Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tylsyys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2117
Tylsyys—Tylsämielisten kasvatus
2118
inäiin eikä toimeentuloansa rehellisellä tavalla
hankkimaan. Tuloksena on siis
tyhjäntoimittaja. juoppo, maankiertäjä tai rikoksellineu. —
Toinen ja tavallisin on n. s. katatonineu muoto,
(vrt. K at at onia), jonka pääoireet ovat:
viet-timäinen vastahakoisuus, aiheettomat liikkeet ja
äkilliset (impulsiiviset) teot, stupor- ja
raivos-tumistilat, kaavamaisiksi kangistuneet eleet ja
tavat, harha-aistimukset sekä koko olennon
kieroutuminen. Tällaiset sairaat ovat
väkivaltaisuutensa vuoksi usein hyvin vaikeat hoitaa
mielisairaaloissakin. — Kolmns, paranoidinen muoto
tunnetaan etupäässä vaihtelevista
harhaluuloistaan ja harha-aistimuksistaan. Tähän kuuluvat
sairaat pitävät itseään sähkön tai jonkun muun
epämääräisen voiman kiusaamina tai vainottuina
tai luulevat olevansa mahtavia ja merkillisiä
henkilöitä ja olentoja (kuten keisareita,
kristuk-sia, jumalanäitejä y. m. s.). Puheessaan he ovat
sekavia ja laativat usein kaikenlaisia outoja
sanamuotoja ja sanayhdistelmiä. — Aniharvat
nuoruuden tylsistymistä potevat voivat palata
entiseen elämäänsä ja toimeensa. Osa heistä
paranee sen verran että pystyy toisten
ohjauksen ja huolenpidon alaisena työtä tekemään.
Suurin osa muodostaa sen onnettoman lauman,
joka mistään välittämättömänä ja mitään
tekemättä viruu vuosia ja vuosikymmeniä
mielisairaaloissa ja köyhäintaloissa.
Vanhuuden t. (dementia scnilis), joka on
erotettava vanhuudessa tapahtuvasta
luonnolli–esta henkisten kykyjen heikentymisestä, alkaa
tavallisesti CO-.nnen ikävuoden jälkeen ja
kehittyy yhtämittaisesti kuolemaan saakka. Sen
ensi-mäisinä oireina on muistin ja huomaamiskyvyn
nopea huononeminen, sitten seuraa aiheettomia
mielialanvaihteluja, harhaluuloja ja
harha-aisti-tnuksia. Henkilö muuttuu luonteeltaan
kärtyi-säksi, itsekkääksi ja epäluuloiseksi. Hänen
siveellisyyskäsit teensä höltyvät, ja jos hänen
snkupuoliviettinsä on samalla kiihottunut, kuten
väliin tapahtuu, niin voi hän ryhtyä yleistä
pahennusta herättäviin tekoihin. T:n edelleen
lisääntyessä hän joutuu lopulta tilaan, jossa ei
tunne enää omaisiaan eikä kotiaan. Tämän ohella
aiknansaa verisuonten kovettuminen usein
verenvuotoja aivoissa ja siten syntyy erilaatuista
halvautumista. Useimmat vanhuuden t:tä sairas
tavat henkilöt voidaan hoitaa kotona ja
köyhäintaloissa. Muista t :een johtavista
mielisairauksista ovat mainittavat paralyyttinen
mielisairaus (ks. t.) ja epileptinen
mielisairaus (insunia epileptica).
Viimemainittu esiintyy epilepsian 1. kaatuvataudin (ks. t.)
yhteydessä joko ajoittaisina hämärätiloina tai
vähittäin edistyvänä t:nä. Tämän t:n enin
huomattavina merkkeinä on lisääntymistään
lisääntyvä itsekkyys ja pikkumaisuus yhdessä
ärtyisyyden ja tekopyhyyden kanssa. E. Th-n.
Tylsyys merkitsee paitsi tylsämielisyyttä (ks.
t.) myöskin kykenemättömyyttä henkiseen
toimintaan. mikä on seurauksena joko
mielisairauden synnyttämästä estymisestä (stupor, ks. t.)
tai ruumiillisen sairauden aikaansaamasta
uupumisesta. E. Th-n.
