- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
2069-2070

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turtola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

206P

pan merissä. Vuotiiiuen saalis arvioidaan 400 000
milj. kappaleeksi; yksin Lofotenin saarien luona
pyydetään kymmenes osa tästä määrästä. Moail
nian markkinoille joutuu turska joko tuoreena
tai kuivattuna (kapakalana* ; maksasta valmis
telaan kalanmaksaöljyä, sisälmyksistä ja muista
perkuusjätteistä kalagnanoa. Halvan hintansa
takia turska on varsinkin köyhän kansan
ravinto-aineena tärkeä. Kuva ks. Kalat, värillinen
liite Merikaloja. — Muista t:sta
mainittakoon kolja (O. ceglefinus), 1 y y r a-turska
(G. pollachius), saita [Vienan seiti] (G. saida),
seiti (O. virens) ja valkea turska (G.
mer-langus), jotka elävät Atlantin pohjoisosissa ja
Jäämeressä. Näitäkin kaloja pyydystetään hyvin
paljon, paikoitellen enemmänkin kuin tavallista
turskaa. P. B.

Turtola. 1. Kunta, Ouluu 1., Kemin kihlak.,
Ylitoruiou-Turtolan nimismiesp.; kirkolle
Torniosta 110 km, Karungista 80 km. Pinta-ala
1,430., kms, josta viljeltyä maata (1010) 2.132 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 1,724 ha).
Manttaalimäärä 12 ’*/»•• talonsavuja 114,
torpan-savuja 50 ja muita savuja 248 (1007). 2,693 as.
11915 : 343 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 187 :llü (1901). 187 hevosta. 840
nautaa 1914 . — Kansakouluja 4 (1916).
Säästöpankki. Aluelääkäri
(Ylitornion-Turtolan-Kola-rin). Apteekki (Pellon kylässä). —
Teollisuuslaitoksia: Paaniajärven osuuskunnan mylly ja
sahalaitos; Turtolan meijeri. — 2.
Seurakunta. konsistorillinen, Kuopion hiippak.,
Kemin rovastik.: muodostettiin 1809 Haminan
rauhanteossa Suomen puolelle jääneestä Ruotsin
Ylitornion emäseurakunnan itäisestä osasta.
Suomen Ylitornioon kuuluvaksi T. nimiseksi
kappelik-i: määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi
khrakunnaksi sen. päät. 14 p:ltä jouluk. 1894
ensimäinen khra v:sta 1912). Seurakuntaan
kuuluu Pellon (v. 1734 perustettu)
rukoushuone, n. 16 km T:n kirkolta pohjoiseen. -—
Kirkko puusta, rak. 1815-18. L. B-nen.

Turtua = puutua (ihmisruumiista puhuen), ks.
I’ u n t u m i n e n.

Turtukai ks. Tutrakan.

Turturikyyhkynen ks. Kyyhkyset.

Turuhansk [-a’-], kaupunki Siperiassa,
Jeni-seiskin kuvernementin pohjoisosassa, n. s.
Turu-hanin maassa, lähellä Jeniseihin vas. laskevan
Tur u li a ii in (yli 700 km pitkä,
hidasjuoksui-nen, keväisin kovasti tulviva) vas. rantaa;
139 us. (1911). — Puri kirkkoa, sairaala, koulu.
Asukkaat harjoittavat kalastusta sekä vähäistä
markkinakauppaa. — Per. 1607, linnoitettiin
1677. piirikunnunkaupunki v:sta 1785 (sittemmin
lakkautettu) ; oli 1600-luvun jälkipuoliskolla ja
1700-luvulla kukoistavan turkistavara kaupan
keskipisteenä. Rappeutui 1800-luvulla.
Epäterveellisen aseman takia koko kaupunki päätetty
siirrettäväksi idemmäksi, Jenisein oik. rannalle.
— Tur ti hauin maa (ven. Turuhanskij krajl
käsittää koko Jeniseiskin kuvernementin
pohjoisosan, n. 1 »/* milj. kmä, ehkä 10.000 as., joista
n. puolet ostjaakkeja. tunguuseja, samojeedeja.
juraakkeja, dolgaaneja ja jakuutteja: paljo
kar-koitettuja. Suurimmaksi osaksi tundraa. Ennen
huomattava turkissaalis vähentynyt suuresti.
Maaperässä on suuria kivihiili-, grafiitti-,
rautamalmi y. m. rikkauksia. Grafiittia louhitaan.

