Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2057
Turku
2058
Smk. 200,220:— oli kaupungin osuus Smk.
100,393:75.
Terveyde n- ja sairaanhoitoa valvoo
terveydenhoitolautakunta, johon kuuluu 4
kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä seka
itseoikeutettuina jäseninä kaupunginlääkäri,
kaupunginarkkitehti, kaupungininsinööri ja
poliisimestari. Sitäpaitsi on terveydenhoitoa varten
kaksi aluelääkäriii. Kunnallisessa sairaalassa on
sisätautien osasto, kulkutautien osasto sekä uusi
mielisairaiden osasto, yhteensä 342
sairaspaikkaa. Kaupungin laitoksia ovat myöskin
tuberk-kelitautisten tiedonanto- ja avustustoimisto sekä
terveystoimisto. Sitäpaitsi kaupunki avustaa von
Heidekenin synnytyslaitosta, missä on
vapaapaikkoja varattomille kuntaan kuuluville
synnyttäjille. Kaupungilla on oma rokottaja ja
kätilö sekä 4 kaupungindiakonissaa ja
kaupungineläinlääkäri. Paitsi jo mainittuja
sairaaloita on T:ssa lääninsairaala, lääkärien
yksityinen sairaskoti sekä kaksi yksityistä
synnytyslaitosta. — T :ssa 1916 oli 21 lääkäriä. 10
hammaslääkäriä, 3 eläinlääkäriä ja 6 apteekkia. —
Vaivaishoito on vaivaishoitolautakunnan
valvottavana. V:sta 1916 alkaen erityinen osasto
siitä. nimeltä lastenhoitolautakunta, valvoo T:n
köylräinhoitoyhdyskunnan ylläpitämien lasten
hoitoa ja kasvatusta. Kaupungin uudessa
köyhäintalossa oli 1915 627 hoitolaista, ja miesten
työlaitokseen otettiin sain. v. 58 henkilöä,
joiden suorittamien päivätöiden luku oli 8,905.
Kunnallisista lautakunnista ja toimistoista
mainittakoon vielä taksoitusvalmistelukunta,
holhouslautakunta, kasvatuslautakuuta.
kansakoulujen johtokunta, oikeusapulautakunta (entinen
-nvintolautakunta). majoituslautakunta,
asema-kaavakomissioni (1917), työviienasiain
lautakunta ja työnvälitystoimisto.
Oikeudenhoitoa varten on T:ssa
raas-t maaoikeus sekä toisena oikeusasteena T:n
hovioikeus, jonka tuomiovalta käsittää 23
tuomiokuntaa. Vankiloita on kaupungissa kaksi:
läänin vankila sekä yleinen (Kakolanl kuritushuone.
F. Lat.
Oppilaitokset. T:n merkitys
Lounais-Suomeu sivistyskeskuksena ilmenee m. m. sen
lukuisissa oppilaitoksissa, jotka antavat sille
oikean koulukaupungin leiman. Valtion
oppilaitoksia ovat: suom. lyseo, ruots. lyseo, suom.
klass. lyseo, ruots. klass. lyseo. suom. tyttökoulu,
ruots. tyttökoulu. Yksityisiä alkeisopistoja:
suom. yhteiskoulu, ruots. yhteiskoulu, suom.
jatko-opisto, Heurlinska skolan (yliopistoon
johtava ruots. tyttöopisto). Muita opistoja ja
kouluja: kauppaopisto, teollisuuskonin, merikoulu,
ruots. maanviljelysopisto, lukkari-ja urkurikoulu,
Taideyhdistyksen piirustuskoulu. Suonien
talousseuran käsityökoulu. — Työväenopisto (suoni, ja
ruots.). — Kieliopisto Reform sehool of languages.
