Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tykistö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2115
Tykkijunkkari— Tylsistyminen
21 It.
saisi pituusakselinsa ympäri pyörivän liikkeen,
niin että se ilman halki lentäessään ainn kulkee
kärki edellä. Piipun sisustan halkaisija
ilmaistaan kalibereissa samoin myös usein sen pituus.
Hanskassa kaliberi ilmaistaan mm:ssii,
Englannissa, Venäjällä, ja Yhdysvalloissa tuumissa.
Piipun perimmäinen osa on sileäksi porattu ja
läpimitaltaan piippua avarampi, jotta siihen
mahtuisi heittokappaletta kannattava hylsy.
Panosaukon sulkee takaapäin erikoinen sulkulaite (ks.
Ampuma-aseet). Laukaisemisesta ks.
Sytytys p i 11 i.
T:n vaikutus on pääasiassa riippuvainen
yksityisen laukauksen vaikutuksesta ja
ampumauopeu-desta. Kenttä-, vuoristo- ja asema-t:t
vaikuttavat pääasiallisesti srapnellitulella ja ne voivat
yhdellä laukauksella lähettää satoja jopa pari
tullattukin kuulaa verraten laajalle alalle.
Pii-ritys-t:ien päätehtävänä 011 vihollisen
varustusten tuhoaminen ja sen vuoksi niillä on
ylläpidettävä kranaattitulta, jolloin heittokappaleen läpi
-tunkemis- ja murtamisvoima on pääasiana.
Kranaattitulen, s. o. vasta päämaaliin sattuessa
rä-liihtävien panosten vaikutusalue on yhtä laaja
kuin itse t:n kantomatka. Srapnelleilla (1.
kra-uaattikartesseilla) ammuttaessa räjähdys
tapahtuu ilmassa ja tällöin vaikutusalue on jonkun
verran pienempi kuin kantomatka, vrt.
Sotakoneet, A m p u m a-a s e e t, Kuularuisk u.
Tykkijunkkari (saks. S tiick junker), tykistön
vänrikki 17:nnellä ja 18:nnella vuosis.
Tykkilakki 1. tykki myssy, ks. P u k u,
palsta 1075.
Tykkimetalli ks. Pronssi.
Tykkivene, nimitys, jota ennen käytettiin
pienehköstä. rannikon puolustukseen aiotusta,
erittäin matalakulkuisesta sota-aluksesta, joka
tavallisesti oli varustettu vain yhdellä, isokaliberisella
tykillä. Sittemmin t :itä on ruvettu käyttämään
myös hyökkäyssotaan, josta syystä niiden
meren-kulkukykyä on täytynyt parantaa. On myös
panssaroituja t :itä, jotka ovat varustetut yhdellä
isokaliberisella tykillä ja joiden koneet ja
höyrykattila on ylhäältä päin suojattu lujalla,
kuperalla panssarikannella. kun näitä ei voida
sijoittaa vesilinjan alapuolelle, aluksen kiln
tulee olla matalakulkuinen. M. v. H.
Tykkiväki ks. Tykistö.
Tykyttäjä (Franklinin putki),
kie-humapisteen riippuvaisuutta ulkonaisesta
ilmanpaineesta selvittelevä koje: kaksi
onttoa lasipalloa, jotka ovat
toisiinsa yhdistetyt kahdesta
kohden polveksi taivutetulla
lasiputkella (ks. kuvaa). T. on osaksi
tä3’tetty väkiviinalla tai vedellä
ja se on ennen umpeensulattamista
kiehauttamalla tehty Omattomaksi. Kun pallot käännetään
ylöspäin, haihtuu niiden yläosaan väkiviina- tai
vesihöyryä. Toisen pallon päälle laskettu käsi
lämmittää höyryn, sen jännitys kasvaa, niin että
neste tulvii toiseen palloon ja alkaa siellä rajusti
kiehua. V. 8:n.
Tykö ks. Teijon ruukki.
Tylenchus, ankeroiset, sukkulamatoihin
kuuluvia mikroskooppisen pieniä matoja, jotka
aiheuttavat erilaisia äkämiä ja muita
epämuo-dostuksia kasveissa, joissa ne elävät. Niinpä
synnyttää T. hordri koukkumaisia äkämiä
ohran y. m. viljalajien juurihaaiojen latvoihin.
