- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
2093-2094

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tutkintotuomari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2093

Tu tki n totuomari—Tiiu laaki

2094

Tutkintotuomari ks. V u 1 m i s t u v a t ii t
k i n t o.

Tutor /til-/ (lal.), holhooja (ks. t.).

Tutrakan (Turtitkai), linnoitettu kaupunki
Pobjois-Hulgaariassii. Kusisukin piirikunnassa.
Tonavan oik. rannalla (ylitse silta); n. 8,000 as.
ipaljo roniaanialaisia). — Muhamettilainen
luostari. Melkoista maataloustuotteiden vientiä:
joki-satama. — Balkanin sodan loputtua 1913
Bulgaaria luovutti T:n Koinaanialle Silistrian alueen
keralla, mutta Suurvaltuinsodassa Komaaniau
yhdyttyä siihen bulg. joukot jo 6 p. syysk. 1910
ankarau taistelun jälkeen valloittivat T:n
takaisin.

Tutàkov, Nikolaj Aleksejevits
(1761-1812), ven. kenraali, saavutti sotilaallista
kokemusta Venäjän sodassa Napoleonia vastaan ennen
Tilsitin rauhaa. Komensi Suomen sodassa 1808
sitä ven. armeian osastoa, jonka oli määrä
tunkea Suomen joukot Savosta. Savon
valloitettuaan ja yhdytty ään senjälkeen venäläiseen
läntiseen armeia-»sastoon T. yhdessä Rajevskijn
kanssa ajoi takaa Suomen peräytyvää armeiaa.
Revonlahden taistelun jälkeen hän joutui
syytteeseen tekemistään sotilaallisista virheistä, mutta
vapautettiin ja sai uudelleen päällikkyyden
Savossa. Napoleonin sodassa 1812 T. haavoittui
kuolettavasti Borodiuon taistelussa. K. ff. Af.

Tutti (rt.. = kaikki), mus., koko orkesterin
yhteissoitto, yhden tai useamman soolosoittimeu
vastakohtana. I. K.

Tutti frutti (it.. = kaikkia hedelmiä),
seka-hedelmartioka: kaikenlaista.

Tuttlingen, kaupunki Wilrttembergissä.
Tonavan varrella ratojen risteyksessä: 15,862 as.
110101. — T:ssä syntyneen runoilija Max
Schneckenburgerin muistopatsas. Muutamia
kouluja. Huomattavaa teollisuutta. T:u ääressä
30-vuotisessa »odnssa tuhotun Ilombergin linnan
rauniot. — T:n luona 14 p. marrask. 1643 kreivi
Mercy’n johtamat keis. joukot (22,000) voittivat
kreivi Rantzauu komentamat ranskalaiset ja
ruotsalaiset (18.000). Voittajain mieshukka
n 4,i%, voitettujen 38%. Taktillinen arvo l.i.

■Iskm-,

Tutuila, Samoa saaristoon kuuluva,
Yhdysva’-tain omistama saari. ks. Samoa.

Tutulus (|at.), muinais! . pyöreä pronssinen
vyönsolitus, jonka keskeltä nousee aluksi matala,
myöhemmin korkeahkoksi kasvava nasta I. tappi.
T. oli käytännössä skandinaavisella
pronssikauden alueella. Suomesta sellaista toistaiseksi ei
ole tavattu, mutta Virosta yksi (n. v:lta 1400
e. Kr.). Yksi t. (n. v:ltn 1000 e. Kr.) tunnetaan
myös Keski-Venäjältä skandinaavisen kaupan
muistona.

Tuuba (lat. luba =
putki), mus.,
vaski-puhaltimien matalin
bussosoitin. Nimensä
se on saanut room.
I riimpetinkaltaisestn
sotatorvelta. /. K.

