Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku - Turmaliin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2065
Turmaliin
’—Turnaus
20tu;
T:ii |ia|o, joka sutii hävitti n. suu taloa oli
suurimman osan (n. 7/g kaupungista), tuotti
myöskin seurauksena yliopistonkin siirron Helsinkiin.
Tämmöisen iskun jäljestä tarvittiin tietysti
aikaa, ennenkuin taas päästiin edistymään, mutta
ihmeellisen nopeasti kuitenkin T. on
onnettomuuksistaan toipunut. Asukasluku oli 1825
13,609, 1850 17.178, 1880 22,701. 1900 38.235 ja
1912 52.057 henkeä. Kauppa ja teollisuus ovat
melkoisesti voimistuneet; 1860 oli kaupungilla
45 laivaa (liistiluku 6,902, merimiehiä 626), 1904
49 laivaa (tonniluku 8.490), tuonnin arvo 1904
oli n. 28 ’/j milj. ja viennin yli 12 milj.
markkaa. Tehtaita ja teollisuuslaitoksia oli 1860 31,
työväkeä 845 henkeä ja valmistetun tavaran arvo
4ihi,000 ruplaa hopeaa vuollessa; 1907 olivat
vastaavat luvut 493 tehdasta, 8.258 työläistä ja
yli 38 milj. markkaa. T. on siten Helsingin
ja Tampereen rinnalla nykyisin maamme
teollisuuden keskuspaikkoja. Turun-Tampereen
rautatie avattiin liikenteelle 1876, Turun-Helsingin
rannikkorata 1899. T:n kaupan eduksi on par
aikaa (1917) tekeillä suuria suunnitelmia uuden
-ataman perustamiseksi kaupungin ulkopuolelle.
Myöskin henkisellä alalla T. on viime
vuosi–udan kuluessa kunnialla pyrkinyt hoitamaan
sitä kallista perintöä, mikä sille kuuluu
korkeam-mau sivistyksen vanhimpana kotipaikkana ja
edustajana Suomessa. Koululaitoksia on
kaupungissa runsaasti, sekä valtion että yksityisten
ylläpitämiä; paitsi kansa- ja oppikouluja, myös
monenlaisia erikoiskouluja, niinkuin
kuuromyk-käin-, meri-, teollisuus-, taide- y. m. kouluja. On
perustettu museoita ja kirjastoja, joiden
aikaan-aami seksi useat yksityiset mesenaatit ovat
myötävaikuttaneet suurilla lahjoituksilla:
Historiallinen museo Turunliniiaan. suurenlainen
kaupunginkirjasto (kauppaneuvos Kettigin toimesta
a kustannuksella*, taidemuseo (veljesten
Hahl–triimin lahjoittama) y. m. Myöskin on
ruotsinkielisiä akateemisia kesäkursseja viime vuosina
säännöllisesti siellä pidetty, ja paraikaa
keskustellaan pysyväisen yliopiston perustamisesta
yksityisillä sitä varten kerätyillä varoilla. —
Suomen arkkihiippakunnan keskuspaikkana on
I lla yhä kirkollisessa suhteessa johtava paikka
maassamme ja siellä pidetään yleiset
kirkolliskokoukset. Useat seurat ja yhdistykset,
samoinkuin kaupungissa ilmestyvien sanomalehtien
suuri lukumäärä todistavat vilkasta osanottoa
nykyajan rientoihin sivistyksen, valtiollisen ja
taloudellisen elämän, hyväntekeväisyyden y. m.
aloilla. [J. VV. Ruuth. „Abo städs historia "under
medeltiden och 1500-talet" (3 vihkoa 1909-161 :
C. v. Bonsdorff. „Åbo städs historia under
sjuttonde seklet" (2 os.. 1894-1904); ,T. W. Ruuth
ja O. v. Bonsdorff, „Turku", Oma Maa V;
„Privi-legier och resolutioner för Åbo stad 1525-1719"
(julk. G. v. Bonsdorff. 18991; G. E. Eurén,
..Ajantieto Turun kaupungista" (1877).] k. o.
