Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2055
Turku
2056
kettuessa nyk. Aura- ja Ison Hämeenkadun
kulmauksesta (luultavasti ent. P. Olavin luostarin
hautausmaa) sekä 1851! Brahenkadun varrelta,
missit keskiajalla lienee ollut Pyhiin Hengen
kirkon kirkkomaa. V. 1863 tavattiin Hakolan mäen
juurelta linnanvankien vanha kalmisto.
Hautaaminen tuomiokirkon holveihin kiellettiin 10 p.
toukok. 17S4 ja ruumiita saatiin vain
toistaiseksi haudata tuomiokirkon ympärillä olevaan
kirkkomaahan, kunnes seurakunta oli saava oman
hautausmaansa. Tänä aikana
tuomiokirkkomaa-han haudatuista on mainittava H. G. Porthan
(k. 1804|. — Uusi hautausmaa parin kilometrin
etäisyydellä kaupungista n. s. ,,Skanssin"
nummella vihittiin 20 p. syysk. ja 1 p. marrask. 1807,
laajennettiin toista vertaa suuremmaksi 1839-40,
somistettiin lukuisilla puuistutuksilla 1860-61,
laajennettiin edelleen 1863, sai kauppias
C. K. Akefmanin (arkkitehti F. A. Sjöströmin
piirustusten mukaan) lahjana komean
hautakappelin. mikä vihittiin tarkoitukseensa 16 p. syysk.
1877. Edelleen on hautausmaata 1890-luvulla
laajennettu liittämällä siihen sen takana
pohjoisessa oleva n. s. Maikenttä ja paraillaan (1917)
suoritetaan tämän n. s. Uuden hautausmaan
laajentamista. — Vanhan hautausmaan vieressä
sen eteläpuolella on kreikanuskoisten,
todennäköisesti 1800-luvun alku-vuosikymmeninä
perustettu hautausmaa bysanttilaistyylisine
hautaus-kappeleineen. Tästä hautausmaasta jonkun
verran ylempänä itäänpäin on juutalaisten, korkean
suoja aidan ympäröimä, hautausmaa sekä
Hämeen-tullin ulkopuolella, kaupungin n. s. laidunmaalla
T:ssa 1831 koleraan kuolleiden (kaikkiaan 225
henkilöä) hautausmaa, n. s. kolerahautausmaa.
Saman kulkutaudin myöhemmin 1853
tuhoisimmin raivotessa haudattiin kaikki sen uhrit
seurakunnan varsinaiseen hautausmaahan
„Skans-siin". [E. Nervander. ’.,På Skansen, på
begraf-ningsplatserna i Åbo" (1888) sekä erinäisiä
artikkeleita sanomalehdissä ,,Äbo Tidning", ,,Abo
rmlerrättelser" y. m.] J. F-g.
Hallinto. Valtuusmiesten lukumäärä (1917)
48, lisättyjen valtuusmiesten 24. Valtuuston
kansliaa johtaa sihteeri. — T:n kaupungin
maistraatin muodostavat
kunnallispormes-tari ja kaksi kunnallisneuvosmiestä, joista
toisen tulee olla lainoppinut, ja sillä on apuna
maistraatinsihteeri (joka samalla on julkinen
notaari) sekä notaari, kaksi kaupunginviskaalia,
arkistonhoitaja, rekistraattori, kanslisti ja
venä-jänkielenkääntäjä. Rahatoimikamarin
muodostaa 6 kaupunginvaltuusmiesten valitsemaa
jäsentä ja 2 varajäsentä. Kamarin kansliaa
johtaa sihteeri, apulaisena apulaissihteeri ja
notaari. Kamarin virkakuntaan kuuluu myöskin
aktuaari, jonka päätoimena on vuotuisten
kunnalliskertomusten ynnä kunnallisen tilaston
julkaiseminen. Rahatoimikamarin valvonnan ja
käskyn alaisia ovat vielä rahatoimikonttori,
jonka muodostavat kaupungin kamreeri,
rahastonhoitaja ja kirjanpitäjä apulaisineen, r a k e
n-nuskonttori, johon kuuluu
kaupungininsinööri, apulaisena v:sta 1917 työpäällikkö,
kaupunginarkkitehti ja v:sta 1917
apulais-kau-punginarkkitehti, kaupungingeodeetti ja
kaupunginpuutarhuri y. m., liikenneko n ttori
(satamakonttori ja vaakakonttori) sekä
kaasulaitos ja vesijohtolaitos, joiden johto
on yhteinen. Paikkakunnan puhelinyhtiössä on
kaupungilla osake-enemmistö, mutta sähköyhtiö,
joka m. m. pitää huolta raitiotieliikenteestä. on
vielä yksityinen yritys.
