Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2049
Turku
20JM)
Iän latokartanon aluetta, osa nyk. 4:ttii ja
."> :ttii kaupunginosan, kaupungin alueeseen.
Pohjoisessa taas kaupunginpiiri laajeni heti
tuomin-kirkon takaa johtavasta ,.P v h ii il ruumiin
k ii j a s t a" (nyk. Nikolaintori 2) jonkun mat
kna n. s. Piispanpellolle. Niimäi uudet alueet
ympäröitiin aitauksella ja vallihaudalla (Nya
graveni, jaettiin suorilla. leveillä
valtakaduilla (Linnankatu, myös
Kuningattaren-kiulun niminen. Dirikkalankatu. Brahenkatu
j. n. e.i sekä niitä leikkaavilla, jokseenkin ylitä
etäällä toisistaan kulkevilla kapeammilla
poikkikaduilla (esim. Aningaistenkatu,
Köydenpuno-jankatu, Kankurinkatu. Linnan-,
Kuningattaren- y. m. poikkikadut), keskiaikaista
kaupunkialuetta kuitenkaan lukuunottamatta,
suuriin jokseenkin symmetrisesti viitoitettuihin
kortteleihin siinä a s e m a k a a v a 1 u o n n o
k-s s - a. joka Uralien toimesta H a n n u II a
n-n n n p o j a n 1650 laatimana määrättiin 28 p.
kesäk. 1651 kaupungin maistraatin ja
porvariston noudatettavaksi, ja jonka jäljennöksenä
nälitlh iisti on pidettävä
maamnittausylihallituk-*en arkistossa Helsingissä säilytettyä T:n
kaupungin asemakaavaluonnosta (..Aboo stadhz
affrit-ningli 1652. Efter bilde gamla och nya
anliigg-ningen tillika med slottet"). Kaupunki jakautui
tiimiin asemakaavan mukaan 6:eeu suurkortteliin
eli kaupunginosaan: nämä ovat: joen itäpuolella
asemakaavaltaan edelleen jotenkin
keskiaikai–ina säilyneet Kirkko-, Mätä järven ja
l.iiostarikortteli sekä länsipuolella
i- ma kaavallisesti aivan uusien periaatteiden
nuikaan järjestetyt: Pohjois- ja
Etelä-kortteli sekä U u d e n k a u p u n g i n k o r
t-teli. Jokseenkin tällaisena säilyi T. sitten parin
seuraavan vuosis. ajan sekä laajuudeltaan että
a- makaavaltaan. Suunnilleen 100 v. myöhemmin
1749 sen pituus joen itäpuolella oli 4.940
kyynärää. pohjois- ja länsipuolella 4,500 kyynärää
sekii leveys n. s. Karjaportista (nyk.
Uuden-maantullistni Aningaisten tulliporttiin 2.450
kyynärää. Tulliportteja oli kaupunginaitauksessa
tällöin 5, nim. Hämeen, Multavierun ja
Aningaisten tullit sekii Karjaportti ja Meripuomi.
Asemakaava siiilyi lähes kahden vuosis. ajan eteenpäin,
muutamia vähäpätöisiä muutoksia
lukuunottamatta, miltei samanlaisena. Tällaisena se
toi-siintuu esim. Maunu Bergmanin y. m.
1709 ja 1710 laatimassa kartta-aihelmassa, ja
ainakin kaupungin länsipuoli oli vielä T:n
viimeisen suurpalon aikanakin 1827 Johan T i 1
1-b e r g i 11 1808 laatiman ja J. G. W a 1 1 e n i u
k-s e n 1827 täydentämän kartan mukaan
asema-kaavallisesti täysin Pietari Brahen
toimituttani n järjestelmän mukainen. Tätä v:n 1827 T:ua,
n. s. ..vanhaa T:ua", on vielä jäljellä
muutamia jo kuitenkin hävitettäviksi tuomittuja
rippeitä Luoetarinmäellä ja Puolalau puiston äärellä
n. s. ..Tuurepori".