Turmaliini, ryhmä keskenään isomorfisia (ks.
Isomorfisuus) ja seoksia muodostavia
kivennäisiä, joiden kemiallinen kaava on vielä
epävarma; kaikki ovat aluminiumin- ja
boorin-pitoisia silikaatteja, lisäksi on joko
natriumia. litiumia, magnesiumia tai rautaa sekä
miltei aina myös vetyä ja fluoria, joskus
kro-1 julk. C. v. Bonsdorff. 1899); (i. E. Eurén,
„Ajan-tyvppiä: alkali t., magnesium-t. ja rauta-t. Kide
muoto on heksagouis-hemiedrinen ja hemimorfi
nen (ks. Kide); ominaisia ovat etenkin
puoli-lukuiset prismapinnat. joista kiteet saavat koi
miomnisen poikkileikkauksen. T. 011 hyvin kovn
(yli 7); om.-p. on 2,»-3.j. Väri on erinomaisen
vaihteleva: alkali t, on joko väritön (akroiitti),
sininen (indigoliitti), punainen (rubelliitti,
sibc-riitti) tai vihreä. Magnesium-t., joka tav. sisill
tää myös alkaliyhdistyksiä, on usein ruskean
värinen (draviitti). Kaikki rautarikkaat muun
nokset (n. s. schori) ovat mustanvärisiii. Hyvin
yleisesti t.-kiteissä on erivärisiä samankeskeisiä
kerroksia. Kaikki värilliset t :t ovat erikoisen
vahvasti pleokroisia; ordinaarisäteelle on
absorp-tsioni aina paljon suurempi kuin
ekstraordi-naarisäteelle. Täliän perustuu t:n käytäntö
yksinkertaisena polarisatsionikojeena n. s. t.-tan
gossa. Mainittava fysikaalinen ominaisuus on
myös t:n pyro-sähköisyys, joka on ilmaus sen
hemimorfisesta kiderakenteesta. Kaunisvärisiä ju
läpikuultavia, u. s. jaloja muunnoksia käytetään
jalokivinä. Musta rauta-t. on erittäin yleinen
satunnaisena aineksena graniiteissa ja varsinkin
pegmatiiteissa, joissa se usein esiintyy hyvin
suurina kiteinä. Myös tavataan sitä kloriitti
liuskeissa ja kiilleliuskeissa. Muut lajit ovat
harvinaisempia ja esiintyvät joko pegmatiitissa.
kiteisissä liuskeissa (myös kalkkikivessä) tai
sitten vuorilajien raoissa. Ollen boorinpitoisia
aineita ovat kaikki t.-muunnokset aina
eräänlaisten kontaktimetamorfisten prosessien tulok
sia. joissa on magmoista erottunut haihtuvia
aineita (n. s. pueumatolyysi). 1’. E.
Turmaliinikivi, vuorilaji. jonka aineksina
ovat turmaliini ja kvartsi. T. esiintyy juonen
muotoisina massoina ja on aina pneumatolyytti
nen muodostuma.
Turnajaiset ks. T u r n a u s.
Turnaus (saks. Tunner, ransk. tournoi, ruots
tornering) oli keskiajan ritarien ja ratsumiesten
harjoittamien sotaleikkien nimenä. Niitä oli
monta eri lajia, kaksin- tai joukkotaistelua.
erilaisilla aseilla, ja niistä oli käytännössä eri
nimiä: joste, buhurt y. m. Varsinainen turnaus oli
niistä juhlallisin ja pantiin usein toimeen erin
omaisella loistolla ja suurilla kustannuksilla.
Pariisissa 1B89 kuninRalar Isabella Baierilaiaen kunniaksi
pidetyt •urnajaisei.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
