Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turtola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2071
tään suunnilleen samaa tontiinijärjestelmän
muunnosta (ks. T o n t i i n i) kuin useissa
1800-luvun alkupuolella ulkomailla perustetuissa
elin-korkolaitoksissa. Vuoden aikana osakkaiksi tul
leet muodostavat vuosiseuran, joka osakkaiden
iän mukaan jakaantuu neljään luokkaan. Ellei
vuosiseuraan kuulu vähintään 300 henkeä,
yhdistetään kahden peräkkäisen vuoden luokat, mikä
v:sta I8G6 alkaen aina on tapahtunut. Täysi
pano on 400 mk., joka voidaan maksaa kerran
tahi vähin erin. Osakas saa omistaa useampia
panoja samassa tahi eri vuosiseuroissa. Kun
pano on täysin maksettu, alkaa elinkoron
suorittaminen. Vuosiseuraan kuuluvien panojen
lukua ei saa tilivuoden päätyttyä korottaa.
Kuolleen osakkaan pääoman korko tilitetään muiden
saman vuosiseuran ikäluokan osakkaiden hyväksi.
Jos korko siten nousee 100% :ia suuremmaksi,
siirretään ylijäämä lähinnä nuoremman luokan
hyväksi. V. 1916 jaettiin elinkorkoja 274,685 mk.
ja vuoden päättyessä olivat rahastot yhteensä
s.906,560 mk. O. U-n.
Turun hiippakunta ks. Turun arkki
hiippakunt a.
Turun historiallinen museo ks. P a i k a
1-I i s m u s e o t. palsta 49.
Turun hovioikeus perustettiin 15 p. kesäk.
1623, ks. Hovioikeus.
Turun ja Porin lääni (59° 46’-62° 20’ pohj.
lev. ja 6° 22’-2° 50’ länt. pit. [Helsingistä]),
käsittää Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan
kokonaan sekä länsiosan Satakuntaa; suuruudeltaan
24,316 ktn-, josta maata 23,171 km- (Suomen
lääneistä viides). Lääniin kuuluu Turun. Porin.
Rauman, Uudenkaupungin, Naantalin ja
Maarianhaminan kaupungit, Salon, Ikaalisten ja
Vammalan kauppalat sekä 120 maalaiskuntaa (1916).
Väkiluku 1914 514,628 henkeä (=22.. l:tä km2:iä
kohti), niistä maalaiskunnissa 429,371 (= 18,7
1 :tä km-’:iä kohti). V. 1910 oli väkiluku 499.332
henkeä, joista miehiä 246.930 ja naisia 252,402;
läsnäoleva väestö sam. v. 477,103, joista
suomenkielisiä 413,360, ruotsinkielisiä 63,503 ja
muunkielisiä 240. — Viljeltyä maata 464,499 iia (1910),
siinä luvussa luonnonniityt 72,070 ha. Hevosia
52,730 ja nautoja 185,402 "(1914). — Läänin
pääkaupunki Turku. L. H-nen.
Turun kaakelitehdas (omistaja Abo
kakel-fabriks a k t i e b o 1 a g, toimeenpaneva
johtaja insinööri Rafael Schauman, osakepääoma
v :sta 1916 1,000,000 mk., vararahasto 300,000 mk.)
omistaa teollisuuslaitoksia Turussa ja Maarian
pitäjässä sekä myymälöitä paitsi Turussa myös
Pietarissa, Helsingissä, Tampereella, Riiassa ja
Viipurissa. T. k:n perustivat 1874 kauppaneuvos
Ernst Dahlström, konsuli Alfr. Jakobsson,
johtaja Alex. Törnudd, kunnallisneuvos C. Fr.