Kunnalliselta veroäyriltä, jonka perusteena on
400 markan vuositulo, maksettiin v:lta 1913 Smk.
20:— ja viita 1915 Smk. 24:50 veroa.
Kaupungin vakuutettu velka nousi v:n 1915
lopussa Smk:aan 17,414,046:—. Kaupungin eri
näisiin tarkoituksiin lahjoitetut ja sen hoidon
alaiset rahastot tekivät samaan aikaan Smk.
2,853,122: 78.
Kaupungin osuus T:n vähittäismyynti- ja
anniskeluyhtiön voittovaroista, joka osuus v:lta
1914 oli Smk. 163,637:13, hoidetaan erikoisena
rahastona, josta kaupungin valtuuston päätöksen
mukaan myönnetään määrärahoja
yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Kaupungin kiinteän omaisuuden arvo
(lukuunottamatta asemakaavan ulkopuolella olevaa maatai
oli 1915 Smk. 11.953,218:— ja sen irtaimen omai
suuden arvo sam. v. Smk. 1,401.407:19.
T:n kaupungin tulot ja menot olivat 1915
[-Pääluokka-]
{+Pää- luokka+} Menot: [-Vuosisään-nfin-] {+Vuosisään- nfin+} mukaan Kirjojen mukaan
I Velat......... 1,021,881: 31 1.029,458: 67
II Virastot ........ 143.356: 67 143,242: 116
III Kunnallishallinto..... 193,140: - 194,103: 18
IV Poliisilaitos....... 97,730: 55 105,925: 64
V Tervevden- ja sairaanhoito. 373,037: — 366,786: 82
VI Vaivaishoito...... 346,827: 08 340,149: —
VII Opetuslaitokset...... 860,429; 16 861,493: 62
V 1 li Palolaitos....... 97,752: 50 100,032: 60
IX Yleiset rasitukset . . 13,400: — 27,317: 06
X Maatilat ja kaupunkiin yhdis-
tetty alue....... 9,785: - 12,871: 79
Xl KiinteimistOt kaupungissa 26,060: - 25,458: 75
XII Elilkkeet ja apurahat . . . 6,230: - 6,410: —
XIII Yleiset tyflt....... 262.550: — 243,749: 68
XIV Katuvalaistus...... 67.785: — 58,153: 97
xv Sekalaiset menot..... 368,826: 57 375,046: 11
Yhteensä Smk. 3,888,791: 84 3,890,199: 85
Tulot:
1 Valtio- ja muut avut . . . 215,873: 67 30,022: 47
ii KiinteU omaisuus . . . . 451,925: - 463,752: 02
iii Tontti&yrejä ja peltovero. . 20,555: — 20,561: 03
n Tontinlunastukset..... 58,100: - 45,208: IIII
V Tuloja erityisiin tarkoituksiin 208.327: 20 203,544: 10
VI Tuloatuottavat oikeudet . . 699,1 h h): — 322,813: 67
VII 23,660: – 56,134: 77
VIII Teknilliset laitokset . . . ! 80,000: - 255,060: 39
IX Sekalaiset tulot..... 105,091: 20 124,432: 38
Taksoitus....... 1,926,259: 77 1,930,473: 20
438,197: 22
Yhteensä Smk 3,888,791: 84 3,890,199: 85
Kaupungin p a 1 o s a m m u t u s 1 a i t o s on
v :sta 1916 sijoitettu uuteen taloon, jonka
sisustamisessa on otettu käytäntöön mitä
uudenaikai-simpia keinoja sammutustyön helpottamiseksi.
Paloasioita johtaa palotoimikunta. Kaupungin
palokuntaan kuuluu palomestari, alipalomestari,
kaksi palovoutia, kaksi koneenkäyttäjää,
sähköteknikko ja 44 miestä alipäällvstöä ja miehistöä.
— Sitäpaitsi toimii kaupungissa hyvin
järjestetty vapaaehtoinen palokunta. —
Poliisilaitoksen henkilökunta oli 1916: päällystö
16, kansliahenkilökunta 3 henkeä ja poliisimie
histö 164 miestä, joista 18 ratsastavaa poliisi".
Poliisilaitoksen koko vuosi määrärahasta main. v.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