T. dtriistatri.r vahingoittaa erilaisia
viljelyskasveja kuten apilaa, hyasintteja, sipuleja, ruista,
kauraa j. n. e. eläen kasvien lehdissä tai
varsissa. V. 8-s.
Tylli (ransk. tulle), harsovaate. verkkomainen
kudos, jossa on pieniä punomalla muodostettuja
reikiä I. silmuja. Teknillisesti huomattavia ovat
sidoksessa pitkittäisesti kulkevat suorat
loimi-langat, joita sitoo toisiinsa suuri määrä pikku
sukkuloilla (bobbineteilla) kudottuja kudelankojn
Näitä pikkusukkuloita on usein yhtä suuri
lukumäärä kuin loimilankoja. Oikeita t.-kan
kaita käytetään suuressa määrin ikkunavei
lioiksi, joiden kuviot muodostuvat tiheämpien
kuderyhmien vaikutuksesta. E. J. ff.
Tyllikone (saks. Hobbinetmaschine) on harso
kankaan 1. tyllin (ks. t.) punomakone. Koneessa
on usein yhtä monta sukkulaa (bobbinet) kuin
loimilankoja, jotka viiiuemaiuitut ovat suorina,
ja uiitä sitoo toisiinsa sukkuloiden punoma kude
lanka. E. J. «
Tyllikurmitsa ks. Kurmitsa t.
Tylopoda, kamelieläimet (ks. t.).
Tylor [tail-j], Edward Burnett (s. 1832i,
engl. kansatieteilijä ja antropologi, v:sta 1883
Oxfordin yliopiston museon johtaja, v:sta 1890
kansatieteen ja antropologian professorina sn
massa yliopistossa. Hänen huomattavimmat teok
sensa ovat: „Earlv history of mankiud and of eivi
lisation" (1865, 3*:s pain.’ 1878), „Primitive
culture, researches into the development of mytho
logy, philosophy, religion, art and custom" (1871.
4:s pain. 1903, 2 os.) ja oppikirja
..Anthropo-logy, or introduction to the study of mau and
civilisation" (1881). Pääteoksessaan „Primitive
culture" T. ensimäisenä antaa seikkaperäisen
esityksen sielu-uskosta (animismista, ks. t.| ja seli
tyksen sen synnystä ja kehityksestä.
Tylppysolukko ks. S o 1 u k k o.
Tylsistyminen, henkisten kykyjen
väheneminen, on sellaisten mielisairauksien tärkeimpiä
oireita, jotka johtuvat aivosolujen enemmän tai
vähemmän yleisestä surkastumisesta ja
tuhoutumisesta. Näistä paranemattomista
mielisairauksista on nuoruuden t. (dementia præcox 1.
schiznphrenia) kaikista tavallisin. Meillä
Suomessa tehtyjen havainnoitten ja laskelmien
mukaan kuuluu tähän ryhmään noin s/3 kaikista
maassamme tavattavista mielisairaista. Kuten
nimi osoittaa, alkaa tauti useimmiten jo nuorella
iällä, tavallisesti jo ennen 30 ikävuotta. Sen
alkuaikoina saattaa tosin tulla parempia aikoja
ja väliin paranemistakin, mutta melkein aina se
pahenee tai. alkaa uudelleen jatkuakseen sitten
enemmän tai vähemmän yhtämittaisena. Taudin
tuntomerkkeinä ovat: ajatustoiminnan
häiriytyminen, tunne-elämän supistuminen ja koko per
soonallisuuden muuttuminen. Siinä esiintyvistä
tyypeistä eli tautimuodoista ovat seuraavat kolme
tavallisimmat. Ilebefreeninen muoto, joka alkaa
jo ennen täysikasvaneeksi tuloa ja kehittyy usein
niin vähitellen, että ympäristö alkuaikoina sitä
tuskin mielisairaudeksi tunteekaan. Tätä
muotoa sairastava henkilö, joka tavallisesti lapsiin
desta saakka on itseensä sulkeutunut, muuttuu
enemmän ja enemmän ihmisaraksi ja itsepäiseksi.
Hänen koulunkäyntinsä vaikeutuu ja työhalu
vähenee; hän ei pysty enää itsestään huolta pitä-
Tykyttäjä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
