Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2063
Turku
2054
tyylikauteen kuuluvista rakennuksista
mainitta-koon Ison Hämeenkadun varrella olevat huomen
talousseuran talo (1831, Gylich), konsuli
H. Jacobsonin talo (1830, Engel), Aurnjoen
länsipuolella oleva kiiuteistö-o.-y. Verdandi’n vanha talo
11829, Bassi), Juseliuksen talo, lleurlinin koulu
ia tätä vastapäätä Kauppiaskadun kulmassa
Kauppaseuran talo. Ainoalaatuisen ryhmän
muodostavat Eerikin- ja Brahenkatujen risteyksessä
olevat rakennukset (1833, arkkitehti A. F.
Gran-stedt|, joissa nyk. sijaitsee Rettigin
tupakkatehdas. Samalta ajalta on Kauppatorin varrella
«•leva teatterirakcnnus (pohja Gylichin,
julkisivut Engelin: myöhemmät lisärakennukset ovat
kuitenkin melkoisesti muuttaneet sekä
pohjakaavaa että julkisivuja). Uusklassillisen
suunnan tyypillinen edustaja ja T:n ulkomuodolle
leimanantava on Yartiavuorclla sijaitseva, Engelin
piirustusten mukaan 1812 rakennettu tähtitorni
nyk. merikoulu). Vanhoja rakennustraditsioncja
edustavat lisäksi: Kakolan vuorella sijaitseva
mahtava graniitista rakennettu
kuritushuonevan-kila (1853, E. B. Lohrman; lisärakennus 1862.
G. T. B. Chiewitz). Maltillista ylimenokautta
edustavat Phoenix hotelli (A. F. Kumlien),
asema-talo, Pohjoismaiden osakepankin talon vanha osa
Heideken), Eerikinkadun rukoushuone
(Sjöström), kaupungintalo (Sjöström). 1880-luvun ja
1890-luvun alkupuolen rakennuskautta ja sen
kaavamaista yksityiskohtain käsittelyä edustavat
arkkitehti Reininksen rakentamat
palokunnantalo, Lindblomin talo (Kauppatorin varrella),
basaarirakennus Eerikink. 17, Juselitikseu
kulmatalo Uudenmaankadun varrella sekä Verdandi
yhtiön talo (Strandell) Aurankadun ja
Linna-kadun kulmassa. Näistä poikkeaa olennaisesti
firenzeläistä palatsiarkkitehtuuria edustava
-äfistöpankintalon vanha osa (Seb. Gripenberg)
-ekä kauppaneuvos E. Dahlströmin
renesanssi-tyylinen talo (G. Nyström) Piispankadun
varrella. 1890-luvun rakennuksia ovat tiilifasadinen
kauppahalli (G. Nyström), tiili- ja
vuolukivi-tasadinen Jnnneliukseu talo Linnakadun
varrella; tiiliarkkitehtuuria edustaa myös
vuosi–adun vaihteessa rakennettu panttilaitoksen talo
• Alex. Nyström). Uudemman suunnan
rakennuksista mainittakoon O.-y. Primaksen (F.
Stran-delli. O.-y. Päivölän (A. Nyström). O.-y.
Puolalait O. Pnatela) ja kauppakoulun iE. Hinderson),
Suom. säästöpankin (S. Michailov), T:n pankin
• Strandell) ja palovakuutusyhtiön (K.
Wasastjerna) talot, joista neljässä viimemainitussa
julkisivut on muodostettu kalkkirappauksesta ja
graniitista. Iluomattavimmin on graniitti
päässyt käytäntöön Yhdyspankin (W. Thorne|.
Kansallispankin (V. Penttilä), Säästöpankin uuden
osan (B. Brunila ja V. Jung). Suomen pankin
G. Nyström) ja Taidemuseon (G. Nyström)
rakennuksissa, jotka ovat kokonaan graniitista.
Puhdasta tiiliarkkitehtuuria — eräitä tehtaita
lukuunottamatta — edustaa vain Pohjoismaiden
osakepankin talon uusi osa (W. Thomé).
Kaupungin kirjastorakennuksessa (K. A. Wrede) ja
paloasemassa (E. Hinderson) ovat tiili- ja
kalkki-rappaus yhtyneinä. Suurimmaksi osaksi ovatT:n
taiot kuitenkin vielä puusta rakennettuja ja
yksi- tai kaksikerroksisia, joissa alaosa on
kivestä, yläosa puusta. A. K-aon.
