Sandersj. Balkanin sodan aiheuttamien
maa-aluemenetysten jälkeen lasketaan T:n armeian
rauhan aikana käsittävän n. 210.000 miestä, sodan
aikana n. 1,110,000-1,160,000 miestä. Lisäksi on
puoleksi sotilaallisesti järjestetty santarimstc,
johon kuuluu n. 60,000 miestä. — Uusi hallitus
ryhtyi heti 1908 toimenpiteisiin sotalaivastonkin
kohottamiseksi siitä rappiotilasta, johon se aiko
jen kuluessa oli joutunut. Suurvaltainsouan
puhjetessa 1914 ulkomailta tilatut sotalaivat eivät
vielä olleet ehtineet valmistua, ja ellei Saksa olisi
luovuttanut T:lle kahta Välimerellä olevaa sota
laivaansa (..Goeben", sittemmin ,,Javaz Selim
II", 23,000 tonnin ja »Breslau", sittemmin ,,Me
diilije", 4,500 tonnin depiasementtinen), olisi T.
ollut aivan ilman uudempia sota-aluksia
lukuunottamatta kahta, 1903-04 rakennettua, 3,000 4,000
tonnin risteilijää sekä muutamia torpedoveneitä».
Koko sotalaivaston deplasementti oli 1914 kaik
kiaan n. 80,000 tonnia. — Linnoituksia on
rakennettu etupäässä Konstantinopolin
turvaamiseksi; maan puolelta sitä suojelee Tsataldzan
linnakevyö ja meren puolelta Bosporin ja Dar
danellien lujat, saksalaisten uusimat
linnakkeet. Muita huomattavia linnoituksia ovat
Adria-nopoli sekä Smyrna. — Kansallis värit:
punainen ja vihreä (muhamettilaisten pyhä väri).
Lippu: punainen, keskellä valkoinen puolikuu,
ulospäin kääntyvien sakarain välissä valkoinen
tähti. Varsinaista vaakunaa ei ole; semmoi
sena käytetään erinäisten sotilaallisen mahdin
tunnusmerkkien, puolikuun y. m. ympäröimää,
hallitsevan sulttaanin koristeellista
nimikirjoitusta. [W. Albrecht, »Grundriss c’.es osmanischen
Staatsrechtes" (1905) ; Karl Andree’s Geographic
des Welthandels II" (1911); V. Cuinet, „La Tur
qui d’Asie" (1891-1901); F. C. Endres, ..Die Tür
kei" (1916) ; L. M. Garnett, „Turkey of the
otto-mans" (1912); H. Grothe, »Geographische
Cha-racterbilder atis der asiatisehen Tiirkei" (1909);
M. Hartmann, „Der islamische Orient" (1910);
R. Hichens, „The near East" (1913) ; A.
Phi-lippsohn, „Das tiirkische Reich" (1916) ; H.
Schmidt, „Das Eisenbahnwesen in der asiatisehen
Tiirkei" (1914) ; M. Sykes, ..Through five turkisli
provinces" (1900-04): A. Wirth, .Der Balkan"
(1914).] E. E. K.
Historia. Valtakunnan perusta m i n e n.
Eräs Turanista kotoisin oleva turkkilainen
heimo, joka 8:nnella vuosis. oli kääntynyt
islamin oppiin sekä seurannut seldzukkeja
Etu-Aasiaan, siirtyi päällikkönsä S u 1 e i m a n i n
johdolla Armeeniaan 1225. Suleimanin poika
Ertogrul (1231-88) sai Konian seldzukki
sulttaanilta alueen Fryygiassa lääniksi.
Erto-grulin poika Osman (1299-1326) soti
menestyksellä kreikkalaisia vastaan; hänestä heimo sai
nimensä osmanit. Osmanin poika Urkhan
(1326-59) valloitti suuren osan Vähää-Aasiaa.
Hän järjesti myös valtakunnan sisällisiä oloja
ja perusti seisovan sotajoukon, m. m. kristittyjen
vanhempien pojista muodostetun, hyvin
harjoitetun janitsaarien jalkaväen. Osmanit eliväl
kuten valtiollisesti- järjestetyssä sotaleirissä;
elatuksensa he saivat voitettujen kristittyjen
kansojen veroista. Urkhanin poika Mu rad I
(1359-89) valloitti Thraakian, siirsi 1365
hallituspaikkansa Adrianopoliin sekä teki m. m.
serbialaiset ja bulgaarialaiset verovelvollisiksi.
Serbialaiset nostivat tosin ruhtinas Lazarin joh
dolla kapinan, johon yhtyivät Kroateia, Bosnia.
Albania. Bulgaaria ja Valakia, mutta se päättyi
turkkilaisten voittoon Kosovon kentällä 1389,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