Toi nen ja seurauksiltaan ehkä laajakantoisin
T:n asemakaavallisen kehityksen vaihe aiheutui
viimeisestä suurpalosta 4-5 p. syysk. 1827.
jolloin suurin, ja varsinkin asemakaavallisesi
vielä miltei keskiaikaisena säilvnvt vanhin osa
kaupunkia kokonaan tuhoutui. Kaupungin
uudestaan rakennuttamista ryhtyivät edistämään
silloinen kenraalikuvernööri Arsenij Zakrewskij (jonka
nimi vielä säilyy eräässä uuden T:n kadun
«i IX Painetiu «/,„ 17.
LuostnrinniHUi: „vanhaa Turkua."
nimessä: Arseeninkatu), kääntyen 11 p.
syysk. 1827 kirjelmällä senaatin puoleen, sekä
yleisten rakennusten yli-intendentti, arkkitehti
C. L. Engel, joka kenraalikuvernöörin pyynnöstä
laati yksityiskohtaisen uuden asemakaavan, mikii
esitettiin tarkastettavaksi jo seur. lokak. 10 p.
ja saavutti vahvistuksen 15 p. helmik. 1828.
Engelillii oli valtuus laatia uusi asemakaava
kokonaan riippumatta kaupungin kaikista edelli
sistä asemakaavallisista suhteista, ensi kädessä
silmälläpitäen, miten sitä paraiteu voisi suojella
tulen vaaralta, jonka tähden pääkadut oli suun
niteltava 45 kyynärää, poikkikadut 30 kyynärää
leveiksi, korttelit kaikki vain 4-tonttisiksi ja
niin laajoiksi, että oli kyllin tilaa suojaavalle
puutarhamaalle. Näiden viittausten mukaan hän
asetti koko asemakaavasuunnitelmansa, joka oli
käsittävä kaupungin koko alueen (palolta
säästyneenkin) perustasulinnaksi L i n n a n k a d u n.
Toiset kadut kaikki oli johdettava joko tarkoin
sen suuntaisina tai sitä suorakulmaisesti leik
kaavina, mikäli joen uoma tai voittamattomat
pinta-alasuhteet eivät toisin vaatineet. Kaupungin
pääkaduiksi suunniteltiin Linnankatu ja
Hämeenkatu sekä ne poikkikadut, jotka
johtavat : ensimäinen Uudenmaan tul ista
Aningaisten tulliin, siis nyk. Uudenmaankatu ja
Aningaistenkatu. toinen seurahuoneen
sivu Puolalau mäeltä Vähiin-Heikkilän maantielle
johtava, siis nykyiset Aura- ja
Kaskenkadut, ja kolmas s? katu, joka johtaa
Ison-Heikkiliin alueelle jatkonaan vastaava katu joen
itäpuolella, siis nykyiset Puisto- ja Martin
kadut. — Linnan- ja Hämeenkatu kävivät
uudessa asemakaavassa jotenkin entisensä
suuntaisina. mutta aiempia melkoisesti leveämpinä,
30 kyynäräisinä. Kolme poikkikatua oli aiottu
varsinaisiksi liikevaltimoiksi; niiden yleinen
nimikin, ..perspektiivikatu", ja leveys. 40
kyynärää, viittasivat siilien. Näitä perspektiivikat.uja
yhdistämään oli rakennettava 3 siltaa, joista
kaksi, nim. Uudenmaan- ja Aningaistenkatu ja
yhdistävä Tuomi osilta, alkujaan
Polijois-silta (Norrbro), myös Kirkkosiltu nimeltään,
sekä AVira- ja Kaskenkatuja yhdistävä A n r a
n-8 i I t a todella ovat rakennetut, mutta
Puistoja Martinkatuja yhdistämään suunniteltu silta
on toistaiseksi jäänyt vain suunnitelmaksi.
Ylläesitetyn järjestelmän puitteisiin
suunniteltiin koko muu osa kaupunkia niin
yhdenmukaisesti kuin suinkin. Kaupunki jaettiin jotenkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
