Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2059
Turku
2060
T. on vasta viidennellä sijalla Suomen
kaupunkien joukossa. Kauppalaivastosta oli 44
höyryalusta, yhteensä 8,090 rek.-ton. netto; suurempi
höyrylaivasto on vain Helsingillä. Tärkein T:n
laivayhtiöistä on ..Bore", jonka päätehtävänä on
Tukholman-T:n liikenteen välittäminen. T:n
tulli-kamaripiirissä sam. v. selvitettiin yhdistetyssä
ja suoranaisessa ulkomaisessa merenkulussa
t.i milj. rek.-ton. (siinä suhteessa T. on Suomen
satamista kolmas), josta melkein ’/3 tuli T:n
ja Ruotsin (Tukholman) välisen laivaliikenteen
osalle. Tukholman jälkeen merkityksessä T:n
kauppatuttavina seuraavat Hull, Hampuri ja
Lyypekki. Aivan luotettavia tietoja T:n uiko
maalikaupasta ei valitettavasti ole olemassa,
koska siiä koskeva tilasto tähän asti on ollut
vähemmän tyydyttävällä tavalla laadittu. Niinpä
käytettävissä olevien tietojen perusteella on
mahdoton arvioida tuontia Venäjältä sekä välitettyä
vientiä rautateitse sinne. Muilla tavoin
tuotujen tavaroiden arvo oli 1913 Smk. 66,421,473:—
ja sam. v. vienti nousi (paitsi maateitse
Venäjälle) Smk: aan 19,255,692:—. Ne tavaralajit,
joita vietiin enemmän kuin milj. mk:n arvosta,
olivat: puutavarat 5,s milj. mk., paperi,
paperiteokset ja puuvanuke yhteensä 3,i milj. mk. sekä
vuodat ja nahat 2,7 milj. mk. — Suomen
virallisen tullitilaston mukaan olivat T:n
tullikamarin tulot:
1900 1910 1913
Smk. 7,010,001:— 8,134,810:— 9,461,615:—
ollen koko maan tullituloista:
1900 1910 1913
16,7%. 15,5% 15,6%
T:ssa on l5elgialla ja Italialla konsuli,
Alankomailla, Englannilla, Espanjalla, Norjalla,
Portugalilla, Ruotsilla ja Tanskalla sijaiskonsuli
sekä Ranskalla konsuliasiamies.
Rautatie haarautuu T -.sta kahtaanne:
T:n-Toijalan rata koilliseen. T :n-Helsingin rata
länteen. Sitäpaitsi lähtee 3 km pitkä haararata
satamaan. T:n asema (jonka lisäksi T:ssa on
..T. itäinen" niminen pysäkki) on I:u luokan.
V. 1913 lähteneitä matkustajia oli 222,814, saa
puneita 228,353, lähetettyä tavaraa 150,792 ton.,
saapunutta tavaraa 191,088 ton. Lähteneen
liikenteen kokonaistulot olivat Smk. 2,710,552:55
(Suomen valtion rautateillä vain Pietarin,
Helsingin ja Viipurin asemain tulot suuremmat).
T:ssa on Suomen ilispasöörin konttori.
Teollisuus. V. 1913 oli T:ssa 104
tehdas-ammattityöpaikkaa ja sam. v:n aikana niissä
keskimäärin 5,201 työntekijää. Tuotanto näkyy
seuraavista luvuista (vertailun vuoksi esitetään
Helsingin ja Tampereen teollisuutta valaisevat
vastaavat luvut v:lta 1913):
työpaikkoja työntekijöitä tuotanto
Helsinki ’ 229 ’ 13,827 109,4 milj. mk.
Tampere 110 9.557 65,s „
Turku 104 5,201 39, i „
Main. v. oli T:n teollisuuden tuotanto 5,7%
koko maan teollisuuden tuotannosta.
T:u suurimmat teollisuuslaitokset ovat:
Vul-«■anin konepaja (valmistusarvo 1912 oli
7,600,000 mk.), John Barkerin
puuvillakehruu-tehdas (5,000,000 mk.), P. C. Rettig & Co: n
tupakkatehdas (3,990,000 mk.), N. Bomanin
höyrypuusepäntehdas (1.740.000 mk.), T:ii
rautateollisuus o.-y. (1.500.000 ink.). Tm vej-katehdas
(1,360,0(10 mk. . l m kaakelitehdas (1,200,000 mk...
