Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turvebriketti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Turvebrikctti—Turvesuo
2086
jos si’ oii tarpeeksi lahoa ci k il sen tuhanpitoisuus
ole liian suuri. Myöskin metsä-t., s. o. pääasiat
lisosti puiden jäännöksistä lnuodostunut t. antaa
hyvää poltto-t :ta, ja sen tuhanpitoisuus 011 yleensä
alhainen; seu valmistuksen tekevät kuitenkin
Imnkalnksi siinä olevat kovat kannot ja juuret.
Kaisla- ja ruoko-t:ta, jotka usein muodostavat
soiden alimmat kerrokset, esiintyy usein myös
poltto-t :-sn. Kemiallisesti t. elimellisiin
aineosiinsa nähden 011 jokseenkin yhtenäistä;
pääasiallisesti eroavaisuus johtuu erilaisesta
lalioa-inisasteesta. Saksalaisista analyyseista on saatu
>euraavat raja ja keskimäärät vedestä ja tuhasta
\ apanlle t.-aineelle (C = hiili, 11 - vety, O = happi) :
Mutasuoturve
C 50,M-aO,io<>/, keskimäärit 56,00
H= 4^4-5^. „ „ 5,«
0=30^i-39^i „ „ :«.»
Rahkaturve
C - 55j»-58^>»/0 keskimäärä 57,os
H = 5.10 >.>a „ „ 5^0
0 = 33,«-38,™ „ „ 36,oe
Poltto-t:n tiihanpitoisuuden tulee yleensä olla
alle 7-10% (vedestä vapaassa aineessa).
Suomessa tuhanpitoisuus useimmissa tapauksissa on
alhainen, useimmiten alle 5 %. Ulkomailla
käy-letäiin erinäisissä tapauksissa paljoa
tuhan-pitoisempia t.-lajeja, kunhan vain muut
edellytykset ovat suotuisat. Valmiin poltto-t:n
veden-pitoisuus on saatava mahdollisimman
vähäiseksi, sillä siitä sen polttoarvo pääasiallisesti
riippuu. Käytännössä harvoin kuitenkin
pääs-1 ii ii n 30%:n keskimäärälukua alemmas vain
ilma-kuivausta käytettäessä. Kuiveni[iaa t :ta
halutessa on loppukuivatus suoritettava uunissa.
T:n typenpitoisuus 011 huomioonotettava, kun
sivutuotteena tahdotaan saada
ammoniumsulfaattia. Tavallisesti t:ssa on 1-1,»% typpeä (vedestä
vapaassa aineessa). Jos typenpitoisuus nousee
:iiu ja siitä yli, on typen otto kannattavaa.
Polttoarvo riippuu t:n kokoonpanosta ja
lahoa-misasteesta. kuten seuraavat numerot osoittavat:
huonosti lahnnut bvvin lahonut
KMslaturve 5,000 kalorista 5,500 kaloriin
Saramrv» 5.200 . 5,600
Ruskonammalturve 4.900 „ 5,200 „
Metsätarve 5.300 . 5,700
Rahkaturve 4,400 „ 5,400
Ilmakuivan turpeen polttoarvo on 3.000-4,000
kaloria riippuen vedenpitoisuudesta. Riihimäen
t.-pulverin polttoarvo on 4,600 kaloria
veden-pitoisuuden ollessa 14%. — Erilaisia
polttoaineita yhtä edullisissa olosuhteissa poltettaessa
on: I tonni ensiluokkaista e n g I.
kivihiiltä:. l.»-2 t o n. ilmakuivaa
k o n e-t :ta = 1.» t o n. u u n i k u i v a a t.-p
ulve-r i a; 1 m* kuivia koivuhalkoja = 0,«-0,i ton.
ilmakuivaa kone-t:ta. — Yhdestä m3:stä raakaa
suo-t :ta saadaan, jos suo on ojitettu ja t.
kohtalaisesti lahoa, 130-150 kg ilmakuivaa t:ta. 1 hl
käsin nostettua n. n. lapio-t:ta painaa 11. 20 kg,
I hl kone t :ta 30-40 kg. 1 hl t.-pulveria 30-40 kg,
1 hl t.-brikettejä yli 50 kg. L. K.
Turvebriketti ks. T 11 r v e t e o 1 1 i s 11 u s.
Turveliiili ks. Turveteollisuus.