2070

Turum ltü-J, ostjaakkien lilnm, vogulien
tiimm. merkitsee nykyään: taivaanjumalati;
(kristittyjen) Jumalnu; pyhimystä ja
pyhimyk-senkuvaa; taivasta; ilmaa, säätä; ilmaa
(määrätyn ..oloalueen-’ merkityksessä: tiimii ilma. tuo
ilmal. Joskus se tavataan osana ostjaakkien ja
vogulieu alueellisten haltioiden nimissä (esim.
Salymin t., Pelymin t.). Alkumerkitys on
todennäköisesti ollut ’ilma, sää, taivas’. Tästä
kehittyi aluksi ..ilman- 1. taivaanjumala’,
myöhemmin ’(taivaallinen) jumala yleensä’, josta sil
teu johduttiin vielä ’pyhimyksen, pyhäinkuvan’
merkitykseen. — Unko t. alkuperältään yhdis
tettävä lappalaisten diermcs, tiermes sanaan (ks.
Diermes), kuten Castrén ensimäisenä oh
arvellut, ei ole varmaa. K. F. K.

Turun akatemia ks. Yliopisto, vrt.
Turk u.

Turun arkkihiippakunta käsittää koko Turun
ja Porin läänin ynnä Ahvenanmaan sekii muun
osan Vaasan lääniä, paitsi Laukaan ja Viita
saaren kihlakunnat ynnä Virtain ja Ätsärin
pitäjät Kuortaneen kihlakuntaa. Pinta-ula
47.472.! km!, 922,936 as. (1912) = 19.5 asukasta
1 km-’:iä kohti. Hiippakuntaan kuuluu (1917):
13 rovastikuntaa, 169 emäkirkkoa, 25 kappelia
ja 3 saarnahuonekuntaa. Arkkihiippakunnan
nimen hiippakunta sai 1817. Alkuaan Turun
hiippakunta käsitti koko Suomen (Finneiisis
t)iæ-cenis 1. Diæcesis Finlandiæ). Sen piispaa sanot
tiinkin vain Suomen piispaksi (Finlandiæ
epis-copus 1. Finnorum episcopns). Vasta v:sta 1258
käytetään nimitystä Turun piispa fepiscopus
Aboënsis) ja ainakin 1300-luvun alusta
hiippakunta käy Turun hiippakunnan (Dimcesis A ho iin
sis) nimellä. Alussa sen hallitus oli sijoitettu
liäntämäelle, josta se sittemmin muutettiin
Turkuun, johon 1340 perustettiin tuomiorovastin
virka. V. 1554 erotettiin Viipurin hiippakunta,
joka kuitenkin sittemmin muutamia keiloja
(1579-83. 1583-1618 sekä 1712 ja 1713) oli Turun
piispan johdon alaisena. V. 1724 Viipurin
piispanistuin siirrettiin Porvooseen (ks. Porvoon
hiippakunta). V:een 1809 oli Turun ja
Upsalan hiippakuntien välisenä rajana
Kaakuma-joki (ks. t.). V. 1850 muodostettiin uusi Kuopion
hiippakunta (ks. t.), johon Turun hiippakunnasta
erotettiin pohjoinen Pohjanmaa ja Lappi. V. 1897.
kun Suomi oli jaettu neljään hiippakuntaan, siir
rettiin muutamia T. a:n seurakuntia Porvoon
hiippakuntaan. Katolisena aikana Turun piispa
oli lähinnä Upsalan arkkipiispan alainen. Turun
piispat keskiajalla luetellaan kirjoituksessa Suo
nien kirkkokunnat (ks. t.). Uudeu ajan piis
poista mainittakoon: Mikael Agricola (1554-57).
Paavali Juusten (1563-76), Eerik Sorolainen
(1583-1625), Iisak Rothovius (1627-52),
Johannes Terserus (1658-64), Juhana Gezelius vanh.
(1664-90), Juhana Gezelius nuor. (1690-1718).
Juhana Brovallius (1749-55), Kaarle Fredrik
Me|inander (1757-75). Jaakko Oadolin it788-1802).
Jaakko Tengström (1803-32: arkkipiispa v:sta
1817), Erik Gabriel Melartin (1833-47), Edvard
Bergenheim (1850-84), Torsten Renvall (1884-98’.
Gustaf Johansson (v:sta 1899).

Turun diskonttolaitos ks. P a n k k i, palsta
176.

Turun elinkorkolaitos, per. 1857. on Suomen
vanhin tällä alalla toimiva laitos. Siinä kilyte-

Turtola—Turun elinkorkolaitos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/1079.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free