Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turun rauha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
20711
Turun tuomiokirkko 2080
useimmilla liiinen katolisista jälkeläisistään
suuria ansioita tuomiokirkon rakentamisessa, ja
lukuisat ovat ne paavilliset armonosoitukset
jotka näiden piispojen toimesta tulivat tuomio
kirkon rakennusrahaston kartuttajien osaksi.
Näistä uusimis- ja laajennustöistä mainittakoon
tässä vain pääkuorin laajentaminen
runkohlin-ueen levyiseksi kahdeksankulmioksi, jonka kali
deksankuImaisten pilarien rajoittamaa keskiosaa
ympäröi väljä kuorikiiytävä, lukuisten kappelien
rakentaminen kuorin ja runkohuoneen sivuihin,
sakastin laajentaminen ja uusiminen ja vihdoin,
keskiajan lopulla, uuden kahdeksankulmaisen
kuorin rakentaminen entisen itäpuolelle. Sen
ohella korotettiin kirkon holvit päälaivassa ja
kuorissa melkoisen korkealle ja siten saatuihin
seinätiloihin rakennettiin yläikkunat, työ, jonka
suorittamisessa kemiöläinen muurari Pietari 146(i
lienee toiminut mestarina. Kirkon yksityisosat.
ovet. ikkunat y. m. sisustus, uusittiin
laajennusten ohella yhä suurempaa upeutta tavoitellen
ja tornia jatkettiin niinikään sopusuhtaiseksi
laajennetun kirkon kera. Kirkon ympäri raken
nettiin toista metriä paksu ja runsaasti 3 ’/s m
korkea muuri, joka noin 400 m:n pituisena
ympäröi laajaa rauhoitettua kirkkopihaa. Tämän
muurin yhteyteen rakennettiin sittemmin
lukuisia rakennuksiakin, joista monet tulivat 1600
luvulla perustetun Turun akatemian käytettäviksi
Mahtaviuimillaan on Turun tuomiokirkko epäi
lemättä ollut katolisen ajan lopulla, jolloin
vaikutusvaltaiset kirkkorulitinaat ymmärsivät sen
loistoa ja kalleuksia kartuttaa lukuisin
lahjoituksin, joita kirkolle tulvimalla tulvi. Sodat ja
tulipalot ovat sitä sittemmin monasti
hävittäneet. ja entistä loistoaan se ei ole enää
saavuttanut.. tuskinpa edes Ruotsin suuruuden aikana,
joka kirkon kaunistamista Turussakin harrasti.
Turun tuomiokirkon poikkileikkaus länteen päin katsottuna.
Piirros samaa alkuperää kuin edellinenkin.
Piirros teht.v Tek
ntllisen
korkeakoulun arkkitehtuuriosaston, prot Gustaf
Nyströmin johdolla
suorittamien
mittausten mukaan.
teri IV :n kirjeessä nimenomaan mainitaan.
Tällöin valmistuneeseen kirkkoon, joka näyttää
olleen suureksi osaksi, ellei pääasiassa, harmaasta
kivestä, kuului kuitenkin vain läntinen osa
nykyisen tuomiokirkon runkohuoneesta ja se
näyttää olleen sisältä suunnilleen n. 33 m:n
pituinen ja 20 m:n levyinen suorakaide, johonka
mahdollisesti liittyneistä sivurakennuksista ei
vastaiseksi ole tietoa. Jo 1200-luvun
loppupuolella toimitettiin kirkossa laajennustöitä
käyttämällä, samoin kuin myöhemmissä laajennuksissa
|a uudistuksissa, pääasiallisesti tiiltä
rakennusaineena. Näihin on arveltu kuuluvan m. m.
kapean poikkilaivan rakentaminen kirkon itä
päähän ja kirkon päälaivan laajuisen kuori
rakennuksen. Epäilemättä on myöskin kirkon
länsipäähän liittyvä torni alkuperäisiltä osiltaan
tämän sataluvun työtä. Myöskin sakasti
todennäköisesti uusittiin tämän laajennuksen
yhteydessä ja v. 1291 tiedetään siinä tapahtuneen
piispanvaalin, jolloin ensimäinen suomalainen
mies kohotettiin piispanistuimelle. V. 1300
tapahtui kirkon vihkiminen mainittujen laajennusten
jälkeeny ja samalla piispanistuimen juhlallinen
siirtäminen Turkuun. Mutta tämänkin jälkeen
on kirkon rakennushistoria vasta alullaan.
Lukuisat tulipalot ja vihollishävitykset
aiheuttivat uudistuksia ja piispojen kasvava valta sekii
seurakunnan yhä laajeneva merkitys kannusti
niissä yhä suurempaan loistoon ja täydellisyyteen
pyrkimistä. Myöhemmistä Suomen piispoista on
erittäinkin Hemmingillä (1338-66), Johannes
Pietarinpojalla tl368-70), Johannes Westfalilla
(1370-85) ja Maunu Tavastilla (1412-50) sekä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