Kirkot: Tuomiokirkosta ks. Turun tuo-
miokirkko. — Mikaelinkirkko Puutarha-,
Puisto-, Rauhan- ja Sairashuoneenkatujen rajoit
tantassa neliössä, rak. 1900-06 L. Sonckin
piirustusten mukaan, vihitty ."> p. helmil-c. 1905
Ulkopituus 60 m, ulkolev. 26 m. tilaa 2,500 :lle
hengelle, istumasijoja 1,900:lie, tornin korkeus
77 m perustuksesta laskien. Rakennuskustannuk
set 900.000 mk., tasoitustöineen lähes 1 ini||.
Urut rakentanut 1907 E. F. Walcker & C:o,
50 ääuikertaiset, asiantuntijain mukaan Suomen
parhaimmat kirkkournt. Lähes 100-henkinen
kirkkokuoro jo toista vuosikymmentä
toiminnassa. — Kreik.-katolisen P. Aleksanterin seura
kunnan kirkko Aleksanterintorin varrella,
O. L. Engelin piirustusten muk. valmistunut 1846.
— Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone
Eskilinkadun varrella. — Kaupunginlähetykscn
rukoushuone ..Betania"’ Itäisen pitkänkadun ja
Betaniankaduu kulmauksessa ja saman
lähetyksen rukoushuone Puistokadun varrella,
T:n lähetysyhdistyksen lähetyskirkko „Betel"
Kristiinankadun päässä. — Luterilaisen
evankeliumiyhdistyksen seura- ja saarnahuone
Kaskenkadun 14:ssä. — Vapaakirkollisten rukoushuone
Immanuelin kappeli Eerikinkadun 15:ssä,
Ruotsinkielisen metodistipiispallisen seurakun
nan Betlehem kirkko KäsityöläiskadUn 2:ssa.
Juutalaisten synagoga Brahenkadun 17:ssä. —
Useita eriuskolaisten saarnahuoneita:
Pelastus-armeian, Rauhan yhdistyksen (læstadiolaisten).
baptistien seuran y. m.
T:ssa on Turun arkkihiippakunnan
piispanistuin ja tuomiokapituli.
Seurakuntana T. on Suomen vanhimpia, mainitaan
kaupunkiseurakuntana jo 1200-luvun alkupuolella,
tuomiokirkkoseurakuntana v:sta 1300. Vv.
1698-1845 oli T:n tuomiokirkkoseurakunta jaettu
ruotsalaiseen ja suomalaiseen
seurakuntaan, joilla kummallakin oli oma papistonsa,
vaikkakin yhteinen kirkko. Vv. 1640-1828
tuomiorovastin virka kuului yliopiston teologian
ensi-mäiselle professorille, jonka palkkapitäjänä oli
ruots. seurakunta (lukuunottamatta 1698-1708,
jolloin se oli teologian toisen professorin
palkka-pitäjänä). V:sta 1708 oli suom. seurakunta
yliopiston palkkapitäjänä aina v :een 1828.
Kirkkoherran lisäksi oli ruots. seurakunnalla 2
kappalaista (joista vanhimmalla virkanimeltä
„arehi-diaconus") ja suom. seurakunnalla samoin
kirkkoherran lisäksi 3 kappalaista (arvonimi:
..choralis"). Molemmat seurakunnat yhdistettiin
(keis. käskykirjeet 18 p:ltä marrask. 1839 ja
27 p:ltä marrask. 1844) yhteiseksi T:n
suoma-1 a i s-r u o 18 a 1 a i s e k s i
tuomiokirkkoseurakunnaksi (hallituksen pitäjä), jonka
kirkkoherrana on tuomiorovasti. Tuomiorovastin
lisäksi hoitaa seurakuntaa 6 kappalaista ja 1
esi-kaupunkipappi (Raunistulau esikaupunkia).
Hautausmaat. Aikaisimpana hautaus
maana T:ssa on ollut tuomiokirkon kumpu,
Unikankare. Se oli oikeastaan kuitenkin vain
varattomien ja keskisäätyisten kansankerrosten
hautausmaana, porvaris-, oppineis- ja
aatelisto-ylhäisö lunasti itselleen sukuhaudan
tuomiokirkon ja sen lukuisten entisten katolisajan
kappelien suojaan. Kaikkiaan tunnetaan 81 :llä
suvulla olleen sukuhautansa tuomiokirkon
hautaholveissa. — Aikuisempia hautauspaikkoja on
| niinikään tavattu 1830 rakennuspemstuksia las-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