Turvehtia, päällystää turpeella mantäytteiden,
leikkausten, ojien, kanavien y. m. s. sivupintoja,
jotta ne eivät sateen, tuulen, virtaavan veden
y. m. vaikutuksesta syöpyisi pilalle. Tarkoituk-
| seen käytetään lujaa ja sitkeää niittyturvcttu
| 11. 50x50 cm: 11 kokoisissa ja 5-8 cm:n puksui
sis>a palasissa, jotka ladotaan joko lappeelleen
tasoitetulle luiskapiniialle ja naulataan siihen
kiinni puuuauloilla tai syrjltlleen kohtisuorasti
pintaa vasten, jolloin turvepeite tulee paksumpi
ja lujempi (turveniuuri). Turve juurtuu pian
paikalleen. Aineen säästämiseksi turpeet voi
daan laskea kaistaleissa verkon muotoon ju
täyttää silmäkohdat ruokamullalla, johon kylvetään
sitkeäjuurista heinää (vrt. M a 11 r n k e 11 n 11 s).
•/. C-cn.
Turvejauhe ks. Turveteollisuus.
Turvemaa ks. Suo ja Turve s 11 o.
Turvemulta ks. M u 1 t a 111 a a, Turve pi
Turvepehku.
Turvepehku, pehkuksi hienonnettu, kuivattu
suoturve, jota maataloudessa käytetään kuivik
keena kotieläinten alla, teollisuudessa
eristys-aineena y. m., kun taas hienoksi jauhettua t:tta.
n. s. turve multaa käytetään kaupunkien
puhtaanapitolaitoksissa y. m. sellaisiin
tarkoituksiin. Edullisin tällaisiin tehtäviin 011 kevein,
vähimmin laho turve, joka parhaiten saadaan
lahkasammalturpeesta, joskus sekoittamalla se
kaan mättäiden nöyhtää. T:n tärkein ominaisuus
on kyky imeä mahdollisimman paljon nestettä.
Hyvän t:n tulee imeä itseensä nestettä 8-10
kertaa oma painonsa. Olkien imukyky vain 2-31/»
kertainen painoon verraten. Hyvä rahkasuo
antaa 1 m*:iä kohti n. 70 kg valmista t :ita tai
ainetta 1 paalia varten tai vähän enemmän.
L. K.
Turvepehkuteollisuus ks. Turve p e h k u ja
Turveteollisuus. •
Turvepulveri ks. Turveteollisuus.
Turvesuo. 1. ks. Suo ja Suoviljelys.
2. Tekn. Vaikka soita Suomessa on laajat alat.
voidaan vain vähäinen osa niistä käyttää teolli
suustarkoituksiin. Turvepehkun valmistukseen
soveliaita soita on kyllä yllin kyllin, mutta
matkojen pituus ja kulkuneuvojen (rautatieverkoin
kehittymättömyys rajoittavat mahdollisuuksia.
Vielä hankalampi kysymys 011 polttoturveteolli
suudelle soiden valinta. Kotitarpeiksi ja
pienteollisuutta varten on kyllä melkein kaikkialla
tavattavissa soveliasta raaka-ainetta sisältäviä
soita, mutta niillä useinkin polttoturvekysymys
joutuu viljelysseutujen kanssa ristiriitaan. Ollak
seen sovelias koneilla ja suurtuotantona
suoritettavaan turveteollisuuteen täytyy suon
pinta-alaltaan olla riittävän suuri ja sisältää lahoa ja jok
seenkin tasalaatuista turvetta vähintään 2 m:n
syvyydeltä. Lisäksi suo 011 saatava helposti ja
edullisesti ojitetuksi, milloin poikkeustapauk
sissa olosuhteet eivät ole sellaiset, että voidaan
käyttää suokanavissa kulkevia uivia laitteita
Edullinen on sellainen suo, jos^a ei ole nostoa
häiritseviä kantoja ja juuria. Hyvät kulkunen
vot ja suotuisa asema kulutusalueeseen nähden
on myös tärkeä edellytys. Suot, joilla on niiniä
kaikki edut samalla kertaa, ovat harvinaisia.
Yleisimpiä ne ovat maamme itäosissa, esim.
Laatokan pohjoispuolella, missä Karjalan rata kulkee
polttoturpeen valmistukseen kelvollisten suouluei
den halki. Myöskin etelämpänä on muutamin
suurin polttoturvesoita. esim. valtiolle kuuluva.
Saimaan kanavan varrella oleva Konnunsuo, jokai
onkin maamme parhaita polttoturvesoita. Tun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