— Aistivialliskouluja: kuuromykkäkoulu. —
Kansakoulut (1915-16): 1 tarkastaja;
suomenkielisiä opettajia: 30 mies- ja 107
naisopettajaa; ruotsinkielisiä: 6 mies- ja 27
naisopettajaa; sekä suomen- että ruotsinkielellä opettavia
3 mies- ja 6 naisopettajaa. Opettajia siis yhteensä
179. Suomenkielisiä kouluja: alkeisluokkia 62,
reaaliluokkia 49, apukouluja 4 luokkaa, laimin
lyötyjen lasten kouluja 1 luokka, iltakouluja
1 luokka, jatkoluokkia 5 sekä Ruissalon saarella
toimiva maalaiskansakoulun tapaan järjestetty
4 luokkainen koulu; yhteensä siis 126 luokkaa,
joissa 4,167 oppilasta. Ruotsinkielisiä kouluja:
alkeisluokkia 15. reaaliluokkia 9, apukouluja
1 luokka ja 1 jatkoluokka; yhteensä 26
luokkaa. joissa 832 oppilasta. Kansakoulun tulo- ja
menosääntö 1915 päättyi 766,341 mk:aan
(kunnalta 755.099 mk., valtiolta ei lainkaan;
palkkoihin 468,824 mk.). Keskimääräinen kustannus
oppilasta kohti 154 mk. 23 p. — Kesiisiirtoloita
järjestetty maalle (kesällä 1916 toimi 6
siirtolaa, joissa yhteensä 310 lasta), kesäisiä
puu-tarhakursseja kaupunkiin jääneitä varten.
Kansakoululla on oma poliklinikkansa, jossa
koululääkäri hoitaa sisä- ja ihotauteja. Kansakoulun
kylpylaitoksessa ovat oppilaat saaneet maksutta
kylpeä joka toinen viikko. — Lisäksi on
kaupungissa venäläinen kansakoulu, useita lasten
tarhoja, valmistavia kouluja y. m.
Kirjastot ja lukusalit. T: n
kaupunginkirjasto (1916 81,623 nid.) ; kirjasto jakau
tuu opinto-osastoon, yleiseen osastoon ja lasten
osastoon, kunkin osaston yhteydessä on lukusali.
Kauppaneuvos Fr. von Rettigin omalla
kustannuksellaan rakennuttama ja kaupungille
lahjoittama komea kirjastotalo valmistui 1903.
Ruots.-klass. lyseon kirjasto (n. 26,000 nid.).
Museot. Biologinen museo (ks. Paikallis
museot), T:n historiallinen museo (ks.
Paikallismuseot) ja taidemuseo. Kokous
ja juhlasalit: suurimmat ja eniten
käytetyt ovat Kaupungintalossa, Palokunnantalossa
ja Akatemiatalossa. Yhdistyksistä
mainittakoon: Airiston purjehdusseura, „Arbetets
väu-ner", Hevoskasvatusyhdistys Hippos, Kauppa
seura, Suomen talousseura (ks. t.),
Kasvatusopillisen yhdistyksen haaraosasto, Käsityö
läisyhdistys, Lounais-Suomen maanviljelysseura.
Martta-yhdistys, Soitannollinen seura. Tehdas
yhdistys, T:n liikemiesyhdistys, T:n
taideyhdistys, ’f:n teknikot, T:n työväenyhdistys ammatti
osastoineen. Vapaaehtoinen palokunta. Varsinais
Suonien tutkimusyhdistys, kaksi
eläinsuojelus-yhdistystä sekä joukko puolue-, raittius-, urheilu-,
hyväntekeväisyysyhdistyksiä, uskonnollisia seu
loja. lauluseuroja, pääkaupungissa toimivien
seurojen haaraosastoja (Kansanvalistusseuran,
Kon-kordialiiton, Matkailijayhdistyksen) y. m. —
.Sanomalehdistö: T :ssa ilmestyy 4 joka
päiväistä lehteä (,,Sosialisti", ..Turun Sanomat",
,,Uusi Aura" ja „Abo Underrättelser"), 2
kolmasti viikossa ilmestyvää. 1 kahdesti ja 1 ker
ran viikossa ilmestyvä. .Sitäpaitsi eräitä kuu
kauslehtiä. II. .4. ’S.
V:sta 1913 alkaen on T:ssa pidetty ruotsin
kielisiä yliopistollisia kesäkursseja, joiden toi
ineenpauijana on Turun akatemiallisteu kesäkurs
sien komitea (8 jäsentä, 1 varajäsen).
Vuotuinen menosääntö on ollut 30,000-35,000 mk., joka
summa on saatu osaksi turkulaisilta laitoksilta,
osaksi yksityisiltä henkilöiltä.
Kauppa ja merenkulku. Kaupungin
mainio asema maan lounaisimmassa osassa, ja
varsinkin sen edustalla oleva suojeleva saaristo sekä
hyvät maakulkuyhteydet ovat tehneet kaupungin
hyvin sopivaksi talvisatamaksi, minkä jo lähes
20-vuotinen kokemus todistaa. T:n
kauppalaivasto käsitti 19l3 kaikkiaan 127 alusta,
yhteensä 17,770 rek.-ton. netto, jonka puolesta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