Tuukkalan kai
misto, suuri kalmisto
pakanuuden »jan
lopulta. 1100-1300-luvuilta. Se sijaitsee Mikke
Iistä 5 km etelään, aivan Tuukkalan reservi
komppanian rakennusten vieressä. Paikalla oli

Tuuba

n. 21-26 m pituinen, 16-20 m levyinen ja
60-90 cm korkuinen liietakumpu. Kumpua tusoi
tettnessa 1886 tavattiin siitä joukko
niuinai-esineitä. Sittemmin ’ siellä toimitettiin
miiinai-tieteellisiä kaivauksia, jolloin paljastui 42 osaksi
hyvin rikasta ruumishautaa. Kalusto on selvästi
karjalaisperäistä ja siihen kuuluu m. m. 8 kir
vestii, 31 veistä ja 16 nuolta, mutta ei yhtään
miekkaa, kaikki rautaa: 49 soikea, 27 putkea.
40 ketjunkannatinta, joukko riipuksiu y. m.,
kaikki pronssia. Hautalöytöjen nojalla on
rekonstruoitu senaikuinen puku; naisen puku on
n. s. Aino-puku. — T. k. on Savon ainoa tunnettu
tämiinaikainen kalmisto. [A. O. Heikel, „Tuuk
kalan löytö" (Suomen muinaismuistoyhdistyksen
aikakauskirja X).] .4. m’ T.

Tuulaaki (ruots. tolag, < alisaks. tolagc
saks. Zulage = lisäys, lisämaksu), kaupunkien
hyväksi kannettu tullilisämuksu. T. on peräisin v:lta
1636, jolloin Tukholma ensiksi sai oikeuden tämän
veron kantamiseen. Saman oikeuden saivat Turku
ja Viipuri 1638 ja Helsinki 1650 sekä senjälkeen
vähitellen muutkin Suomen tapulikaupungit ynnä
poikkeuksena myöskin muutamat maakaupungit,
f: ia kannettiin aluksi määräprosenteissa kaupun
keihin ulkomailta tuodun ja ulkomaille viedyn
tavaran arvosta. Kaupunkien hyväksi menevänä
verona t. lakkasi 1680, jolloin tapiilikaupun
git luopuivat oikeudestaan tähän veroon, mikä
nyt meni valtiolle. Vähitellen palautettiin kui
tonkin tämä oikeus kaupungille toisensa jälkeen
ja 1715 julistettiin jälleen kaikille tapulikau
pungeille tämä oikeus. V. 1717 määrättiin t:ia
kannettavaksi kaikissa tapulikaupungeissa saman
perusteen mukaan. V:n 1723 kaupunkien
erioikeuksien nojalla katsotaan kaupunkien oikeuden
t:n kantamiseen saaneen erioikeuksien luonteen.
Paitsi varsinaista t:ia. jota kaupungit tosin
aluksi saivat ruveta kantamaan satamalaitosten
ja pakkahuoneitten ylläpidon aiheuttamien
monojen peittämiseen, mutta josta pian rupesi
riittämään tuloja myöskin kaupunkien yleisen
raha-tarpien tyydyttämiseen, saivat eräät kaupungit
1600-luvun lopulla oikeuden kantaa lisä-t: ia
majoitusmenojen peittämiseksi. Tätä lisäveroa
nimitettiin majoitus-t :ksi. Tämänkin veron kan
tamisen oikeus vahvistettiin v:n 1723 erioikeuk
sien nojalla. Kun v:n 1809 jälkeen annetuissa
tulliasetuksissa ei enää mainittu tavara-arvoja,
joitten mukaan t :ia voimassaolevien asetusten
perusteella oli laskettava, rupesi senaatti
kullekin kaupungille erikseen vahvistamaan eri tavara
lajien arvot. Tästä samoinkuin siitäkin, että
senaatti vahvisti kullekin kaupungille erikseen
ne prosenttimäärät, joiden mukaan t :ia oli suori
tettava, kehittyi vähitellen tuntuvia epäkohtia
m. m. sikäli, että t. eri kaupungeissa muodostui
sangen erilaiseksi. Tämän johdosta annettiin
v:n 1872 valtiopäiville esitys t:n määräämisestä
vissiksi prosentiksi tavaroiden tullimaksusta jät
tämällä kuitenkin senaatin asiaksi (kaupunkien
viranomaisia kuultuaani vahvistaa eri
kaupunkien prosenttimäärä. Hyväksyttyään esityksen
ovat valtiopäivät senjälkeen määrävuosiksi ker
rallaan vahvistaneet t:n laskuperusteen v:n 1872
esityksen mukaisesti. V:n 1872 valtiopäivillä
hyväksytyn lain nojalla määrättiin myöskin, Iak
kauttamalla varsinaisen ja majoitustuiilankiii
välinen erotus, että kaupungit siitä lähtien itse

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:46 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/1091.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free