\V’:m Crichton & Corn konepaja ja laivaveistämö
(1,100,000 mk.), Auran sokeritehdas,
Suoinalai-nen väkiviinan puhdistustehdas, Andrée &
Ilosen-ijvistin moottoritehdas. Jouduttaakseen viime
aikoiua tärkeäksi tulleen
teollisuustonttikysy-myksen ratkaisua, ovat eräät yksityiset henki
löt v:n 1917 alussa ostaneet meren rannalla
sijaitsevan, n. 2,000 tynnyrinalan laajuisen alueen
Raision pitäjässä, mihin on aikomus
rakennuttaa uudenaikainen satama sekä teollisuustontteja
ja minkä alueen he aikanansa aikovat ilman
voittoa tarjota kaupungin lunastettavaksi. F. L-al.
Sähköraitiotie verkko (A. E.
G.-yhtiön omistama, joutuu erikoisilla 1906
tehdyillä luovutusehdoilla määrävuosien kuluttua
kaupungin omaisuudeksi) valmistui 1908; se
johtaa Kanavaniemeltä Linnan-, Kauppias-, Eerikin
ja Aningaistenkatuja pitkin tuomiokirkolle kaa
reutuen tästä pääradasta sivukaarroksina vaseni
malle Puisto-, Läntiselle pitkällekadulle,
Rautatientorille, llumaliston-. Venäjänkirkko- ja Aura
kadulle sekä oikealle Kasken- ja Isolle Hämeen
kadulle, kaikkialla yksiraiteisena. V. 1916 raitio
tiellä matkusti 1,962,179 henkilöä (1915
1,333,294 h.); tulot sam. v. olivat Stnk
272,050: 61.
T:n pankit: a) pääkonttorit: Länsi-Suomen
osakepankki. T:n osakepankki, Liikepankki o.-y.
T:n suomalainen säästöpankki. Tm säästöpankki.
Työväen säästöpankki T:ssa; b) haarakonttorit
Kansallisosakepankki, Pohjoismaiden
osakepankki, Suomen pankki, Suomen yhdyspankki,
Vaasan osakepankki.
Itsenäiset vakuutusyhtiöt: Keski
näinen vakuutuslaitos Sampo (tärkeimmät
osastot: tapaturma-, palo-, metsäpalo ),
Merivakuutu.-osakeyhtiö Tritou, Kaupunkien paloapuyhdistys
irtaimistoa varten, Jälleenvakuutusosakeylitiö
Verdandi, Tm läänin paloapuyhdistys, Suomen
merivakuutusyhdistys, Suomen merimiesten tapa
turmavakuutuslaitos. Elinkorkolaitok
sia: T:n elinkorkolaitos, T:n koron-ja
pääoman-valmistuslaitos.
Historia. Jo pakanuuden aikana
muodostui Aurajoen suun seuduille kauppapaikka, Turku,
ruots. Åbo, lat. Ahoa. Alkuansa se oli vähän
ylempänä joen suusta, Koroistenniemessä, mutta
jo 1200-luvun alkupuolella se näyttää siirtyneen
nykyiseen paikkaansa. Historiallisissa lähteissä
se mainitaan ensi kerta 1198 (mahdollisesti jo
Idrisin maantieteessä n. 1150). Suomen piispan
ja tärkeimmän linnan päämiehen asettuessa sii
hen tai sen läheisyyteen se kohosi Suomen
pääkaupungiksi. Järjestyneeksi
kaupunkiyhteiskun-naksi T. nähtävästi muodostui v:n 1300 vai
heillä (esiintyy semmoisena ensin 1309) ja sen
luomiseen oli varmaankin saksalaisilla
hansakauppiailla ratkaiseva vaikutus; asiakirjoissa
mainituista porvarinimistä sen olemassaolon
eusimäisiltä 50 v:lta on 18 saksalaista ja ainoaa
taan 10 kotimaiseen, suom. tai ruots.,
alkuperään viittaavaa. Tietysti tämä ei osoita
kummankaan aineksen suhdetta lukumäärään nähden,
koska kotimaiset porvarit varmaankin aina
olivat melkoisena enemmistönä, mutta kyllä
suunnilleen niiden merkitykseen katsoen. Jotenkin
valua oli sitten saksalaisuus läpi koko
keskiajan. vaikka suomalaisten ja ruotsalaisten osuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
