Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2013
Turku
2044
1. NäkOala Tuomiokirkon tornista lounaaseen päin.
Vv. 1870-1910 toimitettujen väenlaskujen
yhteydessä koottiin myöskin asunto-oloja koskevia
tietoja. Näiden mukaan oli koko väenlaskualueella:
1870 1880 1890 1900 1910
Taloja...... 930 1,008 1,146 1,947 2,574
Asuinrakennuksia . . 1,756 1,932 2.293 3,550 4,715
Asuttavia huoneita . . 11,490 13,842 17,820 23,999 33,160
Missä määrin asutus on taajentunut, näkyy
esim. siitä, että kaupungin varsinaisella alueella
(asemakaavan alueella) yhtä asuinrakennusta
kohti oli asukkaita:
1870 1880 1890 1900 1910
U,o 11,8 13,o 13,i 15,i
Väestöstä asui ensimäisessä kerroksessa
(kellarikerros siihen laskettuna) 1900 92,7 %.
Yksihuoneisissa huoneistoissa asui 1900 43,4 % ja
1910 41,3% koko väestöstä. Jos 4:n taikka
useamman henkilön asumista yht. isessä huoneessa
katsotaan liika-asutukseksi, oli T:ssa 1900 15,009
]a 1910 17,498 henkeä (1900 35,s % .ja 1910 32,- %
koko väestöstä), jotka elivät liian ahtaissa
oloissa. Niiden asumat huoneet olivat 1900
luvultaan 2,937 ja 1910 3,483 1. 1900 15,i % ja 1910
13,i % kaikista asuinhuoneista. Keskimääräinen
henkilöluku ylitä huonetta kohti oli siis tässä
kansanryhmässä 1900 5,i ja 1910 5,o. Mainituista
15,009 t! 17.498 hengestä asui edellisenä v. 11,757
ja jälkimäisenä v. 13,757 henkeä yksihuoneisissa
huoneistoissa, ja suurin luku yhteisessä huone, ssa
asuvia oli 1900 10 sekä 1910 11. Vähentämällä
edellämainituista luvuista n. s. laitosväestö
saadaan liian ahtaissa oloissa asuvaa väestöä 1900
12,46S ja 1910 16,905 henkeä, siis 1900 29,7 %
ja 1910 31.i % koko lasketusta väestöstä. Näistä
asui 1900 keskimäärin 4,3 ja 1910 5,i henkeä
yhteistä huonetta. Viimeksimainituista luvuista
käy ilmi, että yllämainitulla tavalla määrätty
liika-asutus varsinaisen väestön keskuudessa,
siis lukuunottamatta laitosväestöä,
kymmenvuosi-kauden 1900-10 kuluessa on huomattavasti
lisääntynyt. — V. 1905 valtuuston myöntämillä varoilla
suoritettu työväen ja sen vertaisten asunto-oloja
koskeva erikoistutkimus, joka toimeenpantiin
likipitäin samalla alueella kuin v:n 1900
väen-lasku, käsitti kaikkiaan 7.467 työväenasuntoa.
9,712 niihin kuuluvaa huonetta ja 28,770
asukasta. Asunnoista oli yksihuoneisia (joko huone
taikka keittiö) 5,373, joissa asui 18,584 henkeä.
Liika-asutuksen rajana tässä tutkimuksessa ei
käytetty määrättyä lukua asujamia yhtä huonetta
kohti, vaan asiaa arvosteltiin toisten
näkökohtien mukaan. Sangen liika-asutuiksi katsottiin
toiselta puolen asuntoja, joissa oli vähemmän
kuin 4 m2 lattiapinta-alaa yhtä henkeä kohti,
toiselta puolen asuntoja, joissa oli vähemmän
kuin 10 m3 tilavuutta yhtä asujanta kohti.
Edellistä laatua oli asuntoja 1.930, joissa asui 10,942
henkeä 1. 38,o’%, ja jälkimäisessä suhteessa
liika-asuttuja asuntoja oli 1.688, joissa asui 9,180
henkilöä 1. 31,o % koko tutkimuksen alaisen
väestön luvusta. Ylipäänsä siis n. kolmannes
työväestä asui sangen ahtaissa oloissa. Jos
pidetään silmällä ainoastaan tuota jälkimäistä
liika-asutuksen tunnusmerkkiä, olivat työväen
asunto-olot T:ssa vähän paremmat kuin Helsingissä,
mutta toiselta puolen huonommat kuin
Tukholmassa, missä melkein samaan aikaan ainoastaan
29.3 % työväestä asui yhtä ahtaissa oloissa.
Mainitun tutkimuksen jälkeen eivät varattomien
asunto olot liene parantuneet (vrt. ylemp.). Siitä
tonttien myymisestä työväenasuntojen
rakentamista varten, jonka kaupunki toimeenpani 1901
ehdoilla, jotka olivat hyvin edullisia ostajille,
toivottiin parempia asunto-oloja varattomille.
Kuitenkin on tulos ollut sangen vähäinen.
V:n 1915 loppuun asti oli kaupunki myynyt
62 tuollaista tonttia, joista 21 oli lopullisesti
maksettu; lunastamattomien tonttien vielä
maksamaton määrä oli Smk. 250,781:63.
Vähävaraisten asunto-olojen parantaminen on yhä
vielä tärkeimpiä kunnallisia kysymyksiä T-.ssa.
F. L-st.
Asemakaava. Se nlue, joka alkujaan kuu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