Junne-lius ja kauppias C. A. Doepel. V. 1882
laajennettiin toimintaa ostamalla toiminimi Julinilta
n. s. Vanha tehdas (per. 1800-luvun alussa),
1891 ostettiin Freiheitin kaakelitehdas
Hirvensalolla (lakkautettiin pian tarkoitukseensa
sopimattomana) ja 1899 ostettiin Pitkämäen
Keskitalo Maarian pitäjässä. Sieltä saadaan
kaakeli-valmistukseen soveliasta savea. V. 1902 sinne
rakennettiin kaakelitehdas, jota sittemmin on
yhä laajennettu, m. m. rakentamalla 1912
rauta-betonista 4 kerroksisen tehdasrakennuksen, joka
saatiin täyteen ja mitä uudenaikaisimpaan kun-
2072
toon 1917, edellisenä v. pulalleen tehtaan sijaan.
Samalla lakkautettiin työt Vanhalla tahtaalla.
V. 1909 perustettiin peltisepänliike ja
liidunhuub-dontalaitos sekä 1912 valimo ja niklauslaitoe,
joten toiminimi nyttemmin valmistaa kaikkia
kaakeliuunin rauta- ja metallitarpeita. Samalla
suoritetaan muitakin konepaja-alaan kuuluvia
töitä. Valmistus, arvoltaan 984,000 mk. 1912
(tehdas on laatuaan Suonien suurin), käsittää
niinollen kaikenlaisia kaakeli- ja fajanssiteoksia,
liidiiuhuuhdontaa, peltisepänteoksia ja valutava
roita. Työväestö 350 henkeä (1912). Työväestöllä
avustusrahasto (110,000 mk. 1917). E. E. A".
Turun-Karjan rata ks. Karja n-T urun
rata ja Suomen rautatiet palsta 457.
Turun linna sijaitsee Aurajoen suussa, joeu
ja sen pohjoispuolelle pistäytyvän linnalahden
väliin muodbstuvalla niemekkeellä. Tämä niemcki
on kuitenkin vasta historiallisena aikana muo
dostunut, sillä linnan perustamisaikaan erotti
sen läntisimmän osan, jonka kallioinen korkein
kohta nousee tätä nykyä n. 10 111:11 korkeuteen
ympäröivän veden pinnasta, kapeanlainen .,linna
salmi" manteresta, ja senkin jälkeen kuin tämä
salmi oli maatunut, katkaisi niemen kaulan kak
sikin kaivettua vesihautaa, joten linna edelleen
tuli olemaan saarella. Linnan perustamisaika on
toistaiseksi lähemmin tuntematon. Messenius
antaa sen tiedon, että linnasaarella oli joen suun
suojana alkuaan maavarustus (,,skantz"), jonka
sijaan Birger kuninkaan aikana (1290-13181
rakennettiin linna ..asukkaiden varmaksi
turvaksi". Pääpiirteissään tämä tieto lieneekin oikea,
sillä ainakaan 1200-1u vh n jälkipuoliskoa
vanhempia rakennuksia ei linnassa näytä säilyneen,
mutta luonnollista on. että linna vasta pitempien
aikojen kuluessa ja useamman rakentajan toi
mesta 011 saanut lopullisen laajuutensa.
Tähän liitetty pohjapiirros antaa käsityksen
linnan ja sen rakennusten aseman muodosta.
Läntinen osa siitä, n. s. vanha linna, on pitkähkö
suorakaide, jonka läntisessä ja itäisessä päässä
ou vankka nelikulmainen torni ja jonka pitkinä
sivuina ovat neljän kerroksen korkuiset
siipirakennukset, itäinen osa. n. s. uusi linna, on
taas melkein neliömäinen rakennusryhmä, lonka
Turvin linnan pohjapiirros. A —B „vanha linna",
C —11 „uusi linna".
pohjoisessa nurkassa 011 viisikulmainen,
eteläisessä siivessä kuusikulmainen ja itäisen sivustan
keskikohdalla nelikulmainen torni, jota paitsi
vankka pyöreä torni, n. s. rondeli, liittyy sen
itäiseen kulmaukseen. Linnan rakennukset ovat
kaikki pääasiassa harmaasta kivestä.
Jo linnan vanhassa osassa havaitaan useam-
Turun hiippakunta -Turun linna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