Tylsämielisten kasvatus. Syntymästä tai
aikaisemmasta lapsuudesta saakka tylsä- ja
vähä-mielisten lasten (vrt. Idiotismi ja
Imbe-s i 1 I i t e e t t i) kasvatuksen tarkoituksena on
ensin ottaa selville mitä niin yiumärrykseUiseetl
kuin käytännölliseenkin suuntaan meneviä mah
dollisuuksia kussakin tällaisessa lapsessa esiin
tyy ja sitten kehittää niitä sopivalla tavalla.
T. k:n tulokset ovat tosin
yhteiskuntataloudelliselta kannalta katsottuina vähäiset, mutta
ihmisystävällisessä suhteessa on sillä kumminkin suuri
merkitys s n kautta että jokainen kehit.yskykyi
neil yksilö pääsee ihmisarvoaan paremmin
vastaavaan asemaan. — Kaikki t. k.-laitokseen otetut
hoidokkaat sijoitetaan aluksi vastaanotto
1. tarkastusosastolle, jossa heille anne
taan ensimäinen kuria ja järjestystä koskeva
opetus. Osa lapsista ylennetään jo lyhyen ajan
kuluttua muille osastoille, mutta suurimman osan
on viivyttävä tällä osastolla yksi tai useani
pikin vuosi saadakseen koekoulussa opetusta
liikkeitten hallitsemisessa, aistien käyttämisessä
ja jokapäiväisen elämän moninaisiin tilanteisiin
perehtymisessä ylipäänsä. Sen ohella neuvotaan
heille piirustuksen ja kirjoituksen alkeita sekä
pidetään ääntämis- ja puheharjoituksia. Tar
kastusosastolta siirretään heidät joko tietopuoli
selle osastolle eli varsinaiseen lukukouluun.
jonka järjestelmä on samanlainen kuin tavaili
sessa koulussa käytetty mutta jossa oppilaitten
edistyminen on paljo hitaampaa, joten vain
harvat heistä kykenevät lopuksi ripille
pääsemään, tai käytännölliselle osastolle,
työkouluun, jossa heidän kätevyyttään ja. eri
suuntiin meneviä taipumuksiaan kehitetään niin
pitkälle kuin mahdollista, tai a s y 1 i-o s a s t o 1 1 e.
jos heiltä tykkänään puuttuu halu ja kykv
opetuksen vastaanottamiseen ja heillä sitäpaitsi on
järjestyksenvastaisia viettejä ja vaistoja.
Viimemainittujen suhteen ei muu voi tulla
kysymykseen kuin kurinpito ja vähittäinen totuttaminen.
Pääasiana onkin että kodit vapautetaan heistä
ja että heidät tehdään vaarattomiksi. —
Täysi-kasvaneita ja työhönpystyviä tylsämielisiä var
ten, jotka ovat läpikäyneet jommankumman
koulun, mutta jotka eivät sovellu elämään ulkona
maailmassa, on laitoksessa n. s. t y ö k o t i, jossa
heitä pidetään enimmäkseen sellaisessa työssä,
joka ei vaadi paljo ajatuksellista toimintaa
(kuten maanviljelyksessä, puutarhanhoidossa
y. m. s.).
Varhaisimmat pyrkimykset tylsämielisten
henkisen ja ruumiillisen tilan parantamiseksi ovat
lähteneet joko lääkärien tai kuuromykkäin opet
tajien taholta siitä yksinkertaisesta syystä, että
tylsämielisiä yksilöitä sijoitettiin joko
sairaaloihin tai kuuromykkälaitoksiin. Ensimäisen
tylsämielisten poikain koulun perusti tolit. Ferrus
1828 Pariisin lähelle Bicétre’iin. Hänen esimerk
kiään seurattiin sitten monella eri seudulla
Hanskassa ja Saksassa. llerättäviminiii vai
kutti tällä alalla sveitsiläinen lääkäri
Guggenbuhl; hänen 1840 Tnterlakeniin perustamaansa
Abendbergin „parannuslaitosta" pidettiin pitkät
ajat jonkinlaisena mallilaitoksena. Tanskassa
perustettiin 1855 ensimäinen „parannuslaitos
idiooteille, vähämielisille ja epileptisille lapsille":
Ruotsissa syntyi 1863 yksityinen tylsämielisten
koulu, josta 1868 muodostettiin ensimäinen
varsinainen laitos; Norjassa perustettiin ensimäinen
laitos 1876. Viimemainitussa maassa säädettiin
1892 koulupakko kehityskykyisille tylsämielisille
’lapsille. — Suomessa avasi K. K. Lundberg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
